Hiihto

Aino-Kaisa Saarinen kiittää menestyksestään naapurin koiria

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen pitää jopa naapurin koirien ulkoiluttamista yhtenä monista tärkeistä tekijöistä, joilla hän on rakentanut tähän mennessä neljään maailmanmestaruuteen johtanutta uraansa.

"Siskoni kanssa veimme parhaimmillaan yhdeksää naapurin koiraa ulos, ja se oli varmasti hyvää liikuntaa niin meille kuin koirillekin", Saarinen kertoo lapsuusvuosistaan Lahjakkuus lasten ja nuorten liikunnassa -raportissa.

Nuoren Suomen ja Suomen Olympiakomitean teettämä raportti julkaistiin tiistaina Helsingissä aihetta käsittelevässä seminaarissa.

Monipuolisesta liikuntaharrastuksessa on nuorelle usein apua, ennen kuin omaan lahjakkuuteen parhaiten sopiva urheilulaji löytyy.

"Terveistä ja hyvistä elämäntavoista rakentuu hirveän hyvä pohja huippu-urheilulle. Jos en olisi lapsuudessa viettänyt niin paljon aikaa esimerkiksi pulkkamäessä, en usko, että olisin juuri nyt niin hyvä hiihtäjänä kuin olen", Saarinen sanoo raportissa.

Hiihdon ohella Saarinen harrasti yleisurheilua (päälajit 800 m, keihäs ja pituus) ja kansantanssia. Pyörällä hän polki 15 kilometriä yhteen suuntaan ratsastamaan.

"Ajassa mitattuna liikuin arviolta 26–27 tuntia viikossa."

Ensimmäiset ajatukset hiihdon valitsemisesta päälajiksi heräsivät noin 11-vuotiaana.

"Mutta varsinaisen lajivalinnan tein 15-vuotiaana.".

Seiväshypyn hän aloitti vasta 14-vuotiaana, ja yleisurheilu säilyi lajivalinnasta huolimatta mukana viikkoharjoittelussa.

"Vielä 17-vuotiaana kävin juoksemassa yleisurheilun SM-viesteissä."

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi