Urheilu    |   HS-haastattelu

Johdatus mäkihypyn mystiikkaan – mäkiprofessori paljastaa, miksi suomalaisten hyppy ei kulje

Mäkihypystä väitöskirjan tehnyt Mikko Virmavirta arvioi, että ponnistuksen virheet ovat Suomen mäkihypyn suurin yksittäinen ongelma. Moni muu asia onkin sitten mystiikkaa.

Nopeutta on 25 metriä sekunnissa ja aikaa alle puoli sekuntia. Keskipakovoimakin vaikuttaa. Painopiste ei saa olla liian edessä eikä liian takana. Ajoituksen pitää osua kohdalleen.

Kyllä ei ole helppoa, sanoisi Mielensäpahoittaja.

Kuvattu kertoo mäkihypyn ponnistuksen realiteeteista.

Moni on viime vuosina mielensä pahoittanut – tai ainakin ihmetellyt sitä, että Suomen perinteikäs menestyslaji mäkihyppy on vajonnut kaikkien aikojen alhoon.

Syitä on varmasti monia, mutta yksi tärkeimmistä – ehkä jopa tärkein – on ponnistus.

Ei ole hyppyä, jollei ole ponnistusta. Mäkihyppysuorituksen ehdottomasti merkittävin fyysinen osa-alue on ponnistus.


Siitä tietää kaiken oleellisen mäkihyppyprofessoriksi tituleerattu Mikko Virmavirta, joka jo 17 vuotta sitten väitteli liikuntatieteen tohtoriksi mäkihypyn ponnistusta rajoittavista tekijöistä.

”Ponnistus määrää lentovaiheen. Lennosta ei tule mitään, jos ponnistus epäonnistuu”, Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Virmavirta sanoo HS:n haastattelussa.

Ponnistuksen yhteydessä puhutaan aina voimasta, mutta se ei yksin ratkaise.

”Ponnistuksen pitää olla myös teknisesti sellainen, että pääsee lentoasentoon, jossa voi lentää. Jos ponnistus epäonnistuu, sitä ei pysty millään ilmalennolla kompensoimaan.”

Ennen ponnistusta on oleellista, millaisesta asennosta se lähtee. Hyppääjän painopiste ei saa olla liian edessä eikä liian takana.

Maallikon silmään näyttää siltä, että mäkihyppääjä ponnistaa eteenpäin.

Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska suksen ja ladun välissä ei ole juurikaan kitkaa.

Todellisuudessa ponnistus tapahtuu suoraan ylöspäin. Lentoasentoon kiertyminen tapahtuu sen myötä, kun hyppääjän painopiste siirtyy eteenpäin.

Kun mediassa on pohdittu Suomen mäkihypyn ongelmia, on tullut esiin väite, että suomalaisten ponnistustekniikka on jotenkin vanhanaikainen tai ei vastaa nykyvaatimuksia.

Virmavirta ei allekirjoita näitä näkemyksiä.

”Ponnistuksen mekanismi ei ole muuttunut mihinkään. Tämä on sama kuin joku uskoisi, että voidaan keksiä uusi tyyli juosta sata metriä ja päästäisiin yhtäkkiä alle yhdeksän sekunnin.”

Virmavirran mielestä Suomen mäkihyppääjien suurin ongelma liittyy kuitenkin ponnistustekniikkaan.

”Ehkä suomalaisille on vasta tullut ymmärrys, mitä siinä pitää tehdä. Ehkä se on ollut välillä hukassa. En osaa sanoa, miksi he eivät sitä osaa. Ihmettelen vain.”


Virmavirta muistuttaa, että takavuosina suomalaiset – ainakin heistä parhaat – osasivat ponnistuksen paremmin kuin ulkomaiset kilpakumppanit.

”Nyt muut osaavat sen hemmetin hyvin ja me emme. Se on jotenkin kadotettu.”

Yksi tärkeä tekijä on vauhdinottoasento ennen ponnistusta. Virmavirran mukaan sen kanssa suomalaishyppääjät ovat painineet viime aikoina.

Kyse on pitkälti painopisteestä ja säärikulmasta eli siitä, missä kulmassa sääri on sukseen nähden.

”Ideaalina on, että säärikulma ei muutu mihinkään ennen ponnistusta.”

Virmavirran mukaan esimerkiksi Janne Ahosen ”perisynti” on viime vuosina ollut säärikulman muuttuminen.

