Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keihäsmitali voisi tuoda lohtua – Suomen olympiamenestys jäämässä täydeksi flopiksi

Suomi menee kohti historiansa huonointa kesäolympiamenestystä. Huippu-urheilun asiantuntija kaventaisi Olympiakomitean tuen piirissä olevien lajien määrää.

Urheilu
 
Rio Gandara / HS
Keihäänheittäjä Antti Ruuskasella on vielä mahdollisuus saavuttaa Riossa mitali.
Keihäänheittäjä Antti Ruuskasella on vielä mahdollisuus saavuttaa Riossa mitali. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Valtion liikuntamäärärahat 2014

 Norja 222,6 milj. euroa

 Ruotsi 187,4

 Suomi 147,4

Valtion tuki huippu-urheilulle 2014

 Norja 14 milj. euroa

 Ruotsi 14

 Suomi 14,4

Kesäolympialaiset on maailman suurin urheilutapahtuma, ja Rion kisojen mitalimenestyksen myötä näyttää siltä, ettei Suomi ole järin kova urheilumaa.

Vielä elokuun alussa suomalaiseen urheilukansaan valoi uskoa brittilehti The Guardianin laatima laskelma, jonka mukaan Suomi on asukaslukuun nähden kesäolympialaisten menestynein maa.

Ennen Rion kisoja Suomi oli saavuttanut 303 kesäolympiamitalia. Mitalien määrässä on kuitenkin vuosi vuodelta voimakkaasti laskeva trendi.

Vielä Los Angelesin olympialaisista vuonna 1984 Suomi otti 12 mitalia. Atlantasta 1996 Suomi sai neljä mitalia ja 2004 Ateenasta kaksi mitalia.

Rion olympialaisista saaliina on tähän saakka Mira Potkosen nyrkkeilypronssi. Mitalitilin lisäämiseen on realistisia mahdollisuuksia enää keihäänheittäjä Antti Ruuskasella ja oli kaiken osuessa täydellisesti nappiin moukarinheittäjä David Söderbergillä.

”Ei voi kiistää, etteikö parhaillaan olisi meneillään notkahdusta tai alamäkeä”, sanoo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun johtaja Sami Kalaja Suomen kesäolympiamenestyksestä.

Alamäestä huolimatta hän toppuuttelee vetämästä kesäolympiamenestyksestä suoraa yksi yhteen -analyysia Suomen urheilun tilasta.

”Olympialaiset antavat Suomen urheilun tilasta vähän liian huonon kuvan. Täytyy muistaa, että olympialaiset eivät ole yhtä kuin kaikki urheilu. Suomi pärjää monissa lajeissa, jotka eivät nyt ole olympialaisissa mukana. Esimerkiksi suunnistus on tämmöinen laji, ja tuleva olympialaji karate on toinen.”

Kalajan mukaan suomalaisen kesäolympiaurheilun alamäki on usean osatekijän summa. Hänen mielestään yhteiskunnassa pitäisi yleisellä tasolla saada urheilun arvostus nousuun. Esimerkiksi Norjassa tässä ollaan Kalajan mukaan selvästi edellä.

Toiseksi useimpiin lajeihin tarvittaisiin nykyistä suuremmat harrastajamäärät, mikä edesauttaisi potentiaalisten timanttien päätymistä lajin pariin.

”Tosin harrastajamäärät eivät yksinään selitä kaikkea. Suomessa kaikista lajeista eniten harrastajia on jalkapallolla, eikä menestystä silti ole tullut. Urheilumenestykseen liittyviä tekijöitä on hyvin monenlaisia.”

Yksi tekijöistä on Kalajan mukaan yhdyskuntarakenne. Ihmiset eivät pyöräile tarpeeksi, koska pyörätieverkosto ei ole tarpeeksi hyvä.

Samoin lasten leikkipaikat voisivat olla liikunnalisempia, ja niitä pitäisi olla enemmän. Ylipäätään lasten ja nuorten arkielämä on fyysisesti liian passiivista.

Jos haluaa menestyä jossakin lajissa kilpatasolla, ei riitä, että käy harjoituksissa. Etenkään, jos kulkee harjoituksiin auton kyydissä. Liikkua pitäisi paljon myös arjessa, muuten urheilusta tulee hankalaa.

