Helsingin Sanomien kriitikot esittäytyvät

Jyrki Alenius

(s. 1968)

"Kirjoitin ensimmäisen kerran Hesariin 1999, tiedesivuille, vuodesta 2000 lähtien enimmäkseen kulttuurisivuille. Kiinnostukseni kohteena on metafysiikka, tieteenfilosofia (erityisesti evoluutioteoria) ja erilaiset maailmankatsomukselliset järjestelmät.

Koska fyysinen ja enimmäkseen aika mekaaninen päivätyöni Suomen Postissa ei millään tavalla liity filosofiseen koulutukseeni, kirja-arvioiden tekeminen Hesariin toimittaa mukavasti vastapainon tehtävää. Luulen että näkökulma filosofiaan säilyy tuoreena, kun ei päivät pääksytysten puurra jonkin filosofian erityisalueen parissa. Monen mielestä tämä johtaa pinnallisuuteen, mutta toisaalta: voiko keskimäärin 3 000 merkin arvio jostakusta merkittävästä filosofisesta teoksesta koskaan tehdä oikeutta teoksen kaikille sävyille?

Kriitikon tarkoitus on paitsi arvioida ja selostaa teoksen sisältöä, myös ohjata lukijoita teoksen äärelle: pyrin tähän tarjoamalla heille täkyjä, joihin tarttua. Jos ovat tarttuakseen."

Yhdeksän 2000-luvulla suomennettua filosofista teosta

• Edward Said: Ajattelevan ihmisen vastuu
• Aristoteles: Topiikka. Sofistiset kumoamiset
• Al-Ghazali: Jumalan 99 kaunista nimeä
• Descartes: Teokset II
• Janne Kurki: Taideteos
• Montaigne: Esseitä I
• Jaakko Hämeen-Anttila: Jumalasta juopuneet
• Juha Himanka: Se ei sittenkään pyöri
• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit
  
  Jos haluaa perehtyä filosofiaan kunnolla, pitää lukea niitä jotka ovat asialla ensimmäisinä olleet, siis klassikkoja. Joskus klassikot keksii vasta hyvien esittelyteosten avulla (Himanka, Hämeen-Anttila). Kurjen ja Saidin teokset taas ovat hienoja esimerkkejä siitä, miten uidaan vastavirtaan.