Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen keihäänheiton mitalikantaan palauttanut Marjaana Heikkinen: ”Tiesin mitä teen”

Kiinan Lijuan Zou voitti ME-tuloksella.

Urheilu
 
Riku Valleala
Marjaana Heikkinen sai hopeamitalinsa stadionilla lauantaiaamuna.
Marjaana Heikkinen sai hopeamitalinsa stadionilla lauantaiaamuna. Kuva: Riku Valleala

Keihäänheittäjä Marjaana Heikkinen tiesi mitä teki Rion paralympialaisten F34-luokan kilpailussa.

”Yksi onnistunut heitto riitti. Oli odotettu tilanne, ja tiesin kyllä mitä teen, vaikka ulospäin ei siltä varmaan näyttänytkään”, Heikkinen kuvaili kilpailua valmistautuessaan Suomen joukkueen mitalikahveille lauantaina.

Maailmanmestari Kimmo Kinnusen valmentaman Heikkisen ainoa mitattu heitto kantoi 18,42. Se on hänen kauden parhaansa. Analyyttinen urheilija tiesi tarkasti rajansa ja sen, että onnistunut heitto riittäisi hopeaan.

Kultataisto oli käytännössä ratkennut jo etukäteen, sillä Kiinan Lijuan Zou on luokassa omilla metriluvuillaan. Riossa hän heitti uuden ME:n 21,86.

Heikkisen kilpailukantille tuli käyttöä heti ensimmäisellä kierroksella.

”Ensimmäisessä heittoon nousin tuoliin yksin, kun järjestäjät eivät oikein tulleet auttamaan. Lihas meni alaselästä kramppiin”, Heikkinen kertoi.

Suomalaisen taktiikka oli alun alkaenkin heittää riittävän hyvä tulos kolmella ensimmäisellä kierroksella. Kaksi ensimmäistä yritystä epäonnistuivat, ja selkä alkoi jo vaivata.

”Ihan hallinnassa se oli, enkä huolestunut. Aiheutin kyllä rytmihäiriöitä muille”, Heikkinen naurahti.

Ja niin hopealle oikeuttanut tulos syntyi kolmannella yrityksellä. Hopea näytti olevan plakkarissa ja kultaan ei ollut mahdollisuutta.

”Olisin voinut tarvittaessa riskillä alkaa karistaa saksalaista”, Heikkinen totesi. Kilpailun pronssinainen Frances Herrman jäi lopulta 26 sentin päähän.

Heikkinen osallistuu Riossa vielä kuulantyöntöön, joka on hänelle kuitenkin puhdas sivulaji. Ensimmäisen heiton yhteydessä tullut selkävaiva saatiin kuntoon ultraäänihoidolla.

”Kuulantyöntöön menen kisaamaan vain itseni kanssa. Tavoitteena on 6,5 metrin työntö, joka riittää ehkä 6–8 sijalle. Kuula on mukavaa voimaharjoittelua keihästä varten”, Heikkinen kertoi Rion urakkansa toisesta osasta.

Vuonna 2008 niskaleikkauksen komplikaatioiden seurauksena vammautunut heittäjä sai Lontoosta 2012 pronssia, joka nyt siis kirkastui pykälällä. Mitalin lisäksi Riosta tulee tuliaisiksi kokemuksia.

”Tämä tuntuu hyvin erilaiselta kuin mikään muu kisakaupunki. Ei mitenkään negatiivisella tavalla”, Heikkinen sanoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!