Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Keuhkot joutuvat ladulla koville – Norjan astmalääkekohun juuret jo Los Angelesin olympialaisissa

Norjalaisväitteen mukaan astmalääkkeitä on annettu terveille urheilijoille jo 1980-luvulla.

Urheilu
 
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Tour de Ski on myös hengitysteille kova urakka. Kuvassa Norjan Petter Northug.
Tour de Ski on myös hengitysteille kova urakka. Kuvassa Norjan Petter Northug. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Astmalääkkeiden käyttö huippu-urheilussa ja etenkin Norjan hiihdossa on jälleen noussut puheenaiheeksi. Tuorein tapaus on Martin Johnsrud Sundbyn käry salbumatolia sisältävän Ventoline-astmalääkkeen liikakäytöstä.

Miksi monet huippu-urheilijat käyttävät astmalääkkeitä?

Huippu-urheilijoista osa on astmaatikkoja, joten urheilu-urankin kannalta astmalääkkeiden käyttö on yleensä välttämätöntä.

Astmaa myös esiintyy huippu-urheilijoilla enemmän kuin muulla väestöllä, erityisesti rasitusastmaa, sillä esimerkiksi kylmässä ja kuivassa ilmassa vuosia tapahtunut harjoittelu altistaa astmaoireille.

Tästä syystä etenkin hiihtäjillä havaitaan runsaasti astmaa: eri tutkimusten mukaan murtomaahiihtäjistä 31–42 prosentilla on havaittu astmaoireita kilpailun tai harjoitusten jälkeen.

”Korkeassa ilmanalassa sekä kylmässä ja kuivassa ilmassa harjoittelu lisää ongelmia. Kun ura on jo pitkällä, todennäköisyys astmaoireille lisääntyy. Maastohiihto on raju laji hengitysteille”, sanoo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun lääkäri Maarit Valtonen.

Norjalaislehti VG:n mukaan 1990- ja 2000-luvuilla 42 norjalaista olympiamitalistia 61:stä oli astmaatikkoja.

Astmalääkkeitä käytetään myös dopingaineina. On arveltu, että tiettyjen astmalääkkeiden käyttö voi lisätä lihasmassaa 10–12 prosenttia.

Milloin astmalääkkeiden käytöstä tulee kiellettyä?

Kansainvälinen antidopingtoimisto (Wada) on määritellyt, mitkä astmalääkkeet ovat sallittuja ja mihin lääkkeisiin pitää hakea erivapautta.

Myös sallituilla lääkkeillä on määritelty maksimiannosmäärät.

Esimerkiksi Sundby otti Norjan hiihtomaajoukkueen lääkärin ohjeistamana ainetta kolme 5 000 mikrogramman Ventoline-annosta vuorokaudessa, kun Wadan ohjeistuksen mukainen määrä on 1 600 mikrogrammaa.

Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä on epäillyt, että noin suurta määrää ei tarvitse käyttää astman hoitoon.

Myös Norjan olympiajoukkueen entinen lääkäri Thor-Øistein Endsjø ihmettelee VG-lehdessä, miksi Sundbylle annettiin suuria määriä astmalääkettä. Hänen mukaansa suurilla määrillä on sivuvaikutuksia, kuten vapinaa ja altistumista helpommin lihaskrampeille mutta myös piristevaikutuksia.

”En ole koskaan aiemmin kuullut, että kukaan olisi aiemmin saanut Ventolinea niin suuria määriä lähellä kilpailutilannetta. Ainakaan ampumahiihdossa siitä ei olisi ollut etua”, Endsjø sanoo.

Milloin astmalääkkeiden käyttö lisääntyi?

Norjalaisurheilijat ovat saaneet astmalääkitystä ainakin vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisoista lähtien. Lääkitystä on annettu sekä astmaa sairastaville että terveille urheilijoille.

”Kyllä, pääasiassa terveille urheilijoille, jotka eivät olleet sairastaneet astmaa aiemmin”, sanoo Endsjø VG-lehdelle.

Endsjøn, 80, mukaan astmalääkitystä annettiin erityisesti pitkänmatkanjuoksijoille, koska Los Angelesissa oli runsaasti ilmansaasteita.

Artikkeliin liittyvät

”Silloin se alkoi”, Endsjø vahvistaa.

Endsjø työskenteli Norjan olympiajoukkueessa muun muassa yleisurheilijoiden, ampumahiihtäjien ja luistelijoiden kanssa. Hän sanoo, että urheilijat saivat myös kilpailullista etua astmalääkityksestä.

Kun Endsjø siirtyi vuosiksi 1985 ja 1986 hiihtoliiton lääkäriksi, astmalääkitys tuli myös sinne hengitysvaikeuksien helpottamiseksi.

Valtosen mielestä norjalaisten toiminta kuulostaa erikoiselta, mutta aika oli silloin toinen.

”Ohjeet ovat sittemmin kiristyneet ja muuttuneet. 1980-luvulla toiminta oli liberaalia ja kokeellista”, Valtonen toteaa.

VG myös kysyi useilta muilta lääkäreiltä, onko astmalääkkeitä annettu ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

Esimerkiksi Norjan jalkapallomaajoukkueen johtava lääkäri Thor Einar Andersen kiistää, että jalkapallon parissa olisi näin tehty.

Hengityselimien ongelmiin erikoistunut lääkäri Malcolm Sue-Chu vastasi, että yksikään tutkimus ei tue ennaltaehkäisyä.

”Tulkitsen sääntöjen rikkomisena, jos Ventolinea, Sereventia, Oxista tai Symbicortia [astmalääkkeitä] käytetään tällä tavoin.”

Miten astmalääkkeitä voisi vähentää huippu-urheilussa?

Hiihto on hyvää kuntoilua, ja myös monet lapset sekä nuoret harrastavat lajia kilpailumielessä. Vanhemmat saattavat miettiä myös hiihdon osalta, onko se lapselle sopiva harrastus.

”Ei ole vanhemmille hyvää viestiä, jos lapselle on odottamassa astmalääkitys”, Valtonen sanoo.

Valtosen mukaan yksi tapa vähentää hengitysoireita on noudattaa pakkasrajoja kilpailuissa. Myös kilpailutiheyttä on kiertueiden aikana mietittävä.

”Lisäksi pitää käyttää muita keinoja hengitysteiden kostuttamiseen.”

Valtonen kertoo, että Suomen ja Ruotsin hiihtoväet ovat yhdessä keskustelleet esille tulleista ongelmista ja olleet yhteydessä Kansainväliseen hiihtoliittoon (FIS), jotta astmaan altistavat tapahtumat vähentyisivät.

”Lupaan, että kilpailu tapahtuu ladulla. Me lääkärit teemme kansainvälistä yhteistyötä lajin terveyden ja turvallisuuden eteen.”

Rio Gandara / HS
Martin Johnsrud Sundbyn astmalääkkeiden käyttö ihmetyttää.
Martin Johnsrud Sundbyn astmalääkkeiden käyttö ihmetyttää.
Arttu Kokkonen
Kestävyysurheilu rasittaa hengitysteitä.
Kestävyysurheilu rasittaa hengitysteitä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!