Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yksikätisen painijan viimeinen partiomatka – ”Särky on ehkä puolittunut siitä mitä se oli alkuaikoina”

Rami Hietaniemi on niitä harvoja suomalaisurheilijoita, joilla on menestymismahdollisuus Riossa. Siitäkin huolimatta, että käytössä on vain yksi käsi.

Esa Lilja HS
Kuka?

Rami Hietaniemi

 33-vuotias painija, syntynyt 28. joulukuuta 1982 Perhossa.

 Edustaa Nurmon Jymyä. Valmentaja olympiamitalisti Marko Yli-Hannuksela.

 Saavuttanut MM-pronssia 84 kilon sarjassa 2011 ja EM-hopeaa 85 kilon sarjassa Vantaalla 2014.

 Asuu Nurmossa, perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.

 Ammatiltaan rakennusmies.

 Harrastaa metsästystä.

Rio de Janeiro.

Ei kannattaisi yhtä aikaa ajaa pyörällä, juoksuttaa koiraa hihnassa, lähetellä kavereille kännykällä viestejä ja kuvata vielä samalla videota.

Voi käydä niin kuin painija Rami Hietaniemelle. Hän oli heinäkuussa metsästyskoiransa Rikun kanssa aamulenkillä Seinäjoen Kyrkösjärvellä, kun yhdistelmä muuttui liian vaativaksi.

Pyörä meni nurin, mies kaatui maahan ja jämtlanninpystykorva Riku oli ihmeissään.

”Pieniä verinaarmuja. Kaikkia sitä sattuu. Päävalmentaja ei suositellut”, Hietaniemi naurahtaa Riossa.

Pitkät aamulenkit ovat tulleet Hietaniemelle tutuiksi olympialaisia edeltävinä kuukausina. Niillä on haettu ison miehen jalkoihin liikettä ja kestävyyttä. Hän on juossut ja hiihtänyt suolla ja metsissä.

Koira on kuulemma lenkkien jäljiltä hyvässä kunnossa, ja niin pitää olla miehenkin. Jos hyvin käy, Hietaniemi pääsee maanantaina 85 kilon sarjassa mitaliotteluihin ja joutuu silloin vääntämään neljä kovaa matsia. Siinä kestävyys mitataan.

Suomalaisten urheilijoiden Rion lehdistötilaisuuksista hauskin on tähän mennessä ollut se, jossa paikalla olivat painijat Hietaniemi ja Tero Välimäki. Kun Välimäeltä kysyttiin oman sarjan tasosta, hän jupisi ainoastaan:

”Aika ruotooselta näyttää.”

Se on ilmajokisen painikämpän kieltä ja tarkoittaa suunnilleen, että olympiataso on kova.

Hietaniemi puolestaan sanoi omasta valmistautumisestaan näin: ”Yhtä sekametelisoppaa se on vieläkin.”

Hietaniemi kuuluu niiden muutaman Rion suomalaisurheilijan joukkoon, joilla on pieni mahdollisuus menestyä lajissaan myös olympiatasolla.

Hänellä on MM-pronssia ja EM-hopeaa, ja viime vuoden MM-kisoista viides sija. Sekametelisopalla hän tarkoittaa sitä, että myös vastoinkäymisiä on uralla riittänyt enemmän kuin tarpeeksi.

Lontoossa hajosi polvi, ja sen jälkeen rutiinileikkauksessa toisesta kädestä katkesi hermo. Se on kolmessa vuodessa kuntoutunut odotettua paremmin, muttei lähellekään täysin.

Siinä on 70 prosenttia huonompi voima kuin terveessä kädessä. Silläkin onneksi pärjää, vaikka käsi vaikeuttaa myös päivittäistä harjoittelua.

”Yksikätinen painija”, Hietaniemi hymähtää.

Ulospäin Hietaniemen molemmat kädet näyttävät lihaksikkailta painijan käsiltä, mutta oikea käsi on paitsi voimattomampi, myös huonompi liikkumaan. Hän käyttää pääasiassa vasenta kättään.