”Siinä menee voimat hukkaan.”

Suomen pitäisi Virmavirran mielestä nykyisilläkin hyppääjillä päästä lähemmäksi maailman kärkeä. Hän muistuttaa, että Ahosen lisäksi Ville Larinto on yltänyt parhaimmillaan maailmancupissa kärkikolmikkoon.

”Keskinkertaisillakin hyppääjillä pitäisi hypätä paremmin kuin suomalaiset hyppäävät.”

Oleellinen osa ponnistusta on sen ajoitus.

Jos ponnistus kestää puoli sekuntia, hyppääjä liukuu sen aikana suksilla reilusti yli kymmenen metriä.

Ponnistus alkaa siis jo ennen hyppyrin nokkaa eli vauhtimäen kaarevalla osalla, jossa ollaan keskipakovoiman alaisuudessa.

”Valmentajan on turha sanoa hyppääjälle, että ponnistus oli myöhässä. Se ei auta mitään. Urheilijan pitää tietää se itse, oliko hän myöhässä vai ei”, Virmavirta sanoo.

Sitä hetkeä, jolloin ponnistus pitää aloittaa, hyppääjä ei voi määrätä näköaistinsa varassa.

Virmavirta vetoaa tutkimuksiin, joitten mukaan ihmisen aivot voivat prosessoida vain noin 12 kuvaa sekunnissa.

Kun vauhtia on 25 metriä sekunnissa, ponnistuksen aloittaminen näköhavaintojen perusteella on ainakin vaikeaa jollei mahdotonta. Latu vain vilisee silmissä.

Maallikko saa tästä jotain käsitystä ajaessaan autolla satasta ja tarkkailemalla, miten nopeasti keskiviivat vilistävät. Viivojen pituus on kolme metriä ja väli yhdeksän metriä.

Virmavirran mukaan oikean ponnistushetken aistiminen on edelleen tutkijoille arvoitus.

”Ajoitus ja tekniikka ovat samaa kokonaisuutta. Jos ponnistus tapahtuu teknisesti oikein, ajoitus ei ole ihan nokonuuka.”

Aivan oma lukunsa mäkihypyn ponnistuksessa on niin sanottu musta hetki, jonka Virmavirta on itsekin kokenut hypättyään nuorena pisimmillään 70–80 metrin siivuja.

”Se tulee, kun aloittaa ponnistuksen. Se hetki vain katoaa. Mäkihypyssä on sellaisia selittämättömiä juttujakin. Jos joutuisin telkkariin kommentoimaan, pitäisi monta kertaa todeta, ettei pysty sanomaan, mistä hyvä tai huono hyppy johtui. Tietysti pahimmat virheet näkyvät.”

Maailmancupista vain pistesijoja ja nekin tiukassa

Kolme suomalaista oli päässyt maailmancupissa pisteille eli 30 parhaan joukkoon sunnuntain viimeistä osakilpailua.

Jarkko Määttä oli sijoittunut parhaimmillaan 14:nneksi, Janne Ahonen 21:nneksi ja Ville Larinto 25:nneksi.

Larinto oli päässyt pisteille neljä kertaa, Määttä ja Ahonen kolmesti.

Lahden MM-kisoissa sijoitukset olivat samaa tasoa. Suur­mäessä Ahonen oli 23:s, Larinto 26:s ja Määttä 27:s.

Normaalimäessä Ahonen oli 25:s ja Larinto 26:s.

Viime kauteen verrattuna tapahtui lievää parannusta. Silloin mc-pisteille ylsivät vain Larinto, joka oli kerran 17:s, sekä Lauri Asikainen, joka saavutti sijat 7, 27 ja 29.

Planican lentomäkikisassa suomalaiset eivät perjantaina päässeet toiselle kierrokselle. Jarkko Määttä oli 31. Hänen hyppynsä kantoi 200,5 metriä. Ville Larinto oli sijalla 34 ja Antti Aalto sijalla 35.

Planican kisan voitti Itävallan ME-mies Stefan Kraft, jonka hypyt kantoivat 243 ja 240 metriä. Pisteitä hän keräsi 490,2.

