Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Naiset ovat yhä harvinaisuus ammattivalmentajina – ”En voinut tehdä ammattiuraa valmentajana”

Vaikka Hanna Teerijoki raivasi tietä jo yli 20 vuotta sitten, vain harva nainen valmentaa Suomessa miesten sarjoissa.

Urheilu
 
Miska Puumala
Niina Sippola valmentaa Sotkamon Jymyn miesten joukkuetta. Tiistaina hän jakoi ohjeita Jymyn pelaajalle Immo Rautiaiselle.
Niina Sippola valmentaa Sotkamon Jymyn miesten joukkuetta. Tiistaina hän jakoi ohjeita Jymyn pelaajalle Immo Rautiaiselle. Kuva: Miska Puumala

Eletään vuotta 1993. Hanna Teerijoki on aloittamassa ensimmäistä kauttaan Helsingin IFK:n miesten jääpallojoukkueen päävalmentajana.

”Sokki on liian voimakas sana kuvailemaan ensi reaktiota, mutta yllätys se kyllä oli. Pari päivää sujui ajatusta sulatellessa, sitten ajattelin, että kokeillaan ja annetaan Hannalle edes mahdollisuus näyttää taitonsa”, HIFK:n puolustaja Mika Halonen kommentoi kauden alla Helsingin Sanomille.

Nainen miesten joukkueen valmentajana. Siinä riittää joillekin sulateltavaa.

Aluksi IFK:n pukukoppi muistuttaa pyhäkoulusalia, mutta hurtti huumori palaa kuvioihin, kun pelaajat tottuvat tilanteeseen.

Sujuva yhteistyö näkyy myös tuloksissa. Pääsarjan häntäpäähän ennakoitu IFK sijoittuu Teerijoen komennossa viidenneksi.

Peter Jansson
Hanna Teerijoki HIFK:n miesten jääpallojoukkueen pukukopissa.
Hanna Teerijoki HIFK:n miesten jääpallojoukkueen pukukopissa.

”Ei joukkueen sisällä ollut ongelmaa sen suhteen, että olen nainen. Olin harjoitellut niiden miesten kanssa jo jonkin aikaa. Kaikki tiesivät minut, oli luonnollista siirtyä siihen pestiin”, Teerijoki muistelee yli 20 vuotta myöhemmin.

Lajipiireissä jotkut kurtistivat kulmiaan, kun Teerijoki valmensi miehiä. Olihan Suomen jääpalloliitto pari vuotta aikaisemmin evännyt häneltä mahdollisuuden pelata miesten sarjoissa.

”Sitten menin valmentamaan ja menestyimme paremmin kuin edellisenä vuonna”, Teerijoki sanoo.

Kesäkuu 2016. Alle 19- ja 20-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkueiden päävalmentaja Marianne Miettinen kommentoi lajin EM-kisoja tv-studioissa.

Asiasta nousee kohu. Kaikki eivät sulata naista kommentoimassa miesten jalkapallo-ottelua.

”Se, että keskustelussa sukupuoli nousi niin vahvasti esiin, kuvastaa hyvin tilannetta, missä ollaan”, Suomen Valmentajat ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuunainen sanoo.

Suomalaisista ammattivalmentajista noin neljäsosa on naisia. Miesten sarjoissa heitä on huomattavasti vähemmän. Tilanne on hyvin samanlainen kuin Teerijoen valmentaessa IFK:n miehiä.

”Se on varmaan kulttuurillinen ongelma. Urheilu on nähty, ja nähdään ehkä vieläkin jossain määrin miesten alueena”, Tuunainen pohtii.

Liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä seurojen johtoportaissa on kovin vähän naisia.

Juha Tamminen
Marianne Miettisen (oik.) vierailu EM-kisojen tv-studiossa aiheutti tasa-arvokeskustelun. Miettinen naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Andrée Jeglertzin (keskellä) ja kakkosvalmentajan Mika Sankalan kanssa vuonna 2013.
Marianne Miettisen (oik.) vierailu EM-kisojen tv-studiossa aiheutti tasa-arvokeskustelun. Miettinen naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Andrée Jeglertzin (keskellä) ja kakkosvalmentajan Mika Sankalan kanssa vuonna 2013.

