Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Liigapelaajat kertovat, mikä hinta voitosta on maksettava – mailaa polvitaipeeseen ja kyynärpäätä päähän

Kun tuomari kääntää katseensa, likainen peli alkaa. HS kysyi jääkiekon, jalkapallon ja käsipallon pelaajilta, millaisia koiruuksia kentällä tapahtuu.

Urheilu
 
Vesa Koivunen
Ilkeä isku vai ovela filmaus? Suomen Leo Komarov ja Venäjän Aleksei Jemelin (vas.) kamppailivat maalin edustalla jääkiekon MM-välierässä toukokuussa. Komarovin käsi on korkealla, mutta osuiko se kasvoihin lainkaan.
Ilkeä isku vai ovela filmaus? Suomen Leo Komarov ja Venäjän Aleksei Jemelin (vas.) kamppailivat maalin edustalla jääkiekon MM-välierässä toukokuussa. Komarovin käsi on korkealla, mutta osuiko se kasvoihin lainkaan. Kuva: Vesa Koivunen

”Hauen” osa ei ole jääkiekossa helppo.

Kun joukkue aloittaa hyökkäyksen omasta päädystä, yksi pelaaja – kiekkotermillä hauki – kirmaa etunenässä hyökkäämään.

Hauen tehtävänä on huolehtia siitä, että vastustajan keskialueen puolustus aukeaa. Vähintään toisen puolustajista on tarkkailtava haukea.

Ja kun tuomarit tarkkailevat puolestaan kiekkoa, on puolustajan helppo huitaista haukea mailalla polvitaipeeseen. Ihan muistutuksensa, että peli on kovaa, pojat ja hauet.

”Tällaista tapahtuu silloin tällöin”, SM-liigahyökkääjä Ville kertoo. Ville ei ole pelaajan oikea nimi, koska hän puhuu asiasta mieluummin nimettömänä.

Liigakiekkoilijat tietävät, että voitosta on maksettava hintaa. Iskuja, kolhuja ja mustelmia. Kun tuomari kääntää katseensa, likainen peli alkaa.

Esimerkiksi aloituksissa on Villen mukaan tapana ärsyttää vastustajaa, jotta tämän keskittyminen herpaantuu.

”Kyynärpää- ja hartiasuojan väliin jää pieni suojaton, herkkä kohta. Kun siihen lyö mailanpäällä, niin se tekee kipeää. Tuomarin on vaikea nähdä hienovaraisia iskuja”, Ville kuvailee.

”Meillä on tuhansien eurojen suojat, mutta suojista löytyy silti pieniä välejä, minne iskeä.”

Myös maalineduskahakoissa mailaa voi tulla polvitaipeeseen ja näpeille, ja vastustajaa saatetaan horjuttaa tökkäämällä lapa sopivasti luistimen alle. Ihan huomaamatta, ”vahingossa.”

Henkisesti kovimmalle joutuvat tähtipelaajat ja kuumakallet – ne, joiden tiedetään tulistuvan helposti ja päätyvän jäähyboksiin. Tähtipelaajaa sörkitään etenkin sen takia, että hän menettäisi malttinsa ja sekoittaisi pelirytminsä.

Sörkkijäkin saa osuutensa, sillä hän joutunee vastaamaan teoistaan tähtipelaajan kookkaille joukkuekavereille. Hintana on jyrätyksi tuleminen.

Helpoimmalla kaukalossa pääsee hidas puukäsipakki, jonka ohi pääsee kuin vihreissä liikennevaloissa. Häntä ei sörkitä tai ärsytetä.

”Me haluamme tietysti hänen pysyvän kentällä.”

Henkinen sodankäynti on yhtä oleellinen osa jääkiekkoa kuin maalit, syötöt ja taklaukset.

Legendaarinen Wayne Gretzky hermostui Esa Tikkasen ärsytyksestä niin paljon, että totesi haluavansa ampua uransa viimeisen osuman niin, että kiekko menee maaliin Tikkasen takapuolen kautta.

Tikkanen taklasi, roikkui ja ronkki, mutta eniten vastustajia hermostutti tämän loputon höpötys monella eri kielellä, Tiki-talk.

Tikkanen vakuutti HS:n kuukausiliitteessä 1994, että Tiki-talk on painokelpoista. Hänen mukaansa olennaista ei ole se, mitä sanoo vaan se, että sanottavaa riittää. Kuten vaikka ”Mitä kotiin kuuluu?” tai ”Katsos kun on kaunis tyttö katsomossa.”

Mitä tahansa, millä saa vastustajan ajatuksen pois kiekosta.

Ville oli aiemmin mukana maajoukkueessa, jonka valmentajat neuvoivat pelaajia toimimaan samoin.

”Meille sanottiin, että puhukaa ulkomaalaisille vastustajille suomea. Puhukaa vaikka paloautoista tai keittiökalusteista. Tärkeintä on, että he jäävät ihmettelemään, mitä hittoa tuo selittää.”

Ville noudattaa taktiikkaa aina kansainvälisissä peleissä.

Verbaalinen kettuilu voi yltää henkilökohtaisuuksiin asti. Jos esimerkiksi vastustajan tyttöystävä on jättänyt tämän, saattaa siitä kuulla kaukalossa.

Entinen kiekkoilija Jarkko Ruutu meni niin pitkälle, että hän onki vastustajien siviilielämästä hyvin arkaluontoista tietoa ja käytti sitä hyväkseen peleissä. Ruutu tosin sortui myös esimerkiksi sylkemiseen.

”Lajiin kuuluu kaikesta huolimatta etiikka ja vastustajan kunnioitus. Jotkut vetävät rajan yli, ja Ruutu oli yksi heistä. Hän pääsi NHL:ään, koska hän oli valmis ottamaan vihatun pelaajan roolin.”

Tärkein eettinen sääntö lajissa on, että toista pelaajaa ei saa vahingoittaa tahallaan.

”Poikittaiset mailat käsivarteen ovat osa lajia, mutta mailalla ei saa lyödä päähän tai taklata selkään. Myös tappelussa pitää antaa toiselle mahdollisuus puolustaa itseään.”

Törkein Villen näkemä tilanne sattui juniorivuosina. Hänen pelikaverinsa kaatui jäälle, ja hanskan ja kyynärsuojan väliin ranteeseen jäi suojaton kohta.

”Vastustaja astui ranteen päälle tahallaan ja seisoi siinä hetken. Onneksi käsi ei mennyt poikki.”

Jos tahdot hallita, pidä itsesi järjestyksessä, totesi jo kreikkalainen filosofi Thales 600 vuotta eaa. Samaa sanoo jääkiekkoilija Ville tänä päivänä.

Ville kävi nuorempana hyvinkin kuumana peleissä, mutta nyt hän on rauhoittunut.

”Olen joutunut opettelemaan tunteiden hillintää, jotta en satuta joukkuettani tyhmällä jäähyllä. Isomman hyvän eli voiton takia on nieltävä kentällä sontaa.”

Hänestä kova mies onkin se, joka kääntää iskut voimavaraksi ja käy tekemässä maaliin.

Sillä tavalla satuttaa vastustajaa eniten.

Entä mitä tapahtuu, kun hikiset ja mustelmaiset pelaajat kömpivät pelin päätteeksi pukukoppiin. Paiskaavatko eri joukkueiden pelaajat kaverillisesti kättä ja tykkäävät toistensa kuvista Facebookissa?

”Useimmiten, koska piirit ovat pienet”, Ville toteaa.

”Ideaalitilanteessa kaikki tunnistavat, että kyseessä on vain peli. Ihan kaikkea ei heti pelin jälkeen pysty aina sulattamaan, mutta on ammattimaisuutta osata erottaa työ ja siviilielämä toisistaan.”

Jalkapallossa pelataan myös likaista peliä – nappulakengillä varpaille ja kyynärpäätä päähän

Kulmapotkutilanne. Nälkäinen hyökkääjä valmistautuu maalin edessä puskemaan pallon verkon perukoille.

Pallo nousee ilmaan, leijailee sopivasti hyökkääjän kohdille ja... Vastustaja tallaa juuri kriittisellä hetkellä hyökkääjän varpaiden päälle rautanappulakengillään.

Se siitä maalista.

”Varpaille astuminen on erityisen tuskallista syyspakkasilla, jolloin on kylmä ilma. Varpaiden tallominen ei ole kovin yleistä, mutta sitä tapahtuu”, Veikkausliigassa pelaavan HIFK:n hyökkääjä Pekka Sihvola sanoo.

”Myös maalivahtien varpaille saatetaan astua, koska he ylettyvät hakemaan palloa korkeimmalta.”

Jalkapallopeli kätkee Sihvolan mukaan sisäänsä monenlaisia koiruuksia. Yleisin on sanallinen provosoiminen, jolla yritetään kuumentaa vastustajan lämminverisiä pelaajia ottamaan kortti.

”Pelaajat tuntevat hyvin toisensa, ja jotkut menevät herjoissaan henkilökohtaisuuksiin siviilielämästä”, Sihvola kuvailee.

Vastustajan tekemää rikettä voidaan myös korostaa liioitelluilla eleillä ja valittaa tuomarille, kuinka paha isku oli. Etenkin, jos vastustajalla on maine, että hän rikkoo paljon.