Näistä lähtökohdista jo olympialaisiin pääseminen on hänelle nautinto.

”Hyvänä päivänä mahdollisuudet on olemassa myös menestymiseen”, hän puntaroi.

Hietaniemi on rakennettu samalla karulla työllä kuin Salomäet, Ukkolat, Sipilät, Koskelat ja muut suomalaiset olympiamitalistit häntä ennen.

Valmentaja Marko Yli-Hannukselan vetämä viimeinen kova maitohappotreeni ennen olympialaisia meni niin, että painittiin yhdeksän minuuttia putkeen, ja vastustaja vaihtui 30 sekunnin välein levänneeseen mieheen.

Harjoitukset tehdään leireillä maailman huippuja vastaan – siis niitä urheilijoita, jotka ovat vastustajia myös olympialaisissa. Kaikki hyötyvät, ja siinä jo haetaan tulevia asetelmia.

Hietaniemen harjoitusrääkki meni hyvin.

”Ne on niitä pieniä kipinän hetkiä, kun ajattelee, että tästä voisi jotakin tulla.”

Nautintoa tuo sekin, jos rääkin keskellä huomaa kollegan vähän sippaavan.

Rääkin jälkeen Hietaniemen loukkaantunut käsi antaa ”hermoiskua”.

”Se kuuluu tähän hommaan. Särky on ehkä puolittunut siitä mitä se oli alkuaikoina.”

Olympialaisissa mukana on parikymmentä tasaista atleettia. Pää ratkaisee voittajan.

”Pitää olla rinta pystyssä. Pitää saada se katse, että katsoo siitä vastustajasta läpi.”

Paino on muutaman kilon päässä tavoitteesta. Kokemusta on. Ja yksi terve käsi. Niillä eväillä Hietaniemi lähtee ylpeänä puolustamaan eteläpohjalaista painiperinnettä maanantaina.

Kohta kaikki voi olla ohi.

Juuri ennen matkaansa Hietaniemi kirjoitti viimeisistä harjoituksista ja näiden olympialaisten merkityksestä pitkän pohdinnan julkiselle Facebook-sivulleen. Hieman tiivistäen se kuuluu näin:

”Tuntui kuin olisi pampulla lyöty päähän. Olo on todella väsy ja jotenkin on tyhjä olo. Oliko tämä viimeinen ulkomaanleirini ja olenko nyt tehnyt kaiken mitä tarvitsee, ennen kuin lähden tavoittelemaan unelmien täyttymistä?

Uppoudun hetkeksi kehoni sisälle. Tunnen, kun sydämen syke hakkaa, polvissa jomottaa, selkää kiristää, kylkeen pistää, olkapäätä kolottaa, käden hermo antaa tuttua hermoiskua.

Oletko tehnyt kaikkesi, jotta voit lähteä ns. viimeiselle partiomatkalle?

Tunnen, kun syke alkaa laskea ja näen pienen filminauhan silmissä tehdyistä treeneistä. Rauha tulee! Nyt on enää kiinni pään sisältä, nostetaanko viimeisen matkan jälkeen siniristilippu salkoon!”

Rio Gandara / HS
Rami Hietaniemi Rion aamutreeneissä Petra Ollin (vas.) sekä sparrausvastustaja Tiina Ylisen kanssa.
Rami Hietaniemi Rion aamutreeneissä Petra Ollin (vas.) sekä sparrausvastustaja Tiina Ylisen kanssa.
Rio Gandara / HS
Hietaniemen oikea käsi vaurioitui leikkauksessa ja siitä puuttuu voimaa. Otteluissa Hietaniemi pyrkii käyttämään lähinnä vasenta kättään.
Hietaniemen oikea käsi vaurioitui leikkauksessa ja siitä puuttuu voimaa. Otteluissa Hietaniemi pyrkii käyttämään lähinnä vasenta kättään.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?