Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi liikuntasuositus: Päiväkoti-ikäisille lapsille lisää vauhtia ja nujuamista – katso HS:n laskurista, liikkuuko lapsesi tarpeeksi

HS esittelee suomalaisten pienten lasten uudet liikuntasuositukset. Suositukset perusteleva ministeriön julkaisu on paikoin hyytävää luettavaa lasten liikunnan nykytilasta.

Erkki Kylmänen HS

Uusi pienten lasten liikuntasuositus kehottaa aikuisia tinkimään liiasta varoittelusta, kielloista ja rajoituksista ja palauttamaan lasten vauhdikkaat leikit kunniaan.

Suosituksen tekijät haluavat lisätä lasten mieluisia kokemuksia ja kokeiluja liikunnan parissa. Suosituksen mukaan päiväkoti- tai koulupäivän aikana lapsen kaikenlaisella omatoimisella liikunnalla on arvonsa – myös nujuamisella ja pelmuamisella.

Keskiviikkona helsinkiläisessä päiväkoti Aleksissa julkaistun suosituksen mukaan alle kahdeksanvuotiaiden lasten pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Lasten päivittäisen liikunta-annoksen pitäisi sisältää kevyen sisäliikunnan ja reippaan ulkoilun lisäksi myös erittäin vauhdikasta menoa. Aiemmin suositus oli kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivässä.

Katso laskurista, saako lapsesi riittävästi liikuntaa ja lepoa. Juttu jatkuu laskurin alla.

 

Suositukset on laatinut Jyväskylän yliopiston dosentin ja tutkijan Arja Sääkslahden johtama opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä, johon kuuluu urheilun ja liikunnan asiantuntijoiden lisäksi terveydenhuollon, opetuksen, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun ammattilaisia.

Sääkslahden mukaan suositusten ytimessä on lapsen käsitys liikunnasta ja liikkumisesta. Lapselle liikunta on fyysisesti aktiivista leikkiä.

”Lapsen käsitys liikkumisesta on hyvin laaja. Lapselle liikkuminen on tapa olla, elää ja oppia”, Sääkslahti sanoo.

Pienen lapsen silmissä hänen oma elinpiirinsä on täynnä liikunnallisen tekemisen mahdollisuuksia: puita joihin voi kiivetä, penkkejä joilta hyppiä, kenttiä joilla pelata ja metsiä joissa seikkailla. Sääkslahti pitää hyvin tärkeänä, että aikuiset ymmärtävät tämän, eivätkä liiallista varovaisuuttaan rajoita ja kiellä lapsia tekemästä asioita, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeitä.

”Monesti me aikuiset ymmärrämme liikunnan aivan liian kapeasti jonkin tietyn urheilulajin harrastamisena. Lapsen elämä on kuitenkin täynnä liikkumisen mahdollisuuksia”, Sääkslahti toteaa.

Perheiden arkisessa elämässä kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, antaako aikuinen lapsen liikkua lapselle ominaisella tavalla – kiittääkö hän lasta esimerkiksi penkille hyppimisestä vai kieltääkö tekemästä niin.

Liikkuva lapsi voi hyvin, ja terveellisen elämän ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta luodaan lapsena, Sääkslahden johtama työryhmä muistuttaa.

Työryhmän suositukset esittelevä julkaisu on nimeltään Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Se on sisällöltään tiivis ja asiantunteva tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön tietämykseen perustuva esitys suomalaisten alaluokkalaisten ja päiväkotilasten liikunnasta ja liikkumattomuudesta.

Tutkimustietoineen ja lukuineen liikuntasuosituksen tieteelliset perusteet ovat paikoin hyytävää luettavaa. Tutkimuksien perusteella esimerkiksi tiedetään, että 5–8-vuotiaat lapset viettävät 6–9 tuntia valveillaoloajastaan fyysisesti passiivisina.

Sääkslahti kuitenkin muistuttaa, ettei tilanne ole toivoton. Tilanteen parantamiseksi on tehtävissä paljon. Liikuntasuosituksissa keskitytään etsimään ratkaisuja, antamaan vinkkejä ja ohjeita – ei syyllistämään ketään.

Pienten lasten liikuttaminen on lasten vanhempien mutta myös päiväkotien, koulujen, terveydenhuollon, liikuntajärjestöjen, yhdistysten, urheiluseurojen ja poliittisten päättäjien vastuulla.

Sääkslahden ryhmä peräänkuuluttaa laajaa yhteisöllisyyttä lasten liikunnan lisäämiseksi. Jos suosituksen ehdotukset otetaan tosissaan ja pannaan toimeen, lasten liikunnasta voisi tulla suuri kansallinen hanke, joka vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin ja kansanterveyteen pitkälle tulevaisuuteen.

