Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Täydellisen heiton metsästys – näillä eväillä suomalaiset hakevat olympiakultaa

Pitkä heitto ei lähde pelkällä voimalla. Keihään lähtönopeus, heittokulma ja tukijalka voivat ratkaista kultamitalin kohtalon.

Urheilu
 
Keihäänheiton täydellinen suoritus koostuu monesta osa-alueesta
Keihäänheiton täydellinen suoritus koostuu monesta osa-alueesta
Jotta keihäs lentäisi lähelle 90 metriä, vaaditaan oikea lähtökulma ja riittävä lähtönopeus. Jotta se onnistuisi, pitää myös vauhdinoton onnistua. Video: HSTV
Fakta

Thomas Röhlerin 91,28 heitto Paavo Nurmen kisoissa

 Lähtökulma: 37,1 astetta

 Lähtönopeus: 29,9 m/s

 Vetovaiheen kesto: 0,100 s

 Tukiaskeleen pituus: 156 cm

 Jalkojen etäisyys pituussuunnassa keihään irrotessa: 108 cm

 Tukijalan polvikulma keihään irrotessa:168 astetta

 Keihään irtoamiskorkeus: 186 cm

 Painopisteen nopeus tukijalan tullessa maahan: 6,0 m/s

 Heittokäden kyynärkulma keihään irrotessa: 146 astetta

Keihäänheittäjä Ari Mannio tietää, millainen on täydellinen heitto:

”Silloin, kun keihäs jää pystyyn ja tuntuu, että olisi pitänyt heittää vielä vähän kovempaa.”

Käytännössä täydellinen heitto ei kuitenkaan lähde kovalla voimalla. Keihäänheitto on teknisesti vaativa laji. Siinä vaaditaan räjähtävää voimantuottoa ja koko kehon hyvää elastisuutta.

Teknisenä suorituksena keihäänheitto on monitahoinen ja vaatii tarkkaa useiden lihasten ja kehonosien käyttöä.

Pieni virhe kokonaisuudessa voi maksaa mitassa useita metrejä.

Onko täydellistä heittoa olemassakaan?

Riku Valleala tutkii asiaa työkseen. Hän on keihäänheiton asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheilun keskuksessa Kihussa.

”Kyllä täydelliseen heittoon voidaan päästä, mutta se on vaikeaa. Silloin kaiken pitää osua kohdalleen”, Valleala sanoo.

Hän on itsekin heitellyt jonkin verran keihästä. Tuloksellaan 74,29 metriä hän olisi sijoittunut tämän vuoden Kalevan kisoissa Oulussa Teemu Wirkkalan jälkeen yhdeksänneksi.

Valleala oli paikalla Oulussa, mutta mittamiehenä. Hän taltioi heitot high speed -kameralla, joka otti 200 kuvaa sekunnissa.

Valleala analysoi aineiston ja jakaa sen valmentajien ja heittäjien käyttöön. Kisaheitoista hän erittelee kolmisenkymmentä muuttujaa, harjoitusheitoista vähemmän.

Palautteen pitää tulla nopeasti, muuten siitä ei ole välitöntä hyötyä.

”Päivällä heitetään ja illalla katsotaan. Pohdiskellaan ja mietitään”, Valleala sanoo.

”Valmentajat osaavat lukea dataa ja ottavat siitä vaarin. Toki erojakin on. Toiset valmentajat ovat hyvin kiinnostuneita, toiset eivät ole niin aktiivisia tiedon perään. Aina löytyy pieniä tiedonjyviä, jotka vievät kehitystä eteenpäin.”

Mitä videoanalyysi sitten kertoo? Mihin asioihin tutkija kiinnittää huomiota?

Ensinnäkin keihään lähtönopeuden pitää olla riittävän hyvä. Heittäjällä pitää olla nopeat kädet ja nopeat jalat. Juoksuvauhdin pitää kiihtyä loppua kohti.

Repimällä ja liiallisella yrittämisellä heitosta tulee huono.

Lähtönopeus on tärkein yksittäinen heittopituuteen vaikuttava tekijä.

”Pelkällä punttisalitreenillä keihäs ei lennä. Hyvä lähtönopeus on 30 metriä sekunnissa. Sillä keihäs lentää 90 metriä”, Valleala sanoo.

Thomas Röhler heitti juhannuksen jälkeen Paavo Nurmen kisoissa kaksi kertaa yli 91 metriä. Valleala mittasi heiton lähtönopeudeksi 29,9 metriä sekunnissa. Sekään ei ollut vielä täydellinen heitto, mutta pitkä.

Turun heittojen jälkeen Röhleriltäkin katosi paras terä.

Toisekseen keihään pitää lähteä oikeassa asennossa ja kulmassa. Maallikko erottaa hyvän heiton takaapäin siitä, että keihäs näkyy ilmassa pisteenä. Keihäs lähtee putkeen eikä siinä näy niin sanottuja ryntökulmia. Ryntökulmalla tarkoitetaan keihään asennon poikkeamaa sen lentoradasta.

”Ryntökulman pitää olla silloin nolla. Jos se ei ole, keihäs laahaa tai kyntää ilmassa ja jarruttaa lentoa.”

Laahaamaan lähtevä keihäs on varsin tavanomainen näky kilpailuissa. Ihanteellinen lähtökulma on 35–37 astetta.

Keihäs voi myös kaartaa pahasti oikealle tai vasemmalle, kuten Tero Pitkämäelle kävi EM-kisojen karsinnassa. Silloinkin heittokulma on väärä tai tukijalka pettää.

