Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mira Potkosen mitali on kahdestoista suomalaisnaisten voittama kesäkisahistoriassa – HS kertasi menestyshetket

Urheilu
 
Urheilumuseo
Ludovika Ellers (myöh. Jakobsson) ja Walter Jakobsson kilpailussa Budapestissä vuonna 1909.
Ludovika Ellers (myöh. Jakobsson) ja Walter Jakobsson kilpailussa Budapestissä vuonna 1909. Kuva: Urheilumuseo

Mitalin maanantaina varmistanut Mira Potkonen on 12. kesäkisojen suomalainen naismitalisti. Jos Potkonen yltää kultamitaliin asti, hän nousee joukkoon, johon tällä hetkellä kuuluu viisi urheilijaa.

HS kävi läpi naismitalistien menestyshetket.

 

Ludovika Jakobsson, Antwerpen 1920, kulta, pariluistelu

Yhdessä miehensä Walter Jakobssonin kanssa kilpaillut saksalaissyntyinen Ludovika Jakobsson oli Suomen ensimmäinen naispuolinen olympiavoittaja. Pariskunta tapasi Walterin opiskellessa Berliinissä ja ehti voittaa myös kolme maailmanmestaruutta.

Kun talviolympialaisia alettiin järjestää neljä vuotta myöhemmin, siirtyi taitoluistelu niiden ohjelmaan.

 

Pertti Jenytin / Lehtikuva
Aale Tynni voitti lyriikkakirjallisuuden, kun taideolympialaisissa kilpailtiin viimeistä kertaa.
Aale Tynni voitti lyriikkakirjallisuuden, kun taideolympialaisissa kilpailtiin viimeistä kertaa.

Aale Tynni, Lontoo 1948, kulta, lyriikkakirjallisuus

Tynni voitti olympiakullan runollaan Hellaan laakeri. Kulttuuriolympialaiset olivat ohjelmassa Lontoossa viimeisen kerran.

 

Olympic Photo Association
Kaisa Parviainen heitti hopealle Lontoossa 1948.
Kaisa Parviainen heitti hopealle Lontoossa 1948.

Kaisa Parviainen, Lontoo 1948, hopea, keihäänheitto

Parviainen oli monen lajin osaaja. Lontoon olympialaisissa hän osallistui myös pituushyppyyn, mutta karsiutui.

Lontoossa syntynyt tulos 43,79 oli silloinen Suomen ennätys. Parviainen kilpaili myös Helsingissä 1952, jolloin oli 16:s.

 

Sylvi Saimo, Helsinki 1952, kulta, melonta (K1 500 m)

Saimo voitti olympiakullan neljän kymmenyksen erolla Itävallan Gertrude Liebhartiin.

”Kun olin ylittänyt maalilinjan, hellitin melasta ja nostin sen kanootin kannelle. Ajattelin, että Suomen puolesta Sylvi teki sen, minkä hän voi tehdä. Enempään en olisi pystynyt. Tämä on minun isänmaallinen tekoni”, Saimo muisteli voittoaan HS:lle vuonna 2004.

Olympiavoittonsa jälkeen Saimo toimi keskustan kansanedustajana kolme kautta ja neljä kertaa presidentin valitsijamiehenä.

 

Päivi Meriluoto, Moskova 1980, pronssi, jousiammunta

Saimon voiton jälkeen naisten voittamiin olympiamitaleihin tuli 28 vuoden tauko. Suomen kaikkien aikojen menestyneimmälle naisjousiampujalle mitali oli uran huippuhetki, mutta lisäksi kaapissa on neljä EM-mitalia, joista kolme joukkuekilpailussa.

 

Tiina Lillak, Los Angeles 1984, hopea, keihäänheitto

Edellisvuoden maailmanmestarilla oli alla vaikea kausi. Siitä huolimatta keihäs lensi olympialaisten finaalissa tasan 69 metriä.

Kisan jälkeisistä hetkistä muistetaan erityisesti hopealle jääneen Lillakin kyyneleet.

 

Pekka Elomaa / Lehtikuva
Heli Rantanen voitti Atlantassa.
Heli Rantanen voitti Atlantassa.

Heli Rantanen, Atlanta 1996, kulta, keihäänheitto

Lammin Säkiän heittäjä onnistui heti avausheitollaan. Tulos 67,94 piti johdossa kilpailun loppuun asti.

”Karsinnassa kropassa tuntui, että siellä se (ennätysheitto) on. Vähän ylemmäs se olisi saanut lähteä”, Rantanen analysoi voittoheittoaan.

