Uinti
16.4.2008 20:20
Tavalliselle kuntouimarille rintauinti lienee yleisin tapa edetä. Sen potku on kuitenkin kohtuullisen vaikea. Uintivalmentaja Esa Sievinen painottaa potkun tärkeyttä rintauinnissa. Sievinen kertoo Helsingin Sanomien sarjassa uinnin eri tekniikoista.
"Potkun merkitys on vähintään puolet. Jalkojen on ponnistettava taaksepäin sivukautta. Sieltä jalat saavat erinomaisen tuen vedestä", Sievinen sanoo.
Kun jalat ovat vartalon sivulla, vedenvastus kasvaa kovaksi.
"Sen takia potkun taaksepäin on tapahduttava välittömästi ja piiskanomaisena."
Potkun lopussa jalat ojentuvat aivan suoriksi tai jopa yliojentuvat. Sievinen muistelee nähneensä Venäjällä käydessään uimareita, joiden polvia "manipuloitiin" rintauimarin polviksi.
"He seisoivat ja nostivat toisen kantapäänsä tuolin selkänojan päälle. Siitä sitten avustaja painoi polvea alaspäin, jotta polven liikkuvuus lisääntyisi "väärään" suuntaan."
Tällaista venyttelyä ei suositella harrastajauimarille.
Kädet viedään rintauinnissa yhdessä suoraan eteen. Käsien ja jalkojen rytmitys on tärkeää.
"Aavistus ennen kuin kädet ovat suoristuneet eteen, pitää potkun alkaa."
Sen jälkeen kädet erkanevat toisistaan. Kauhaisun aikana kämmenet ovat ulospäin.
"Kädet kiertyvät hartialinjalle ja yhdistyvät jälleen."
Rintauinnissa on tarkkaan ottaen hieman eri tekniikoita. Harrastajalle riittää perusasioiden oikein tekeminen. Hyvä liuku korostuu kun matka pitenee.
Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi