Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Minna Mäkinen on etnologi, joka seuraa tv:stä lähes kaiken urheilun – ”Talvella viikonloput voivat olla aika rankkoja, kun tulee niin paljon kaikkea”

Kisalähetyksiä katsoessaan jyväskyläläinen Mäkinen kutoo.

Urheilu
 
Petteri Kivimäki
Minna Mäkinen on tv-urheilun suurkuluttaja.
Minna Mäkinen on tv-urheilun suurkuluttaja. Kuva: Petteri Kivimäki
Fakta

Minna Mäkisen Rio-tärpit

 Yleisurheilu, suomalaiset ja erityisesti miesten korkeushyppy.

 Sulka- ja lentopallo.

 Purjehduslajeissa kiehtovaa on tilanteiden vaihtelu useiden lähtöjen vuoksi.

 Ammuntalajien keskittynyt tunnelma.

 Maahockey, kenttäratsastus tai miekkailu, joita ei normaalisti tule katseltua.

Jyväskylä

Minna Mäkisen kutimista syntyy mitä tahansa: Myssyjä, lapasia, sukkia ja villatakkeja.

Niitä syntyy kuin liukuhihnalta sen mukaan, mitä enemmän televisiosta tulee urheilua.

Rion kesäolympialaisten aikana Mäkisen kutimet heiluvat myös yöllä. Urheilun suurkuluttaja aikoo seurata lähes kaikki olympialähetykset – ja kutoa.

”Minulla on aina jokin kisakäsityö meneillään, niin nytkin”, nauraa Mäkinen, joka on etnologian ja museologian opettaja Jyväskylän yliopistossa.

Kun Mäkinen täytti toissa vuonna 50, hänen työkaverinsa ostivat hänelle lahjaksi matkan Kalevan kisoihin Poriin.

”Se oli ihana lahja. Sain seurata kolme päivää yleisurheilua ja miten urheilijat valmistautuvat suorituksiinsa”, Mäkinen sanoo.

Ensi syksyksi hän on jo varannut liput yleisurheilun Ruotsi-otteluun Tampereelle, ilman kutimia.

Yleisurheilu on hänen suosikkinsa myös Rion kisoissa, mutta muutkin lajit kelpaavat. ”Toivon, että painijat pärjäävät. Yleisurheilussa tietysti keihäänheittäjät.”

Jos Mäkisestä ei olisi tullut etnologia, hän voisi yhtä hyvin olla raportoimassa kesäolympialaisista urheilutoimittajana.

Haave ei koskaan jalostunut ammatiksi, vaikka hän haki kaksi kertaa lukemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon.

”Nuoruuden lapsellisena toiveena oli, että tapaisin kuuluisia urheilijoita. Ei niinkään tehdä laadukasta urheilujournalismia.”

Mäkinen sanoo olleensa aina jonkin sortin ”urheiluhullu”. Hänellä ei ole omaa urheilijataustaa.

Sen sijaan hän jo lapsena seurasi tarkasti serkkunsa Eila Kelon urheilemista korkeushypyssä ja viisiottelussa.

Eila Kelo on yleisurheilun Suomen mestareiden Milla Kelon ja Niina Kelon äiti. Niina on keihäänheittäjä Tero Pitkämäen pitkäaikainen avopuoliso.

”Eilan myötä urheilun seuraaminen kasvoi isoksi asiaksi. On ollut myös kiva seurata, miten hänen lapsensa ovat urheilleet.”

Työpaikallaan Mäkinen tunnetaan siitä, että hän suunnittelee lomansa urheilutapahtumien mukaan.

Mäkisen mukaan työkaverit suhtautuvat hänen harrastukseensa myötämielisesti – he tietävät, että urheilijoiden lihakset soivat Mäkisen kutimien tahdissa.

”Jotkut saattavat päivitellä, mutta paljon löytyy myös kollegoita, jotka ovat yhtä innokkaita kuin minä.”

Mäkinen antaa tunnustusta myös avomiehelleen Sepolle, joka on hankkinut kotiin kaikki tarvittavat urheilukanavat. Myös puoliso on ahkera penkkiurheilija.

”Talvella viikonloput voivat olla aika rankkoja, kun tulee niin paljon kaikkea. Tykkään erityisesti hiihtolajeista, mutta kotimaan jääkiekon liigapelejä en oikein jaksa seurata.”

Muuten jääkiekkokin kiinnostaa, MM-kisat ja syksyllä pelattava World Cup Kanadassa.

Onko jokin laji, jota et katso tai seuraa?

”Rallista seuraan sivusilmällä Jyväskylän Suurajoja. Moottoriurheilu ei ole niin iso kiinnostuksen kohteeni.”

Mäkinen seuraa myös mediassa käsiteltäviä urheilun lieveilmiöitä, dopingia, korruptioita, lahjusskandaaleja.

”Huippu-urheilussa on myös raadollinen puolensa. Toisaalta esimerkiksi dopingkäryt ikään kuin pidentävät kisatapahtumia, kun jälkipuintia piisaa. Onhan se toki myös hämmentävää.”

Työssään etnologina Mäkinen ei ole tarkastellut urheilukulttuurin ilmiöitä.

”Me etnologit olemme arkielämän tutkijoita. Tutkimme sitä, miten ihmiset elävät arkeaan, miten he esimerkiksi toimivat erilaisissa kulttuurisissa ja sosiaalisissa ryhmissä.”

Urheilukentiltä siis löytyy kiinnostavia tutkimusaiheita, mutta jostain syystä urheilua ei ole etnologiassa kovin paljoa tutkittu.

Itse hän haluaa seurata urheilua kotonaan kaikessa rauhassa. ”En varmasti lähde baariin katsomaan urheilua. Siellä huomio kiinnittyy muualle, ei urheiluun.”

Yleisradio lähettää Riosta yli 600 tuntia kisaohjelmaa. Huippu-urheilijan tavoin Mäkinen on valmentautunut rankkaan urakkaan jo katsomalla jalkapallon ja yleisurheilun EM-kisat.

Aivan kaikkea Mäkinenkään ei sentään jaksa seurata. ”Tämä on tiukka vuosi penkkiurheilijalle.”

Entä se ikuinen puheenaihe? Miten suomalaisurheilijat pärjäävät Riossa? Tuleeko mitaleita?

”Odotan, että keihäänheittäjät pärjäävät ja että Tero Pitkämäki saisi mitalin. Kiva, jos suomalaisia selviää loppukilpailuihin myös muissa lajeissa. Toivottavasti myös Eevan villatakki valmistuu.”

Juttu on julkaistu alun perin HS:n olympialiitteessä 3. elokuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!