Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pärjääkö huippu-urheilija kasvisruualla? Ei huolen häivää, sanoo asiantuntija

Kasvissyönti sopii urheilijalle hyvin, kun lautaselta löytyy toisinaan vaikka suunnistaja Merja Rantasen jytkypihvi.

Urheilu
 
Matilda Gronow / HS
Jos jääkiekkoilija haluaisi saada riittävästi energiaa pelkistä porkkanoista, niitä pitäisi syödä päivässä 180.
Jos jääkiekkoilija haluaisi saada riittävästi energiaa pelkistä porkkanoista, niitä pitäisi syödä päivässä 180. Kuva: Matilda Gronow / HS
Fakta

Tunnettuja kasvissyöjiä

 Aitajuoksija Edwin Moses,

kestävyysjuoksija Hannes Kolehmainen, pikajuoksija ja pituushyppääjä Carl Lewis.

 NFL-pelaaja Tony Gonzalez, NHL-pelaaja Georges Laraque.

 Rata- ja maantiepyöräilijä Lizzie Armitstead.

 Suunnistaja Liisa Veijalainen (nykyinen Peltola)

 Tennispelaajat Venus Williams, Serena Williams, Billie Jean King ja Martina Navrátilová.

 Ultrajuoksija Scott Jurek.

Jytkyllä voi toden totta päästä pitkälle. Aivan MM-kultaan saakka. Tällä kertaa jytky ei kuitenkaan tarkoita perussuomalaisten vaalivoittoa, vaan suunnistaja Merja Rantasen ruoka-annosta.

”Kokkaan aina välillä ison satsin jytkypihvejä pakkaseen. Jytkypihveiksi kutsumissani pihveissä on esimerkiksi nokkosta, soijarouhetta ja papuja”, muun muassa kolme viestin MM-kultaa ja MM-hopean voittanut Rantanen sanoo.

Hän on ollut teini-ikäisestä lähtien kasvissyöjä.

Rantanen on kasvanut maalaistalossa, jossa oli paljon eläimiä. Perheen ruokapöydässä syötiin aina oman talon lihaa ja juotiin lehmänmaitoa.

”Joskus vitsailimme, että nyt syömme mansikkipullia eli lihapullia.”

Rantanen alkoi 16-vuotiaana miettiä kasvissyöntiä. Ensin hän siivilöi jauhelihan pois kastikkeesta, ja lopulta hän ei halunnut olla lihan kanssa enää missään tekemisissä.

Päätös ei juontunut vain siitä, että Rantanen näki ”perheen lehmät kirmaamassa laitumella, sitten roikkumassa heinätallissa ja lopussa palasina lautasella”.

”Sekin vaikutti, mutta koen yksinkertaisesti, että eläimet ovat kavereitani. En halua syödä niitä.”

Rantaselle kasvissyönti on sopinut hyvin. Vilja- ja maitotuotteet ovat osa hänen päivittäistä ravintoaan. ”Tilanne olisi huomattavasti hankalampi, jos en söisi mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita.”

Jos on Rantasen salainen ase jytkypihvit, löytyy jääkiekon SM-liigassa pelaavan Hannu Toivosen laukusta itse tehtyjä proteiinipatukoita. Ilveksen maalivahti on ollut kasvissyöjä noin kuusi vuotta.

Rami Marjamäki
Hannu Toivonen aloitti kasvisruokavalion kuusi vuotta sitten.
Hannu Toivonen aloitti kasvisruokavalion kuusi vuotta sitten.

”Vaimoni on erittäin hyvä tekemään proteiinipatukoita. Hän laittaa niihin esimerkiksi riisiproteiinia, kaurahiutaleita, kuivattuja taateleita ja maapähkinävoita”, Toivonen luettelee.

Toivonen alkoi kasvissyöjäksi juuri amerikkalaisen vaimonsa Ellie Toivosen esimerkin innostamana. Aluksi hieman skeptisesti kasvisruokaan suhtautunut Toivonen huomasi, että kasvisruoka sai hänen olonsa tuntumaan hyvältä.

”Minulle kasvisruoka on ollut vain positiivinen asia. Saan sen avulla itsestäni parhaan potentiaalin irti”, Toivonen sanoo.

”En koe esimerkiksi ähkyä enää. Kun söin lihaa, vatsani kävi ylikierroksilla, ja kaikki energia meni ruoan pilkkomiseen.”

Kiekkoileva Toivonen kuluttaa päivässä noin 5 000 kilokaloria. Ruokaan on syytä kiinnittää huomiota, jotta kroppa saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Toivosella tukena on vaimo.

”Onneni on, että hän on erittäin tiedonnälkäinen asiassa ja auttanut minua paljon.”

Toivosen lautaselta löytyy esimerkiksi papuja, soijavalmisteita, erilaisia lihankorvikkeita, riisiä ja quinoaa. Hän käyttää Rantasen tavoin myös lisäravinteita. Toivonen uskoo saavansa ruoastaan enemmän proteiinia kuin monet lihansyöjät.

”Tärkeintä on miettiä, että saan päivittäisen energiatarpeen täyteen. Se vaatii töitä, mutta en koe sitä rasitteena vaan elämäntapana.”

Toivonen ja Rantanen syövät molemmat toisinaan kalaa, eli he noudattavat pescovegetaristista ruokavaliota.

Toivonen syö kalaa herkutteluhetkinä, Rantanen pakon sanelemana. Kalan syöminen nimittäin helpottaa välillä kisareissuja ulkomailla.

”Kymmenen vuotta sitten Tšekissä sain joka ikisellä aterialla ranskalaisia perunoita ja paistettua juustoa. Nykyään tilanne on vähän parempi”, Rantanen muistelee.

Rantanen kohtaa edelleen välillä haasteita leireillä ja kisoissa. Kokki saattaa vain napata lihan pois lautaselta ja pistää tilalle porkkanasuikaleita. Tällöin tärkeät proteiinit jäävät saamatta.

”Olen syönyt leireillä lukemattoman määrän kananmunia”, Rantanen naurahtaa.

Kun Rantanen aloitti nuorena kasvissyönnin, hän ei tiennyt asiasta ”hölkäsen pöläystä”. Hän kiskoi vain spagettia ja vaaleaa leipää, jonka seurauksena rautavarastot romahtivat.

Nykyään Rantanen osaa syödä fiksusti, ja syömistä ohjaa oma tuntemus. Lautasella on usein perunoita omalta pellolta, omasta rukiista tehtyä ruisleipää ja juomaksi täysmaitoa.

”Olen ajatellut ottaa ensi kaudeksi ravintoterapeutin tuekseni. On hyvä varmistaa, että syöminen on mallillaan. Ammattilaiselta saa myös uusia ideoita.”

Huippu-urheilijan illallinen kuohuttaa – vastustaja tarjosi Pelicansille nihkeitä nakkeja, HS otsikoi viime vuoden syyskuussa.

Liigan sääntöjen mukaan kotijoukkueen tulee tarjota vierasjoukkueelle ruokailu ottelun jälkeen. Vaasan Sport oli tarjonnut Pelicansille kuivanpuoleisia chilinakkeja, eineslihapullia ja kaalisalaattia.

Pelicans ei katsonut tarjoilua hyvällä, vaan suuntasi syömään ABC-huoltamolle. Toivosella ei ole ollut samanlaisia ongelmia, vaan hän on saanut aina kasvisruokaa, ja ihmiset olleet ymmärtäväisiä.

”Kaikista asioista saa stressiä, jos vain haluaa. Pitää muistaa, että jos pyytää jotain erikoista, niin siitä pitää olla kiitollinen.”

Toivonen ja Rantanen eivät ole kohdanneet ennakkoluuloja ruokavalionsa takia, ennemminkin kiinnostunutta uteliaisuutta. Kumpikin sanoo että ei halua tuputtaa ruokavaliotaan muille.

”Kaikki ovat yksilöllisiä, ja tämä sopii minulle. Pääasia on, että saan ruokavaliosta hyvän mielen, joka vaikuttaa kaikkeen tekemiseeni”, Toivonen sanoo.

Asiantuntija: Monipuolisella kasvisruokavaliolla saa ravintoaineita riittävästi

”Punainen liha on erinomainen raudan lähde, mutta se ei ole millään tavalla korvaamaton proteiinin ja energian lähteenä”, ravitsemusasiantuntija ja elintarviketieteiden maisteri Olli Ilander sanoo.

Kasvisruokavaliolla pärjää Ilanderin mukaan myös huippu-urheilussa hyvin, kunhan vain ruokavalioon perehtyy tarpeeksi. Esimerkiksi kananmunat, maitovalmisteet, pavut, herneet ja soija ovat hyviä proteiinin lähteitä.

”Hiilihydraattien saanti voi puolestaan jäädä niukaksi, jos noudattaa vain vihanneksiin perustuvaa kasvisruokavaliota”, Ilander sanoo.

Hyviksi hiilihydraattien lähteiksi Ilander listaa esimerkiksi viljat, marjat, hedelmät ja palkokasvikset. Myös rasvojen saannista on huolehdittava.

”Monipuolisella kasvisruokavaliolla saa ravintoaineita riittävästi. Urheilijalla ei pitäisi olla huolen häivää. Raudan saannista ja sen imeytymisestä pitää toki huolehtia.”

Riskinä kasvisruokavaliossa on Ilanderin mukaan se, että ruokavaliosta ei saa tarpeeksi kilokaloreita. Tällöin urheileminen ei tuota tulosta.

”Seurauksena voi olla krooninen ylikuormitus ja suurentunut sairastelu- ja rasitusvammariski. Riittävä kalorimäärä onkin kaikki kaikessa.”

Vegaaniruokavalio on huippu-urheilussa Ilanderin mielestä jo vaikeampi kysymys.

Vegaani ei voi syödä mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita.

”Silloin haasteena on se, miten rajallisesta ruoka-ainevalikoimasta saa kaiken tarvittavan. Se onnistuu, mutta vaatii tietoa, taitoa ja viitseliäisyyttä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?