Uusien liikuntasuositusten tärkeimpiä johtoajatuksia on lapsen oikeus liikkua, leikkiä ja tutustua liikunnan avulla ja koko kehollaan uusiin asioihin.

Useiden kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsen fyysinen aktiivisuus tukee kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä. Suositusten laatijoiden mukaan riittävä liikkuminen on lapselle yhtä tärkeää kuin terveellinen ravinto ja hyvät unet.

Helsingin Sanomat esittelee uusien liikuntasuositusten keskeiset ehdotukset perusteluineen. Suosituksissa on yhdeksän päälukua. Tämän kirjoituksen seuraavat väliotsikot mukailevat ministeriön julkaisun lukujen otsikointia, mutta ovat toimituksen käsialaa.

1 Vauhti virkistää – nujuaminen kannattaa

Liikuntasuositusten tekijät patistavat lasten vanhempia liikkumaan, leikkimään ja retkeilemään yhdessä lastensa kanssa.

”Sisälläkin voi olla fyysisesti aktiivinen”, he muistuttavat. Monet kotiaskareet sisältävät luontaista liikkumista.

Oleellista on, että kevyen liikunnan lisäksi päivään mahtuu vauhdikasta liikuntaa vähintään tunti, olipa se sitten kilpajuoksua pihalla kavereiden kanssa, pihapelejä ja hippaa, painia tai muuta nujuamista.

Myös ison lelukuormurin työntäminen voi olla vauhdikasta, suosittelijat muistuttavat.

Lisäksi kevyempää liikuntaa ja reipasta ulkoilua, kuten potkulautailua, kuoppien kaivelua tai pyöräilyä, saisi olla vielä pari tuntia hikihommien päälle.

Vauhtisuosituksen taustalla vaikuttaa tyly tosiasia. Tutkimusten mukaan nykyisin alle kouluikäisistä lapsista vain 10–20 prosenttia saavuttaa normaalin kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edellyttämän määrän päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. He ovat ikäluokissaan ainoita, jotka liikkuvat riittävästi – ja enimmilläänkin heitä on alle kouluikäisten joukossa vain kaksi kymmenestä.

Joka kymmenes päiväkoti-ikäinen lapsi ei pääse iltaisin ulos leikkimään ja viikonloppuisin kaikkien lasten aktiivisuus on arkipäiviä vähäisempää. Jo kolmivuotiaat viettävät television tai tietokoneiden ääressä tunnin arkipäivisin ja 1,5 tuntia viikonloppuisin.

Lapsille liikkuminen on kuitenkin luontainen tapa olla olemassa. Lapset oppivat elämälleen tärkeitä asioita toiminnallisesti: tutkien, kokeillen, yrittäen ja erehtyen, suosituksen tekijät muistuttavat.

2 Perhe opettaa

Liikkuminen ja ulkoilu perheen kanssa kertoo lapsille, että liikunta kuuluu päivittäiseen elämään. Liikkuminen aikuisten kanssa kehittää lasten vuorovaikutustaitoja ja opettaa toisten kunnioittamista ja kuuntelemista. Lapsen minäkuva vahvistuu ja itsetunto kasvaa, kun vanhemmat ja muut aikuiset iloitsevat onnistumisista yhdessä lasten kanssa.

Nykytiedon mukaan alle puolet lapsiperheistä liikkuu yhdessä kerran tai kaksi viikossa. Joka päivä yhdessä liikkuu noin viidennes perheistä.

Vanhempien antama malli myös näkyy lasten liikunnallisuudessa: aktiivisten vanhempien lapset ovat muita lapsia kovempia liikkumaan.

Urheiluseuroja, järjestöjä, kouluja ja päiväkoteja suosituksen laatijat kehottavat järjestämään vanhempien ja lasten yhteistä toimintaa ja keskustelemaan lapsen liikkumiseen liittyvistä asioista. Tilanteen parantamiseksi seuroja patistetaan pitämään harrastuksen kulut kohtuullisina.

3 Kuuntele ja kehu lasta

Lapsilähtöisistä kasvatusmalleista, -tavoista ja valmennuksesta on puhuttu liikunnan ja urheilun yhteydessä paljon, mutta käytäntö on usein jotain muuta. Suosituksen mukaan lapsen pätevyyden kokemuksia on kuitenkin loppujen lopuksi helppo vahvistaa: monesti riittää kun kuuntelee ja kehuu, elää onnistumisissa mukana. Oikeasti.

