Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Huippu-urheilu saa vain pienen osan rahoista – liikunnan 148 miljoonasta eurosta alle 12 miljoonaa menee huipuille

Urheilu
 
Dominic Ebenbichler / Reuters
Uimari Pernille Blume voitti Tanskalle kultamitalin Riosta.
Uimari Pernille Blume voitti Tanskalle kultamitalin Riosta. Kuva: Dominic Ebenbichler / Reuters

Yksi hyvä tapa mitata huippu-urheilun arvostusta on sen saaman rahoituksen osuus valtion liikuntabudjetista.

Valtion tämän vuoden talousarvioesityksen mukaan liikuntatoimelle on budjetoitu Suomessa 147,62 miljoonaa euroa. Huippu-urheilu saa siitä 11,56 miljoonaa eli noin 7,8 prosenttia.

Väkiluvultaan Suomen kanssa samankokoinen Tanska käytti urheilun menestystekijöitä selvittävän SPLISS-tutkimuksen mukaan liikuntabudjetistaan 33 prosenttia huippu-urheiluun.

Rion olympialaisissa Tanska voitti 15 mitalia, kun Suomen saalis jäi yhteen pronssiin.

Raha helpottaa kansainvälisen menestyksen tavoittelemista, mutta se ei ole ainoa tekijä menestyksen takana.

Ruotsissa (11 mitalia Riosta) ja Norjassa (4 mitalia) huippu-urheilun saama tuki on euromääräisesti samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta osuus valtion liikuntabudjetista on pienempi. Silti tulokset ovat parempia.

SPLISS-tutkimuksen mukaan menestyneissä maissa huippu-urheilu on organisoitu tehokkaasti. Näissä maissa urheilua johtaa yleensä yksi kansallinen huippu-urheiluorganisaatio, kuten Tanskan Team Danmark.

”Suomalaisessa mallissa haasteena oli ennen kaikkea suuri itsenäisten toimijoiden lukumäärä sekä vallan ja vastuun epämääräinen jakautuminen, eli heikko koordinaatio”, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Jari Lämsä avasi tutkimusta Liikunta & Tiede -lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa.

On myös olennaista, miten rahat käytetään.

Huippu-urheilulle osoitetut määrärahat jakautuvat Suomessa Olympiakomitean ja Paralympiakomitean toiminta-avustuksiin, huippu-urheiluyksikölle, urheilijoiden apurahoihin, urheilijoiden tunnustuspalkintoihin, arvokisoihin, tutkimukseen sekä urheiluakatemioille.

Reilun 11 miljoonan potista kesälajien urheilijoille jaetaan apurahana noin miljoona euroa. Potti jaetaan 102 urheilijan kesken 20 000, 10 000 ja 5 000 euron avustuksina.

Valmennustukia kesälajit saavat noin 3,2 miljoonaa euroa. Suurin potti on osoitettu yleisurheilulle – 445 000 euroa.

Tuen tarkemmasta käytöstä päättävät lajien huippu-urheilusta vastaavat ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavat.

Suoraan huippu-urheilulle osoitetun rahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa 40 miljoonaa euroa lajiliitoille tai liikuntajärjestöille sekä neljä miljoonaa euroa urheiluseuroille.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?