”Miehillä on vahvemmat verkostot urheilussa. Kun tarvitaan valmentajaa, kysellään niitä tuttuja. Naisilla tällaisia verkostoja ei ole niin vahvasti edes niillä, joilla on urheilutaustaa”, Tuunainen sanoo.

Se rajoittaa naisten etenemismahdollisuuksia. Tilanne on samankaltainen kuin muilla miesvaltaisilla aloilla. Vuoden 2012 tasa-arvobarometrin mukaan 28 prosenttia naisista kokee sukupuolesta olevan haittaa uralla etenemisessä.

Naisen matka ammattivalmentajaksi on huomattavasti kivisempi kuin miehen.

”Ehkä se karkottaa joitain naisia hakeutumaan muille aloille, vaikka haaveena olisi valmentaminen”, Tuunainen sanoo.

Osin siksi Teerijoen pesti IFK:n päävalmentajana jäi vuoden mittaiseksi.

”Huomasin, että minulla oli ikää ja halusin ammatin”, Teerijoki kertoo.

Hän muutti Ruotsiin ja kouluttautui lentäjäksi.

”Ei nainen kestä pitkässä juoksussa. En voinut tehdä ammattiuraa valmentajana tai pelaajana.”

Urheilua Teerijoki ei koskaan jättänyt. Nykyisin kuuden lajin taitaja ansaitsee elantonsa golfkouluttajana.

Teerijokea voi pitää esikuvana suomalaisille naisvalmentajille. ”Hurja-Hanna” ei ole kuvia kumarrellut. Hänessä on jotain samaa kuin Ruotsin naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajassa Pia Sundhagessa.

Pontus Lundahl / Lehtikuva
Pia Sundhage valmensi Ruotsin naisten jalkapallomaajoukkueen hopealle Rion olympialaisissa.
Pia Sundhage valmensi Ruotsin naisten jalkapallomaajoukkueen hopealle Rion olympialaisissa.

Kun Sundhage johdatti Ruotsin menestykseen Rion olympialaisissa, toimittaja kysyi voisiko hän valmentaa miehiä.

”No, Angela Merkel johtaa kokonaista maata”, Sundhage vastasi.

Ruotsalaisvalmentajan näpäytys osui ongelman ytimeen.

”Asiat olisivat hyvin, kun näitä kysymyksiä ei edes pohdittaisi, vaan keskityttäisiin valmentajan osaamiseen”, Suomen Valmentajien Tuunainen sanoo.

Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla valmentavista suomalaisista naisista vain 4,2 prosenttia valmentaa pelkästään miehiä.

Tämän hetken tilanteesta ei ole tarkkaa tilastoa, mutta kokonaiskuva ei ole juuri muuttunut.

Naisvalmentajat miesten sarjoissa ovat harvassa, etenkin joukkuelajeissa. Jotta asetelmaa ei pidettäisi erikoisena, tarvittaisiin monia uusia Teerijoen kaltaisia esimerkkejä.

”Kyse ei ole sukupuolesta, vaan henkilöstä”, Teerijoki linjaa. ”Mutta ei niitä paikkoja voi luoda sen perusteella, että täytyy saada naisia mukaan. Mahdollisuuksia pitää olla, mutta kuka sen mahdollisuuden saa, on henkilöstä kiinni.”

Sotkamon Jymyn miesten joukkueen valmentaja Niina Sippola: ”Ihminen valmentaa ihmistä”

Yksi harvoista Suomen miesten sarjoissa valmentavista naisista on Sotkamon Jymyn Niina Sippola. Miesten Superpesiksessä viisi peräkkäistä mestaruutta voittanut Jymy pestasi Sippolan pelinjohtaja Mikko Kuosmasen tiimiin täksi kaudeksi.

