Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Missä menee Suomessa olympialaji maahockey?

Herrasmieslajina tunnettu maahockey on maailmalla suuri mutta Suomessa vielä pieni pallopeli.

Urheilu
 
Suomen hockeyliitto
Seinäjoki Unitedin Petri Jalonen kuljettaa palloa SM-sarjapelissä turkulaista HC Kilpparia vastaan. Takana häntä jahtaa Tommi Rantala.
Seinäjoki Unitedin Petri Jalonen kuljettaa palloa SM-sarjapelissä turkulaista HC Kilpparia vastaan. Takana häntä jahtaa Tommi Rantala. Kuva: Suomen hockeyliitto
Fakta

Maahockey

 Pallopeli, jota pelataan suunnilleen jalkapallokentän kokoisella alueella, useimmiten keinonurmella.

 Kansainväliset pelit kestävät 4x15 minuuttia. SM-sarjassa pelataan 2x35 minuuttia.

 Kentällä on joukkuetta kohden kymmenen kenttäpelaajaa ja maalivahti.

 Maahockey on kuulunut yhtäjaksoisesti olympiakisojen ohjelmaan vuodesta 1928 lähtien.

 Lajia ovat hallinneet viime vuosina Saksa, Hollanti, Australia, Espanja ja Argentiina.

Vasen käsi ylhäällä, oikea alhaalla, ja pelata saa vain mailan suoralla puolella. Mailat ovat lyhyitä, peliasento yleensä matala, ja maaleja saa tehdä maaliringin sisäpuolelta. Lisäksi vaarallinen pelaaminen, kuten vastustajaa päin yli polven korkeudelle nostettu pallo, on kiellettyä.

Olympialaisissa ensi kertaa vuonna 1908 pelattu maahockey on säännöiltään ja luonteeltaan varsin uniikki peli. Herrasmieslajina tunnettua maahockeyta pelaa yli kolme miljoonaa ihmistä yli 130 maassa.

Olympialaisissa tason kovuuden voi huomata nopeassa pelin tempossa ja pelaajien monipuolisissa mailataidoissa.

Suomessa lajia pelattiin ensimmäistä kertaa jo 101 vuotta sitten. Mutta siinä missä esimerkiksi jääkiekko ja salibandy ovat Suomessa suosiossa, maahockey on jäänyt varsin pieneksi, suomalaisille tuntemattomaksi pallopeliksi.

Jo SM-sarja on pelaajalaadultaan kirjava. Turkulaisen HC Kilpparin, helsinkiläisen ABC-Teamin, Seinäjoki Unitedin ja hämeenlinnalaisen HT-85:n jälkeisiin kuuteen joukkueeseen on suuria eroja urheilullisuudessa.

Suomen maajoukkue taas pelaa tällä hetkellä Euroopan viimeisellä eli neljännellä tasolla.

Lajissa on kuitenkin positiivista kuhinaa päällä. Merkittävin muutos on se, että juniorityöhön on alettu aidosti satsata, kun vielä 2000-luvun alussa lajin pariin tavattiin hypätä varhaisella aikuisiällä.

Junioritoiminnan lähtöpaukkuna toimi se, kun Suomen hockeyliiton hallitus linjasi vuonna 2012 kehitysohjelman, jonka tärkeimmäksi osaksi nousivat kouluesittelyt.

”Aloimme toteuttaa strategiaa 2013, kun koulut alkoivat. Halusimme mennä pieneen päähän, peruskouluikäisiin lapsiin”, Hockeyliiton puheenjohtaja Mika Rihtilä kertoo.

Hockeyliiton puuhamiehet ovat muutamassa vuodessa kiertäneet noin 250 Etelä-Suomen ja länsirannikon koulua.

Nuorta pelaajamassaa on saatu useilla paikkakunnilla siinä määrin liikkeelle, että Suomi sai tänä vuonna ensimmäistä kertaa jalkeille myös alle 16-vuotiaiden maajoukkueen.

Nuorten maajoukkue pelasi heinäkuussa jo euroturnauksessa Liettuassa. Vaikka voittoja ei vielä Walesia, Valko-Venäjää, Liettuaa ja Tanskaa vastaan tullutkaan, kokemus oli jatkoa ajatellen arvokas.

”Pojat saivat viimeistään tässä kohtaa hockeykipinän ja näkivät, kuinka iso laji maahockey on maailmalla. Se oli heille iso motivaattori”, nuoria päävalmentava Tommi Rantala sanoo.

Työtä suomalaisessa maahockeyssa riittää yhä monella saralla. Moni ongelma juontaa juurensa lajin pienuudesta; Suomessa on alle tuhat maahockeyn harrastajaa.

Perustallaaja saattaa tietää Suomessa lajista ehkä sen, että sitä pelataan mailoilla ja juosten maa-alustalla. Maahockeyhin ei ole tarttumapintaa: ei tule mieleen, että lajia voisi harrastaa.