 

Satu Mäkelä-Nummela, Peking 2008, kulta, ammunta (trap)

Toistaiseksi viimeisin Suomen kesäkisojen olympiavoittaja ampui finaalissa olympiaennätyksen tuloksella 91 (70+21).

Kotiin palatessaan Mäkelä-Nummela sai lentokentällä sankarin vastaanoton. Vastassa oli esimerkiksi Mallusjoen torvisoittokunta, jossa Mäkelä-Nummela itse soitti.

Heidi Piiroinen / HS
Sanna Stén ja Minna Nieminen olivat Pekingin onnistujia.
Sanna Stén ja Minna Nieminen olivat Pekingin onnistujia.

 

Sanna Stén ja Minna Nieminen, Peking 2008, hopea, soutu (kevyt pariairokaksikko)

Suomalaiset aloittivat finaalin vahvasti ja johtivat 1500 metrin kohdalla.

Lopussa hollantilaispari Kirsten van der Kolk ja Marit van Eugen nousi ohi.

”Jalat huusivat maalissa hoosiannaa. Hoin joka vedolla vain, että nauti, rento, nauti, rento. Oli tulla jo oksennus. Vaikka tuntui pahalta, yritin nauttia soudusta”, Stén kommentoi kilpailun jälkeen.

 

Tuuli Petäjä, Lontoo 2012, hopea, RS:X-purjelautailu

Tuuli Petäjä oli yllätysmitalisti. Tasaisessa kisassa hän voitti neljänneksi sijoittuneen Ukrainan Olha Maslivetsin kahdella pisteellä.

”Oli aika tiukkaa. En ihan koko aikaa pysynyt mukana siinä, kuka missäkin vaiheessa oli milläkin sijalla”, muisteli Petäjä kilpailua.

”Kisa oli fyysinen. Olisin pysynyt pystyssä enää pari metriä maalilinjan jälkeen.”

 

Mika Ranta / HS
Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff voittivat pronssin Lontoossa 2012.
Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff voittivat pronssin Lontoossa 2012.

Silja Lehtinen, Silja Kanerva ja Mikaela Wulff, Lontoo 2012, pronssi, match racing

Venekunta venekuntaa vastaan kilpaillussa lajissa Suomi voitti pronssikamppailussa Venäjän, joka teki kilpailusta protestin. Se ei kuitenkaan mennyt läpi.

”Sillä aikaa, kun Lehtisen Silja oli protestikäsittelyssä tuomariston veneessä, pidimme tunnelmaa yllä lauleskellen”, sanoivat Wulff ja Kanerva.

”Ohjelmistossa oli muiden muassa vähän Nylon Beatia ja Spice Girlsiä.”

Markku Ulander / Lehtikuva
Mira Potkonen voitti Katie Taylorin ja varmisti mitalin.
Mira Potkonen voitti Katie Taylorin ja varmisti mitalin.

Mira Potkonen, Rio 2016, mitalin väri avoin

Nyrkkeilijä Mira Potkonen voitti kaksi ensimmäistä otteluaan Riossa ja varmisti paikkansa välierissä. Se tietää samalla vähintään pronssia, jonka saavat molemmat välierien häviäjät. Pronssiottelua ei nyrkkeilyssä otella.

Potkonen, 35, ei päässyt Lontoon olympialaisiin nyrkkeilyn ikärajojen takia. Riossa hän kilpailee ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä.

Potkonen aloitti nyrkkeilyn tosissaan vasta vuonna 2008.

”Se kävi salilla muutaman kerran viikossa, että tää on kivaa ja hauskaa. No niin sen pitää ollakin. Mutta mää olin, että ny pitää tehdä päätös. Mää en tuhlaa aikaani kuntonyrkkeilijöihin”, Potkosen valmentaja Maarit Teuronen kertoi HS:lle ennen ensimmäistä ottelua.

Sen jälkeen Potkonen aloitti harjoittelun.

”Se on hurjan tunnollinen reenaaja. Sillä on ne vaistot ottelussa. Ja se osaa lyödä. Kun se näkee ottelussa paikan, niin kyllä lähtee”, Teuronen kuvaili suojattiaan.

Riossa Potkonen on jo osannut lyödä mitalin arvoisesti.

Juttu 11 aiemmasta naismitalistista julkaistiin alun perin HS:n olympialiitteessä 3. elokuuta. Juttua päivitetty Mira Potkosella.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?