Juttua muokattu 25.3.2017 kello 18.05: Stefan Kraft on itävaltalainen, ei saksalainen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Mäkihyppy
  • Jussi-Pekka Reponen
  • Urheilu
Urheilun luetuimmat
  1. 1

    Huuhkaja-toppari Sauli Väisänen teki loistodebyytin Serie A:ssa – ”Tiedän, että olen tehnyt vaikutuksen otteillani”

  2. 2

    Donald Trumpin entisen päästrategin Steve Bannonin johtamalta verkkosivustolta melkoinen moka: Kuvitti ihmissalakuljetusta käsitelleen jutun Saksan maajoukkueikonilla

  3. 3

    71-vuotias uimari uhmasi järjestäjiä ja kunnioitti Barcelonan iskun uhreja – finaalin hieno ele kerää suitsutusta

  4. 4

    HIFK uskoo löytäneensä ruotsalaishyökkääjästä menestysavaimen – NHL-pelaaja Artturi Lehkonen teki mestarivahvistukseen suuren vaikutuksen

  5. 5

    Perparim Hetemaj aloitti kahdeksannen Serie A -kautensa ja iloitsi Sauli Väisäsen debyytistä: ”mitä enemmän tulee onnistujia, sitä enemmän katsotaan Suomeen päin”

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Donald Trumpin entisen päästrategin Steve Bannonin johtamalta verkkosivustolta melkoinen moka: Kuvitti ihmissalakuljetusta käsitelleen jutun Saksan maajoukkueikonilla

  2. 2

    Kannibaali, henkari, merirosvo, heinäsirkka – pyöräilijöillä on kummallisia lempinimiä, mutta ne eivät ole mitään ”suomalaiseen Jeesus-vauvaan” verrattuna

  3. 3

    Painonnoston bulgarialainen olympiamitalisti kuoli vain 35-vuotiaana

  4. 4

    71-vuotias uimari uhmasi järjestäjiä ja kunnioitti Barcelonan iskun uhreja – finaalin hieno ele kerää suitsutusta

  5. 5

    Formulakuski Valtteri Bottaksen fysiikka kestää vertailun: Cooperissa hän juoksee 3 500 metriä ja 10 000 metriä sujuu erinomaiseen aikaan

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Miten kovaa Mo Farah oikein juoksee? Tältä näyttää, kun tavallisten ihmisten juoksumatto asetetaan mestarin vauhtiin

  2. 2

    Jalkapallovaikuttaja Pertti Alaja on kuollut – Palloliiton puheenjohtaja luotti aina ”korkeampien käsien voimaan”

  3. 3

    Seinät ryskyvät ja aitaa kaatuu, mutta urheiluväki vaikenee: ”Edes tykkäyksiä ei uskalleta jakaa”

  4. 4

    Mika Häkkinen paljastaa: paluu F1-sirkukseen kariutui McLarenin surkeaan autoon – ”Pelkkää kärsimystä”

  5. 5

    Lahjakas mäkihyppääjä kynti kasvoillaan rinnettä, se koitui suomalaisen lentopallon suureksi onneksi – ”En minä mikään tähti ole”

  6. Näytä lisää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    2. 2

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    3. 3

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    4. 4

      Natsit arvostivat luomua, eläintensuojelua ja kasvissyöntiä – nyt natsien ympäristöintoilusta saavat maksaa nykyvihreät

    5. 5

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    6. 6

      Saksalaislehti: Kolmella Turun puukotusten marokkolaisepäillyistä rikostausta Saksassa

    7. 7

      Helsinkiläisen Ulla Pihkalan vauva syntyi yllättäen makuuhuoneeseen – ”Olin iloinen, että ensihoitajat tulivat paikalle, mutta samalla hävetti, että täällä sitä ollaan kotona synnyttämässä”

    8. 8

      Hyvin menestyvien tyttöjen haukkuminen on yleisesti hyväksytty kiusaamisen muoto – Miksi tyttöhikareita pilkataan?

    9. 9

      Lähes 2 000 ihmistä saattoi altistua tuhkarokolle kesällä – taudin Suomeen tuonut mies matkusti täysissä junissa ja Tallinnan-lautalla

    10. 10

      Ruotsia kuohuttaneessa ”Arboga-naisen” rikosvyyhdissä annettiin tuomiot: elinikäinen ja 14 vuotta vankeutta isän ja entisen puolison murhasta ja äidin murhan yrityksestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    5. 5

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    6. 6

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    7. 7

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    8. 8

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    9. 9

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    10. 10

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää