Urheilu

Valikko
Urheilu

Pitkämäki juhli varovaisesti valintaansa Vuoden urheilijaksi

”Tällä hetkellä pystyn urheilemaan maailman kärjessä, mutta mikään ei ole ikuista.”

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on Vuoden urheilija 2015.

Ilmajokinen heitti pronssia Pekingin MM-finaalissa tuloksella 87,64. Kisa oli erittäin kovatasoinen, sillä voittaja Julius Yego heitti peräti 92,72 metriä ja toiseksi tullut Ihab Abdelrahman 88,99.

Pitkämäellä on seitsemän arvokisamitalia ja kaksi aikaisempaa valintaa Vuoden urheilijaksi. Viime kaudella hän voitti myös arvostetun Timanttiliigan kokonaiskilpailun.

Pitkämäki oli valinnastaan vain varovaisen tyytyväinen.

”Täällä olisi ollut monta urheilijaa, jotka olisivat ansainneet voiton. Pidetään me urheilijat jatkossa huolta, ettei tätä voiteta pronssilla”, hän sanoi.

Urheiluvuosi ei ollut kaikkein säkenöivin, eikä etukäteen ollut sellaista varmuutta voittajasta kuin joskus aikaisemmin.

Pitkämäki sai Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä 3 488 pistettä ja eniten ykköstiloja (102).

Toiseksi sijoittui ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen 3 207 pisteellä (76 ykkössijaa), kolmanneksi uimari Jenna Laukkanen 2 851 pisteellä (64), neljänneksi painija Petra Olli 2 517 pisteellä (41) ja viidenneksi lumilautailija Roope Tonteri 2 418 pisteellä. Tonteri keräsi toiseksi eniten ykköstiloja, 94 kappaletta.

Urheilutoimittajien liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947, ja tämä oli 69. valinta.

”Ei se rutiinilla mene, jännitin pirusti valintaa. En osaa sanoa, mikä näistä tuntuisi parhaimmalta”, Pitkämäki puntaroi kolmatta valintaansa Vuoden urheilijaksi.

”Pari vuotta tässä oli heikompia, onneksi saimme kurssin käännettyä nousuun. Tällä hetkellä pystyn urheilemaan maailman kärjessä, mutta mikään ei ole ikuista. Loukkaantumiset ovat varjona kintereillä koko ajan.”

Pitkämäen mukaan hyvä lihashuolto ja kova rutiinitaso selittävät hänen tasaisuuttaan ja pitkää uraansa.

Myös perheellä on ollut iso merkitys uran jatkolle. Pitkämäellä ja hänen puolisollaan Niina Kelolla on yksi lapsi.

”Se on oikeastaan tärkein asia, joka antaa hyvän vastapainon. Kummasti ne huippuhetketkin unohtuvat, kun lapsen kanssa leikkii. Se antaa hyvän vastapainon.”

Vaikeammista vuosistaan Pitkämäki kertoi avoimesti. Lontoon olympialaisten jälkeen hänellä ei ollut urallaan enää mitään tavoitetta.

”Mietin jopa lopettamista, mutta sitten harjoittelu lähti sujumaan ja sitä kautta itseluottamus kääntyi nousuun.”

2013 hän heitti ensimmäisen kerran neljään vuoteen yli 87 metriä.

”Viimeiset kaksi vuotta on vedetty aika limitillä [rajalla]. Nyt on paikka uralla, jossa harjoitusmääriä voi jopa vähän tiputtaa.”

Urallaan Pitkämäki tähtää seuraavaksi Rion olympialaisiin.

”Olympiaennätyksellä 90,76 otetaan sieltä kultaa. Tavoite on, että itse olisin siellä parhaassa kunnossani. Ja tulos alkaisi yhdeksällä.”

Yksi kisan ennakkosuosikeista oli lumilautailija Roope Tonteri, jota HS haastatteli ennen Urheilugaalan alkamista. Lumilautailu jäi jälleen perinteisempien lajien jalkoihin.