Keihäänheitto on siitä kiehtova laji, että hyvää suoritusta on vaikea vakioida. Päivät eivät ole veljiä keskenään.

Yleisurheilun EM-kisoissa Amsterdamissa Antti Ruuskanen heitti rennosti karsinnassa uransa toiseksi pisimmän kaaren, 88,23 metriä.

Päivää myöhemmin loppukilpailussa hänen paras heittonsa oli 82,44 – 5,79 metriä lyhyempi kuin karsinnassa. Mikä selittää niin suuren eron?

”Moni tekijä vaikuttaa. Pienikin jännitys muuttaa lihasten toimintaa. Jos rentous häviää, heitto muuttuu tehottomaksi. Jos on pientäkin jännitystä väärissä paikoissa, elastisuus katoaa. Pikkuisen puristetaan liikaa.”

Ruuskasen heiton perusominaisuus on, että heitot lähtevät matalina. Se syö osaltaan metrejä.

Hyvänä esimerkkinä elastisesta heittäjästä Valleala pitää viime vuoden maailmanmestaria Julius Yegoa.

”Sillä hän heittää pitkälle. Yegon perinteiset punttiarvot eivät ole kummoisia.”

Myös tuuli vaikuttaa heittokulmaan.

”Vastatuuleen pitää heittää matalammalle, alle 35 astetta, ja myötätuuleen korkeammalle, yli 35 astetta.”

Tuuli voi pilata hyvän ja taitavan heittäjän kilpailun, jos sen suunta vaihtelee tai se puhaltaa puuskissa.

Jyväskylässä päämajaansa pitävä Kihu on tehnyt paljon merkittäviä tutkimuksia ja selvityksiä suomalaiseen huippu-urheiluun.

Yksi nerokkaimmista keksinnöistä oli keihästykki, jolla tutkijat mittasivat eri keihäsmallien lento-ominaisuuksia ja muun muassa lähtökulman vaikutusta heittopituuksiin. Keihästykki rakennettiin Orivedeltä hankitun vanhan ilmatorjuntatykin pohjalta.

”Ensimmäisissä testeissä miesten keihäs lensi 450 metriä, joten aivan sellaisenaan sitä ei voinut käyttää”, Valleala muistaa.

Keihästykki on kuitenkin hyvä apuväline. Miesten keihäs lentää tykillä 28 metrin sekunnin lähtönopeudella ja 33 asteen lähtökulmalla keskimäärin 82 metriä.

Kun kulmaa nostettiin 36 asteeseen, keihäs lensi 84 metriä ja 39 asteen kulmalla 85 metriä.

”Lähtökulman vaikutus oli mielenkiintoinen. Kulman lisäys yli 36 asteen ei enää lisännyt paljon pituutta.”

Kolmas tärkeä heiton elementti on tukijalka. Heittäjät puhuvat pönkästä.

”On iso etu, kun tukijalka pitää ja toimii.”

Tukijalka pitää, kun heittäjä astuu maahan kantapää edellä tai koko jalkapohjalle.

Sivusuunnassa takimmaisen jalan ja tukijalan välinen etäisyys on noin lantion leveyden verran.

”Jalan pitää pysyä mahdollisimman suorana, jotta heittäjän liike-energiaa voidaan tehokkaasti muuntaa keihään liike-energiaksi vetovaiheessa”, Valleala kertoo yksityiskohdista.

Täydellisen heiton metsästys vaikuttaa siis melkoiselta urakalta, mutta onko täydellistä heittäjää?

Valleala miettii hetken kysymystä ennen kuin vastaa.

”On vaikea sanoa yhtä muottia, että tee näin. Röhler on rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvä, kevytrakenteinen, räjähtävän nopea, kova loikkaaja, tukijalka toimii ja hyvät jalat. Jan Zelezny heitti valtavilla tehoilla. Aki Parviainen oli hyvä, vaikka hän heitti eri tekniikalla ja tavalla kuin muut.”

Keihään maailmanennätys on yhä tšekki Zeleznyn nimissä, 98,48. Parviaisen Suomen ennätys on 93,09.

Nähdäänkö joku päivä 100 metrin heitto?

”Sanoisin, ettei se ole mahdollista, jos jotain ei muuta välineissä. Harjoituksissa äijäheittäjät ovat heittäneet 600 gramman keihästä yli sata metriä. Kaikista pisimmälle voisi heittää 500 gramman keihästä, joka olisi yhtä pitkä kuin miesten keihäs.”

Suomalaisilla on pitkä historia keihäänheitosta. Vallealakin on tutkinut keihäänheittoa Kihussa viisitoista vuotta.

Lajin niksejä voi opetella myös muulla tavalla. Trinidad ja Tobagoa edustava Keshorn Walcott kertoi opetelleensa keihäänheittoa Youtubesta.

Walcott puolustaa neljän vuoden takaista olympiakultaansa Riossa. Myös maailmanmestari Yego on opiskellut heittoja samalla tavalla.

”On siinä perää. Pikkuisen se kaivelee Kihun tutkijaa”, Valleala nauraa.

Naisten keihään karsinta heitetään keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa. Miehet aloittavat urakkansa vuorokautta myöhemmin.

Vesa Koivunen
Keihäänheitossa onnistunut suoritus vaatii monen teknisen asian loksahtamista kohdalleen. Tyylinäyte Tero Pitkämäeltä.
Keihäänheitossa onnistunut suoritus vaatii monen teknisen asian loksahtamista kohdalleen. Tyylinäyte Tero Pitkämäeltä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?