”En näe sillä tavalla hirveitä eroja naisten tai miesten kanssa toimimisessa. Ihminen valmentaa ihmistä”, Sippola sanoo.

”Olen sopeutunut, ja minut on otettu vastaan hyvin.”

Miska Puumala
Niina Sippola on viihtynyt Sotkamon Jymyn miesten valmentajana.
Niina Sippola on viihtynyt Sotkamon Jymyn miesten valmentajana.

Myöskään pelaajat eivät ole keskittyneet valmentajan sukupuoleen.

”Olemme ajatelleet sitä ennen kaikkea osaamiskysymyksenä”, Jymyn Immo Rautiainen kertoo.

”Jos jollakin on ennakkoluuloja, sukupuoli äkkiä unohtuu, kun arki näyttää sen, että homma toimii. Meillä asiat ovat menneet todella luontevasti.”

Aikaisemmin Sippola on toiminut muun muassa Vuokatin Vedon naisten edustusjoukkueen pelinjohtajana ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa valmentajana.

Hyppy miesten pääsarjajoukkueeseen oli helppo.

”Asiat tehdään sukupuolesta riippumatta huolella ja hyvin, kun urheillaan tosissaan. Sillä tavalla eroa ei ole”, Sippola sanoo.

Sippola ei ajattele itseään esikuvana tai tienraivaajana, mutta uskoo menestyksestään olevan hyötyä muillekin.

”Toivon, että esimerkkini rohkaisee muita siihen, että on ihan mahdollista valmentaa naisena miesten sarjassa.”

Valmentaa kuin nainen -hanke tukee matkalla huipulle

Vuonna 2013 käynnistyneen Valmentaa kuin nainen -hankkeen tavoitteena on saada lisää naisia valmennuksen pariin ja tukea heitä huipulle.

Hankkeessa on mukana yhdeksän palloilun lajiliittoa sekä Suomen Valmentajat ry ja Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU.

”Idea lähti käytännössä ringetestä, joka on naisten ja tyttöjen laji, mutta heillä on silti paljon miesvalmentajia”, Suomen valmentajat ry:n Sari Tuunainen kertoo.

Hankkeessa on järjestetty alueellisia tapahtumia ja koulutuksia. Tavoitteena on innostaa ja rohkaista valmennustoimintaan, luoda verkostoja sekä saada entisten urheilijoiden osaamista hyötykäyttöön.

Hankkeen urheilijasta valmentajaksi -koulutuksen on käynyt esimerkiksi Tampereen Ilveksen naisten jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Mari Saarinen.

”Pyrimme konkreettisiin toimiin, joista pystyisi osin määrien ja osin henkilötarinoiden kautta näyttämään tuloksia”, Tuunainen sanoo.

Markku Niskanen / HS
Nykyisin Tampereen Ilveksen naisten joukkuetta valmentava Mari Saarinen edusti Suomea Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010.
Nykyisin Tampereen Ilveksen naisten joukkuetta valmentava Mari Saarinen edusti Suomea Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010.

Sukupuolella ei pitäisi olla tekemistä valmennusosaamisen kanssa, mutta silti naisia toimii alalla huomattavasti vähemmän kuin miehiä.

Tilanne korostuu huippu-urheilussa ja varsinkin palloilulajeissa. Suomen johtavien palloilulajien maajoukkueissa ei ole yhtään naista päävalmentajana.

Valmennustiimeistä naisia löytyy, mutta miehet kantavat usein päävastuun.

”Ei ehkä uskalleta tai elämäntilanne ei mahdollista sen vastuun ottamista. Se, että molempia sukupuolia on valmennustiimeissä mukana, on hyvä asia. Ei tässä olla miehiä ajamassa pois naisten lajeista.”

Huipulla valmentaminen on täysipäiväistä puuhaa, mutta palloilussa kohtuullisen korvauksen saa yleensä vain miesten sarjoista.

”Nyt naisia on jo erikoisosaajina miesten valmennuksessa, mutta siihen, että he nousisivat päävalmentajiksi, taitaa olla vielä vähän matkaa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!