Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Formulakuskien keho saa kovempaa kyytiä ensi vuonna

Kuntovalmentaja Mark Arnall on pitänyt Kimi Räikkösen iskussa jo vuosikausia.

Urheilu
 
Jenni-Justiina Niemi
Mark Arnall on ollut Kimin kuntovalmentaja jo vuosikausia. Vuonna 2005 hierontapöytä pystytettiin hotellin sviittiin.
Mark Arnall on ollut Kimin kuntovalmentaja jo vuosikausia. Vuonna 2005 hierontapöytä pystytettiin hotellin sviittiin. Kuva: Jenni-Justiina Niemi

Monza

Kuntovalmentaja, brittifysio Mark Arnall, on kahlannut ja kiitänyt Kimi Räikkösen rinnalla viisitoista vuotta ja huolehtinut suomalaiskuljettajan hyvinvoinnista formulakisoissa ja MM-ralleissa.

Arnall tuli F1-ympyröihin Mika Häkkisen valmentajana 1997. Hänellä on jo kahden vuosikymmenen mittainen kokemus autourheilun kuninkuusluokassa toimimisesta.

Viime vuodet F1-ajaminen ei ole ollut niin fyysistä kuin 2000-luvun taitteessa, kun rengaspito oli huimimmillaan ja V10-moottorit jylläsivät hurjilla hevosvoimillaan.

Ensi kaudeksi tulossa on kuitenkin taas massiivinen teknisten sääntöjen mullistus. Rengaskoko levenee, autojen downforceteho voimistuu entisestään, ja kierrosaikojen uumoillaan olevan normaalipituisilla radoilla jopa viisi sekuntia nykyistä nopeampia.

”Mitä enemmän voimaa autoilla on, sitä enemmän lihashuoltoa kuljettaja tarvitsee”, Arnall kertoo HS:n haastattelussa.

Miten erilaista fysiikkaa kuljettajilta vaadittiin 2000-luvun alussa verrattuna menossa olevaan kauteen?

”Silloin kisassa tehtiin varikkokäynnit ja välitankkaukset, jolloin kuljettaja pystyi ajamaan jokaisen kisakierroksen ihan täysillä. Renkaissa oli enemmän pitoa, joten g-voimat mutkissa olivat korkeammat kuin nykyisin. Se aiheutti paljon enemmän rasitusta niskaan.”

”Myös ohjaus oli hieman raskaampi. Ratin kääntäminen kuormitti olkapäitä”, Arnall sanoo.

”Siihen aikaan tärkeää oli saada kisa maaliin asti niin, että niska ja keho pysyivät yhtenä kappaleena. Varsinkin niskan täytyi olla riittävän vahva siihen rääkkiin.”

Nyt ajaminen ei ole niin rankkaa kuin vuosituhannen alussa.

”Se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei niskaan kohdistu yhtä rajua rääkkiä.”

”Hyvä esimerkki muutoksesta nähdään talvitesteissä. Kimi pystyi heti ensimmäisessä testissä vaivattomasti ajamaan kaksi kisapituutta (140 kierrosta) päivässä Barcelonassa. Entisillä autoilla se olisi ollut täysin mahdotonta. Silloin talvitestien alussa niska oli aivan loppu jo 40 kierroksen jälkeen Barcelonan kaltaisella radalla.”

Miten ja mitä F1-kuljettajat sitten treenaavat?

”Painon hallinnalla on suuri merkitys, koska kuljettaja täytyy pitää keveänä, ja nivelet vakaina. Nostetaan painoja ja huolletaan lihaksia, että keho pysyy ehjänä, ja kuljettaja säilyttää vähäisen painonsa.”

Entä mitä uusia haasteita valmennukseen tuo siirtyminen ensi vuonna raskaampien sääntöjen kalustoon?

”Meidän on palattava hieman entiseen.”

”Suoranopeudet kasvavat, joten samalla kierrosajat lyhenevät, mutta kun pitoa on enemmän, mutkista tulee rankempia, jolloin niskan lävitse menee taas enemmän g-voimia. Siten ajamisesta tulee fyysisempää.”

”Paras harjoitusaika on talvisin. Kauden aikana itse ajaminen pitää kunnon kohdallaan. Kun ajaminen on fyysisempää, niska reagoi aluksi.”

”Haasteena on, että saamme niskan taas riittävän vahvaksi kestämään koko pitkä kausi”, Arnall aprikoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!