Lapsilla on mielipiteitä ja ehdotuksia, joita kuuntelemalla ja huomioon ottamalla lapsen kiinnostusta liikuntaan voidaan lisätä ja rohkaista. Suosittelijoiden ohjeen vanhemmille voi tiivistää seuraavasti: fiksu vanhempi luo lapselle mahdollisuuksia liikkua, kuuntelee, kehuu, muttei kontrolloi eikä vaadi.

Varhaiskasvattajia ja urheiluseuroja suositus kehottaa tasavertaisuuteen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Lapsi ei tarvitse kaikkea valmiina. Hän on oman elämänsä asiantuntija, jonka on syytä antaa järjestellä ympäristöään ja vaikuttaa omiin tekemisiinsä.

4 Lapsen taidot karttuvat tekemällä

Kansainvälisten tutkimusten mukaan motorisesti heikkojen lasten määrä on kasvanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana muuallakin kuin Suomessa. Heikentyneet motoriset taidot ovat yksi syy liikuntatapaturmien määrän kasvuun.

Nykylasten tasapainotaidoissa on suuria eroja ja esimerkiksi pallon käsittely on vaikeaa lähes kaikille lapsille, eikä nyt puhuta vain jalkapallosta.

”Lapset tarvitsevat harjoitusta pallon heittämiseen, kiinniottamiseen, pomputtamiseen, potkaisemiseen ja pallon lyömiseen mailalla”, suosituksen tekijät sanovat.

Miksi? Koska edellä mainittujen taitojen hankkiminen parantaa ja harjaannuttaa käsien ja jalkojen hienomotoriikkaa ja vaikuttaa siten kehon hallintaan ja esimerkiksi niinkin henkilökohtaiseen asiaan kuin kirjoitettu käsiala.

Liikkuminen monipuolissa ympäristöissä hyppimällä, juoksemalla, kiipeilemällä tai vaikka konttaamalla auttaa lasta hallitsemaan ja arvioimaan liikkumiseen liittyviä riskejä.

Liikunnallisia taitoja lapsi oppii tekemällä ja kokeilemalla, ei rajoittamalla. Siksi suosituksessa kannustetaan vanhempia antamaan lapsilleen mahdollisuudet kokeilla ja testata taitojaan ja yrittää vaikeitakin juttuja haastavissa ympäristöissä ja tilanteissa.

”Pienet kolhut eivät ole vaarallisia.”

Opettajia ja lastentarhanopettajia suositus ohjaa neuvomaan lapsille uusia, lapsen kehitysvaiheessa tarpeellisia ja kehitystä tukevia taitoja, leikkejä ja pelejä. Urheiluseuroissa erityisen tärkeää on tietää ja ottaa huomioon lasten kehitysvaiheet, niin sanotut herkkyyskaudet, ja edetä niiden mukaisesti asteittain kohti vaativampia tehtäviä.

5 Mielikuvitus auttaa liikkumaan

Suomessa uskotaan edelleen luonnon ja metsän hyväksi tekevään voimaan. Kaupungeissa lasten kosketus luontoon voi joutua koetukselle. Metsän läheisyys ei kuitenkaan takaa runsaampaa liikkumista: uusimpien tutkimusten mukaan kaupunkilaislapset harrastavat liikuntaa muita enemmän.

Kyse on tarjonnasta. Kaupungeissa monipuolinen harrastaminen on helpompaa kuin maaseutupitäjissä. Paikkoja ja seuroja on tarjolla runsaammin.

Kun puhutaan leikkipaikoista, suomalaisten lasten suosikki on kuitenkin edelleen lähimetsä. Se voi olla pelkät pari puuta keskellä pihaa. Turvallinen seikkailupaikka.

Suosituksen laatijoiden mukaan aikuisten pitäisikin ymmärtää, että lapsen mielessä kaikki paikat voivat soveltua liikkumiseen ja leikkiin. Siksi sekä vanhempien että varhaiskasvattajien pitäisi ruokkia ja rohkaista lapsen liikunnallista mielikuvitusta.

Aikuinen voi tutustuttaa lapsen paikkoihin, joissa on jännittävää ja hauskaa liikkua. Urheiluseuroissakin on syytä muistaa, ettei kenttä ole ainoa treenipaikka.

6 Välineitä kaikille

Lapset tykkäävät vehkeistä, vimpaimista ja leluista. Kaikissa perheissä ei kuitenkaan ole varaa hankkia välineitä, jotka innostaisivat liikkumaan. Liikuntavälineen ei tarvitsekaan olla uusin ja hienoin. Suositustyöryhmä ohjaa vanhempia lainaamaan, kierrättämään ja vaihtamaan käytettyjä urheiluvälineitä ja leluja.

Varhaiskasvattajia suositus patistaa pitämään huolen, että koulun tai päiväkodin määrärahoista osa käytetään kunnollisiin liikuntavälineisiin.

Seurat taas voisivat järjestää nykyistä enemmän lajiesittelypäiviä ja tarjota uusille tulokkaille seuran omistamia välineitä kokeiltavaksi.

7 Ohjattu liikunta sytyttää kipinän

Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista 3–6 -vuotiaista lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaan. Ohjattu harjoittelu ei kuitenkaan useimmiten riitä. Lapsi tarvitsee lisäksi omaehtoista ulkoilua, touhua ja toimintaa.

Päiväkodeissa ja kouluissa varhaiskasvatuksen ohjattua liikuntaa on keskimäärin tunti viikossa ja siitäkin ajasta osa kuluu ohjeitten kuunteluun ja oman vuoron odotteluun, liikuntasuosituksen laatijat toteavat.

Ohjattu liikunta ja ryhmässä toimiminen voi kuitenkin sytyttää kipinän, kehittää sosiaalisia taitoja ja innostaa lasta liikkumaan myös tulevaisuudessa. Siksi vanhempien kannattaa antaa lapselleen mahdollisuus liittyä urheiluseuraan tai osallistua muuhun ohjattuun liikuntaan.

Urheiluseuroissa taas pitäisi aina järjestää pienimmille lapsille kaikkien taitavimmat ohjaajat ja valmentajat, ja heitä olisi hyvä olla riittävästi, suosituksissa muistutetaan. Alle kouluikäisiä ei kannata juoksuttaa kentälle tai saliin iltamyöhällä. Pienten lasten harjoitusten täytyisi päättyä aina ennen iltakahdeksaa.

8 Liikunta on pienen lapsen oikeus

Alle kahdeksanvuotiaiden lasten päiväkoti- ja koulupäivistä suurin osa kuluu kevyesti. Kuormittavaa liikkumista on hyvin vähän. Reipasta liikkumistakin vain alle tunti. Fyysinen aktiivisuus kuitenkin virkistää ja auttaa lasta keskittymään. Liikkumisen yhdistäminen koulutunteihin parantaa oppimistuloksia.

Varhaiskasvatusta sääntelevän lainkin mukaan jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen liikuntakasvatukseen osana opetusta.

Suositustyöryhmä esittää, että varhaiskasvatuksessa otettaisiin käyttöön päivärytmi, jonka osia olisivat liikunnallinen aktiivinen aamu, puuhakas päivä ulkoiluineen, leppoisa lepohetki, ympäristöä hyödyntävät puuhat, motorisia taitoja kehittävät siirtymiset paikasta toiseen ja vinkkien antaminen vanhemmille koti- ja iltaliikuntaan.

9 Jokainen aikuinen voi kannustaa lasta liikkumaan

Lapsen liikunta on jokaisen aikuisen asia vanhemmista opettajiin, valmentajiin, kuntapäättäjiin, isovanhempiin ja ministereihin, liikuntasuosituksen laatijat tähdentävät. Esityksensä lopuksi he antavat kymmeniä varsin konkreettisia ohjeita ja vinkkejä vastuullisille aikuisille. Tässä niistä muutamia.

Isovanhemmat: Opettakaa lastenlapsillenne lapsuutenne liikuntaleikki.

Terveydenhoitajat: Rohkaiskaa koko perhettä liikkumaan kaikkina vuodenaikoina.

Kunnanjohtajat: Ottakaa lapset mukaan suunnittelemaan leikkipuistoja, päiväkotien pihoja ja viheralueita.

Naapurit ja ystävät: Pyydä päästä leikkiin mukaan. Vesilätäkkö on turvallinen valtameri, ei siinä leikkimistä tarvitse kieltää.

Jukka Gröndahl / HS
Chakira Johnson juoksi päiväkoti Aleksin pihalla.
Chakira Johnson juoksi päiväkoti Aleksin pihalla.
Jukka Gröndahl / HS
Alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikuntasuositukset julkaistiin Helsingissä Päiväkoti Aleksissa. Julkaisutilaisuudessa ministeri Sanni Grahn-Laasonen nappasi Chakira Johnsonin syliinsä ja suositukset laatineen työryhmän johtaja Arja Sääkslahti kiipesi leikkitelineeseen.
Alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikuntasuositukset julkaistiin Helsingissä Päiväkoti Aleksissa. Julkaisutilaisuudessa ministeri Sanni Grahn-Laasonen nappasi Chakira Johnsonin syliinsä ja suositukset laatineen työryhmän johtaja Arja Sääkslahti kiipesi leikkitelineeseen.
Jukka Gröndahl / HS
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok)
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok)
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?