”Meillä alkaa jo ihan se liikunnan perusta murentua. Kun lapsi tai nuori alkaa harrastaa jotain urheilulajia kilpatasolla, hän joutuu usein lähtemään passiivisen arjen vuoksi takamatkalta. Eräs asia, jossa hävitään naapureille, on koululiikunnan määrä”, Kalaja sanoo.

Euroopan unionin vuonna 2013 valmistuneen selvityksen mukaan Suomen peruskouluissa on vähemmän liikunnan vuosiviikkotunteja (57) kuin monella lähialueen maalla.

Suomi häviää peruskoulun liikuntatuntien määrässä esimerkiksi Norjalle (68), Tanskalle (70), Virolle (70) ja Islannille (72). Ruotsissa liikunnan vuosiviikkotunteja on Suomea vähemmän eli 56.

Syksyllä 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa Suomen liikuntatuntien määrää on lisätty, mutta mainittuihin Norjan, Tanskan, Viron ja Islannin määriin ei silti vielä ylletä.

Suomen vaatimaton kesäolympiamenestys ei johdu vain fyysisesti passiivisesta yhteiskunnasta, urheilun arvostuksen puutteesta tai harrastajamäärien vähäisyydestä. Kuten aina, kyse on myös rahasta.

Vuonna 2014 valtion liikuntamäärärahat olivat Suomessa 148 miljoonaa euroa, kun samana vuonna liikuntamäärärahat Norjassa olivat 222 miljoonaa ja Ruotsissa 187 miljoonaa.

Valtion tuki huippu-urheilulle sen sijaan oli vuonna 2014 kaikissa kolmessa maassa noin 14 miljoonaa euroa, Suomessa 14,4 miljoonaa.

Yksityisen sponsorirahan määrässä Ruotsissa ja Norjassa ollaan kuitenkin Suomea merkittävästi edellä.

”Meillä on selvästi naapurimaita vähemmän rahaa, ja nyt vähät rahat leviävät laajalle. Nyt Olympiakomitean tuen piirissä on Suomessa 42 lajia. On toisaalta arvo sinänsä, että Suomi saa olympialaisiin laajan lajikirjon. Mutta menestyksen kannalta voisi olla viisasta kaventaa määrää ja keskittyä entistä enemmän tiettyihin lajeihin.”

Rahaa tarvitaan myös ruohonjuuritasolle. Kunta- ja piirinmestaruustasollakin toimivat seurat tarvitsisivat rahoitusta ammattivalmentajien palkkaamiseen. Harjoitusmäärien lisäksi kun tarvitaan myös harjoitusten laatua.

”Urheiluseurat pitäisi saada elinvoimaisimmiksi. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla seuroissa ammattivalmentajia jo aivan alusta saakka. Suomessa olisi siihen kyllä osaamista, mutta tällä hetkellä ei toimintaedellytyksiä.”

Kalajan mukaan on ongelmallista, että monet seurat ”pitävät nyt urheilijoista kynsin hampain kiinni” eivätkä anna näiden mennä kokeilemaan muita lajeja muihin seuroihin.

”Urheilijoille pitäisi saada lajien ja seurojen välillä vapaampi liikkuvuus. Jos minä voisin päättää, romuttaisin seurojen mustasukkaisuuden omia urheilijoitaan kohtaan. Nuoruuden monilajisuudesta on tutkitusti hyötyä urheilu-uralle.”

Jessica Gow / Lehtikuva
Toisin on Ruotsissa. Uintitähti Sarah Sjöström vastasi koviin odotuksiin saavuttamalla Riossa kolme mitalia, yhden kutakin väriä. Lisäksi ruotsalaiset urheilijat olivat saaneet perjantaihin mennessä viisi muuta mitalia.
Toisin on Ruotsissa. Uintitähti Sarah Sjöström vastasi koviin odotuksiin saavuttamalla Riossa kolme mitalia, yhden kutakin väriä. Lisäksi ruotsalaiset urheilijat olivat saaneet perjantaihin mennessä viisi muuta mitalia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?