Koulutoiminta nostattaa kuitenkin toivonkipinää. Esimerkiksi useissa Turun kouluissa on ollut maahockeykerhoihin innokkaita niin paljon, että kerholaisista on saatu kasattua oma joukkue.

”Maahockey on äärimmäisen hyvä koululiikuntalaji. Se on kaikille uusi laji, jossa mailan käsittely eroaa jonkin verran siitä, mitä olemme tottuneet Pohjolassa jääkiekossa ja muissa mailapeleissä tekemään. Kaikki lähtevät ikään kuin samalta viivalta”, Tommi Rantala painottaa.

Oraalle saadun koulutoiminnan ohella positiivista on se, että tyttöjä ja naisiakin on saatu hiljaiselon jälkeen houkuteltua lajin pariin ja myös kansainvälisiä yhteyksiä on onnistuttu luomaan.

Esimerkiksi Hollannista saatiin tänä kesänä valmentajia Seinäjoella järjestettävälle juniorileirille.

”Pystyimme tarjoamaan rajallisilla resursseillamme leirin, johon tuli lajin kärkiosaajia naisten olympiakultaa ja miesten olympiahopeaa voittaneesta maasta. Se on ihan huippujuttu”, sanoo aiemmin Euroopan hockeyliiton kaksivuotisen valmennuskoulutuksen Hollannissa käynyt Rantala.

Kansainvälisyys on tason nostamiseksi elintärkeää. Suomen on ylipäätään vaikea nousta Euroopan häntäpäästä kotimaisilla seurajoukkueotteluilla.

”Opiskeluiden yhdistäminen esimerkiksi yliopistotasolla maahockeyhin on todella hyvä vaihtoehto. Oppia, kansainvälistä kokemusta ja kovempia pelejä voi hyvin lähteä keräämään sitä kautta – on kohdemaa sitten Euroopassa, Aasiassa tai missä tahansa.”

Suomen passilla pelaavat ulkomailla tällä hetkellä Belgian kakkostasolla HTC Oranje Internationalin riveissä luutiva Willem Danhieux, Englannissa Newcastlen yliopistojoukkueessa pelaava Jasper Mogg ja Espanjassa kuuluisaa FC Barcelonaa edustava Ari Laiho Passols.

”Danhieux on maajoukkueeseemme todella hyvä lisä, ja Laiho Passols on maahockeyssa oikeasti huipputason kaveri. Hänen kanssaan neuvotellaan siitä, että hän liittyisi maajoukkueen rosteriin ensi keväänä – heti kun aloitetaan uusi hockeykausi ja viimeistely Sloveniassa kesällä 2017 käytäviin EM-kisoihin. Sinne meillä riittää laadukkaita pelaajia”, maajoukkueessa itsekin pelaava Rantala toteaa.

Mutta voitaisiinko Suomen maahockeymaajoukkue nähdä olympialaisissa vielä joku päivä? Suomi on pelannut lajia olympialaisissa toistaiseksi kerran, Helsingin kisoissa vuonna 1952.

”Olisi hieno unelma nähdä joku päivä Suomi pelaamassa olympialaisissa maahockeyta. Tällä hetkellä lähdemme kuitenkin siitä, että saisimme uusia harrastajia ja kehitämme juniorityötä. Sieltä ne tulevat olympiapelaajat tulevat, jos ovat tullakseen”, Rantala linjaa.

Maahockeyn naisten välierät: Hollanti–Saksa klo 18 ja Uusi-Seelanti–Iso-Britannia kello 23 Suomen aikaa. Miesten mitalipelit ovat torstaina ja naisten mitalipelit perjantaina. Miesten loppuottelussa kohtaavat Belgia ja Argentiina, ja pronssiottelussa Hollanti ja Saksa.

Vasily Fedosenko / Reuters
Argentiinan Manuel Brunet puolusti Saksan Martin Zwickeria vastaan Rion olympialaisten välieräottelussa. Argentiina voitti ottelun 5–2.
Argentiinan Manuel Brunet puolusti Saksan Martin Zwickeria vastaan Rion olympialaisten välieräottelussa. Argentiina voitti ottelun 5–2.
Vasily Fedosenko / Reuters
Hollannin Mirco Pruyser ja Belgian Manu Stockbroekx kamppailivat ilmaan nostetusta pallosta toisessa Rion olympialaisten välieräpelissä. Belgian ylsi 3–1-voitolla olympiafinaaliin ensimmäistä kertaa historiassaan.
Hollannin Mirco Pruyser ja Belgian Manu Stockbroekx kamppailivat ilmaan nostetusta pallosta toisessa Rion olympialaisten välieräpelissä. Belgian ylsi 3–1-voitolla olympiafinaaliin ensimmäistä kertaa historiassaan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!