”Mainetta käytetään hyväksi. Jos tällainen vastustaja rikkoo, ja rikottava huutaa ja elehtii kunnolla, niin tuomarin pilli voi soida herkemmin.”

Sihvolan oma likainen peli perustuu lähinnä sanalliseen härnäämiseen.

”Kuumennan vähän vastustajia. En yleensä sorru nipistelemiseen tai vastaavaan.”

Jotkut pelaajat sortuvat. Esimerkiksi kylkiluiden alapuolelta on helppo nipistää niin, että tuomari ei sitä huomaa.

Turhautunut pelaaja saattaa myös sitomistilanteessa huitaista ”vahingossa” kättään niin, että kyynärpää tärähtää toista päähän.

”Se on ärsyttävää, jos tuomari ei sitä huomaa.”

Sihvola korostaa kuitenkin, että jalkapallo on sotaa vain kentällä, ei sen ulkopuolella.

”Jalkapallossa on pienet piirit, ja monilla on kavereita muissa joukkueissa. Kentällä väännetään ja hämmennetään tosissaan, mutta pelin jälkeen kaikki on yleensä hyvin.”

Käsipallossa mustelmia tulee myös pihkaisista käsistä

Käsipallojoukkue Dickenin laidassa viilettävällä maajoukkuepelaaja Annika Näräkällä on usein mustelmia kiivaan pelin jälkeen.

Pelin jäljet ihossa juontuvat kahdesta asiasta – lajin fyysisyydestä ja pihkasta.

”Käytämme käsissä pihkaa. Kun ottaa vastustajasta kiinni, sormet jäävät ihoon, ja siitä tulee mustelmia”, Näräkkä sanoo.

Käsipallo on fyysinen laji, jossa vastustajaa voi puolustaa voimakkaasti. Kun hyökkääjä nostaa käden heittääkseen pallon, aukeaa kylkeen sopiva paikka pienelle tönimiselle. On myös paidasta repimistä ja välillä jopa nipistelyä.

”Itselläni ei nipistelystä kokemusta, mutta tiedän että sellaistakin joskus harvoin tapahtuu.”

Muuten Näräkän mukaan naisten käsipallo on suhteellisen siisti laji. Peliin kuuluu pieni kuittailu, mutta henkilökohtaisuuksiin ei mennä.

Kehonkieli puolestaan on käsipallossa vahvaa.

”Jos teemme kentällä hyvää jälkeä, tuuletamme maalia täysillä näyttääksemme, että meillä on ottelussa henkinen yliote.”

Se, miten kentällä käyttäydytään, vaihtelee Näräkän mukaan eri maissa. Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa positiivisuus ja hauskanpitäminen on tärkeintä.

”Itä-Euroopan maat pelaavat fyysisemmin ja kovempaa, ja he haluavat voittaa hinnalla millä hyvänsä. Monet keskieurooppalaiset joukkueet puolestaan ylireagoivat tilanteisiin ja kiljuvat pienestäkin kontaktista”, Näräkkä kuvailee.

Oikaisu 27.8. kello 9.45: Kreikkalainen filosofi Thales eli 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ei 600 vuotta sitten, kuten uutisessa kerrottiin.

Kai Pfaffenbach / Reuters
Kosto Portugalin puolustaja Cedric hyppäsi rajusti polvi edellä ranskalaisen Dimitri Payetin selkään jalkapallon EM-loppuottelussa sen jälkeen, kun Portugalin tähti Cristiano Ronaldo oli saanut polvivamman ja joutunut jättämään pelin kesken Payetin taklauksen seurauksena.
Kosto Portugalin puolustaja Cedric hyppäsi rajusti polvi edellä ranskalaisen Dimitri Payetin selkään jalkapallon EM-loppuottelussa sen jälkeen, kun Portugalin tähti Cristiano Ronaldo oli saanut polvivamman ja joutunut jättämään pelin kesken Payetin taklauksen seurauksena.
Mika Ranta / HS
Käsikynkkää FC Interin Ari Nyman yritti estää HJK:n Ivan Tatamirovicia pääsemästä palloon kulmapotkutilanteessa. Osa kiinnipitämisistä ja paidasta repimisistä jää jalkapallo-otteluissa rankaisematta.
Käsikynkkää FC Interin Ari Nyman yritti estää HJK:n Ivan Tatamirovicia pääsemästä palloon kulmapotkutilanteessa. Osa kiinnipitämisistä ja paidasta repimisistä jää jalkapallo-otteluissa rankaisematta.
Jukka Gröndahl HS
Pekka Sihvola
Pekka Sihvola
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?