Roope Tonteri otti Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) järjestämissä lumilautailun MM-kisoissa tammikuussa kaksi mitalia: kultaa big airista ja hopeaa slopestylesta. Vaisuhkon urheiluvuoden mittapuulla nämä suoritukset riittävät hyvin kamppailuun Vuoden urheilijan tittelistä.

Jonkin toisen lajin edustajalla voisi olla helpompaa kuin Tonterilla.

Pari vuotta sitten, kun Tonterilla oli kaksi MM-kultaa, eikä valinta siltikään kohdistunut häneen.

”Viime vuosien aikana on nähty, ettei tavoitteita kannata juuri asettaa. Meidän lajimme ei aina tunnu valinnassa pärjäävän, vaikka menestystä olisikin. Mutta mennään katsomaan. Jos tulee menestystä, se on minulle yksi pokaali ja hieno tulos. Mutta vielä enemmän se olisi hieno juttu lautailulle. Se tarkoittaisi, että laji on hyväksytty perinteisten hiihdon, mäkihypyn ja keihäänheiton luokkaan.”

Tonteri arvelee, että suomalaisten asenne lautailuun on muutamassa vuodessa muuttunut.

”Se on olympialaji, ja olemme menestyneet.”

Silti hän ajattelee, ettei lautailu vieläkään ole urheilulaji.

”Se on elämäntapa.”

Mutta elämäntavassakin jokin on kuitenkin muuttumassa ja ammattimaistumassa.

”Reissussa näkee yhä enemmän sitä, että valmentaja sanoo laskijalle, mitä pitää tehdä. Minusta se ei ole oikea tapa rakentaa lautailu-uraa. Kyllä laskiessa pitää itse tehdä ratkaisut. Ja homman pitää lähteä hauskanpidon ja kavereiden kanssa olemisen kautta. Itse en edes mene laskemaan, jos ei parin viikon putken jälkeen ole oikea fiilis. Suklaakin maistuu pahalta jos sitä liikaa vetää”, Tonteri miettii.

Hän uskoo, että kilpailu lajissa kiristyy. Ja toivoo samalla, ettei se kiristyisi liikaa ja muuttaisi lajia.

”Mutta kyllä se varmasti tulee kiristymään. Rahaakin liikkuu enemmän.”

Tonteri kertoo yhden konkreettisen muutoksen: nykypäivän laskijat harjoittelevat uusia temppujaan yhä enemmän ilmapatjojen ja pehmusteiden varassa.

”Sillä minimoidaan loukkaantumisriskit.”

Muuttuneen harjoittelun takia lajikin muuttuu.

”Patjoilla harjoitelleet tuntuvat nousevan koko ajan korkeammalle korokkeelle. Aikaisemmin, jos testasit kuivalla maalla ja jokin meni pieleen, olit puoli vuotta sivussa loukkaantuneena.”

Tonterin mukaan kehitys voi johtaa lajin jakautumiseen. Osa kilpailee entistä totisemmin, osa keskittyy videoiden tekemiseen.

”Tulee kuvauspuoli ja kisapuoli. Kesäisin sitten kisapuoli treenaa patjoilla ja kuvauspuoli ottaa lomaa”, hän naurahtaa.

Kumpaan ryhmään aiot itse kuulua?

”Kisoilla mennään vielä. Mutta kuvaaminen on aika paljon rennompaa. Siinä voi keskittyä enemmän tyyliin, ei tekniikkaan.”

Lumilautailussa kaikki maailman huiput eivät ole paikalla FIS:n MM-kisoissa.

Kuinka korkealle itse arvostat MM-mitalisi?

”Onhan ne tietenkin nimeltään maailmanmestaruuskisat. Täysiä piti laskea. Mutta on ne myös vähän kakkosluokan kisat laskijoiden keskuudessa.”

Maailman kovimmat laskijat olivat samaan aikaan X-Games-tapahtumassa.

Sitten Tonteri kääntää huumoriksi: ”Oma laskeminen on sillä tasolla, että jos pystyssä pysyy, niin se riittää. Seppo Rätyä lainatakseni: ’Niitä mitaleja jaetaan joka toinen vuosi, ei muuta kuin hakee pois vaan’.”

Entäpä jos voitat Vuoden urheilijan tittelin, voitko jäädä sitä juhlimaan?

”Ei oikein pysty. Mulla on aamulla lääkäri ja sen jälkeen lento”, Tonteri suunnitteli ennen Urheilugaalan alkua.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vuoden urheilija
  • lumilautailu
  • Esa Lilja

Urheilun luetuimmat

  1. 1

    Joukko venäläisiä kansanedustajia syyttää Fifa 17 jalkapallopeliä homoseksuaalisen propagandan levittämisestä

  2. 2

    Manchester Cityn Sergio Agüero sai taas pelikieltoa, nyt napsahti pitkä huili

  3. 3

    Leijonien päävalmentaja Marjamäki teki täyskäännöksen, maajoukkue uusiutui rajusti

  4. 4

    Hanna-Maria Seppälä lopettaa uransa – ”Kivi putosi sydämeltäni”

  5. 5

    Triathlonisti Kaisa Lehtonen siirtyy amerikkalaiseen huippuvalmennukseen: ”Viimeiset mehut irti”

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Sinivalkoinen Marigold Iceunity vei voiton

  2. 2

    Hanna-Maria Seppälä lopettaa uransa – ”Kivi putosi sydämeltäni”

  3. 3

    Patrik Laine palasi maalipörssin kärkeen

  4. 4

    Valioliiga-manageri paljastaa: Harjoittelimme filmaamista Argentiinassa aina

  5. 5

    FC Honka pestasi Vesa Vasaran nostamaan seuran Veikkausliigaan – ”Olisi ollut tosi vaikea kieltäytyä tarjouksesta”

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Nico Rosberg lopettaa F1-uransa – ”Olen noussut oman vuoreni – olen huipulla, joten tämä päätös tuntuu oikealta”

  2. 2

    Kolumbian lentoturmasta selvisi kuusi hengissä – kuolleita on 75, koneessa oli brasilialainen jalkapallojoukkue

  3. 3

    Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

  4. 4

    Rosberg tarjoutui tekemään Hamiltonille töitä – ”Soita minulle”

  5. 5

    Patrik Laine palasi maalipörssin kärkeen

  6. Näytä lisää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    2. 2

      Saara Aalto esiintyy Senaatintorilla – katso HSTV:n suora lähetys kello 18.45

    3. 3

      Valeuutiset Hillary Clintonin lapsi­seksi­ringistä saivat kiväärimiehen tunkeutumaan pitseriaan Washingtonissa

    4. 4

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    5. 5

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    6. 6

      Levysopimus, musikaalilavat vai jotain muuta? Saara Aallon 15 minuuttia julkisuudessa on pian ohi, ja seuraavaksi nähdään, mihin se riittää

    7. 7

      Nousukiidossa oleva Saara Aalto saapui Helsinki-Vantaalle – vartin pyrähdys näytti, miten jättimäistä tv-tuotantoa tehdään

    8. 8

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    9. 9

      Karkotettu suomalainen liikemies Seppo Remes palasi Venäjälle – ”Kyllähän me tiedämme, kuka tällaiset asiat täällä ratkaisee”

    10. 10

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    5. 5

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    6. 6

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    7. 7

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    8. 8

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    9. 9

      Saara Aalto eteni Britannian X Factorin finaaliin – kertoo esiintyvänsä Helsingissä maanantaina

    10. 10

      Opettajille voisi helposti opettaa auktoriteettia – miksi sitä ei tehdä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää