Kysy taantumasta

Talouden syöksyminen pitkän nousukauden jälkeen taantumaan herättää epävarmuutta ja paljon kysymyksiä. Helsingin Sanomien taloustoimitus ja eri alojen asiantuntijat vastaavat seuraavassa isoon joukkoon ihmetyksen aiheita. Jos jokin asia jää vielä askarruttamaan, lähetä oma kysymyksesi osoitteella hs.taantuma@hs.fi

Pitääkö nyt säästää vai tuhlata?

Se riippuu omasta tilanteesta. Kansantalouden kannalta olisi edullista, jos ne joiden työpaikka on turvassa, kuluttaisivat normaaliin tapaan. Noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta.

Selviävätkö ruotsalaiset tästäkin helpommalla kuin muut?

Eivät. Ruotsin kokonaistuotanto supistui viime vuoden lopulla lähes viisi prosenttia, Suomen vain 2,4 prosenttia. Ruotsissa pankit ovat myös huomattavasti pahemmassa jamassa kuin Suomessa, koska ne ovat lainanneet suuria summia Baltian maihin. Sieltä on tulossa isoja luottotappioita.

Tuleeko kohta massatyöttömyys?

Työttömyyden ei uskota räjähtävän käsiin viime laman malliin. Suurempi ongelma on työssä olevien määrän pieneneminen, kun ikääntyviä paimennetaan yritysten säästötalkoissa eläkkeelle. Taantuman jälkeen yhä pienempi työssä olevien joukko joutuu elättämään kaikki suomalaiset.

Kenen syytä tämä kaikki on?

Suurimpina syyllisinä pidetään amerikkalaisia pankkiireja, jotka kehittivät asuntolainojen pohjalta monimutkaisia ja todelliset riskit hämärtäviä sijoitustuotteita. Pankit sijoittivat kaiken lisäksi itsekin näihin tuotteisiin aivan liian suuria summia rahaa. Syyllisiä ovat myös finanssialan valvojat ja luottoluokittajat, jotka eivät havainneet riskejä tai eivät puuttuneet niihin. Keskuspankkiirit taas edesauttoivat arvostuskuplien syntymistä lepsulla rahapolitiikalla eli alhaisilla koroilla.

Kaikki puhuvat elvytyksestä. Mitä se tarkoittaa?

Elvytyksellä tarkoitetaan sitä, että valtio käyttää suunniteltua enemmän julkista rahaa kysynnän piristämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Valtio voi rakennuttaa esimerkiksi teitä tai antaa kunnille rahaa koulujen korjaamiseen

Ketkä ovat laman pahimmat häviäjät?

Ne ihmiset, jotka menettävät työpaikkansa laman vuoksi. Myös ennestään vähävaraiset kärsivät, jos yhteiskunnan palveluja joudutaan rahapulan vuoksi supistamaan. Globaalisti pahiten kärsivät köyhimmät maat.

Selviääkö Suomi tästä oikeasti helpommalla kuin muut, kuten poliitikot vakuuttelevat?

Suomella on varaa velkaantua ja velan avulla elvyttää taloutta enemmän kuin useimmilla muilla mailla. Myös pankit ovat hyvässä kunnossa, joten niiden tukemisesta ei ole tulossa veronmaksajille lisälaskua.

Suomi on kuitenkin hyvin avoin talous eli riippuvainen vientimarkkinoista. Tämän vuoksi kansainvälinen taantuma kolhii meitä aina ankarasti.

Onko väärin kuvitella, että lama ei koske minua?

Ei. Jos on varma työpaikka ja raha-asiat kunnossa, taantuma ei välttämättä vaikuta talouteen juurikaan.

Miksi hallitus tarjoaa rahaa ja takuita pankeilla, vaikka pankit hokevat, etteivät ne ole pulassa?

Pankkitukipäätöksillä ennaltaehkäistään ongelmia. Vaikka suomalainen pankkijärjestelmä on tukevalla tolalla, halutaan, että se pystyy kilpailemaan samoilla edellytyksillä kuin muiden maiden pankit. Valtion takaus voi alentaa pankkien ottaman lainan hintaan. EU-maissa on tehty yhteisellä päätöksellä samanlaisia tukijärjestelmiä.

Onko firman laillista irtisanoa, vaikka se tekee voittoa?

On. Vaikka yritys tuottaisi hyvin, mutta tuotteille ei ole kysyntää tai tuotantoa päätettäisiin muusta syystä vähentää, työntekijä voidaan irtisanoa.

Miksi yritykset eivät käytä viime vuosien voittoja työpaikkojen säilyttämiseen?

Markkinataloudessa yritysten tehtävä on kasvattaa yrityksen arvoa ja tulosta, ei ylläpitää työpaikkoja. Työntekijöitä pidetään siis leivissä sen verran kuin tuotantoon kulloinkin tarvitaan. Menneiden vuosien voitot on sitä paitsi yleensä jo jaettu omistajille osinkoina tai käytetty investointeihin.

Miksi lama-aikana luetaan kirjoja ja syödään suklaata?

Lama-aikana haetaan halpaa lohtua. Mielenterveyttä edistetään asioilla, jotka eivät maksa paljon. Kirjastoista kirjoja saa ihan ilmaiseksi. Ylipäätään katse suuntautuu helpommin lähellä oleviin mielihyvän lähteisiin. Suklaassa on ihan todistetusti mielihyvää tuottavia ainesosia.

Seuraako massiivista elvytystä ja velkaantumista massiivinen inflaatio?

Sitten joskus, kun maailmantalous lähtee nousuun, keskuspankeilla voi tulla kiire imeä ylimääräinen raha pois markkinoilta. Rahamäärän holtiton kasvu voi ruokkia uutta kuplaa ja hyperinflaatiota.

Juuri nyt ensisijainen murhe on talouden alamäen taittaminen, joka vaatii massiivista elvytystä. Vasta tilanteen parannuttua kannattaa murehtia mahdollisesta inflaatiosta.

Mihin tämä taloustilanne voi pahimmillaan johtaa?

Historian tuntijat etsivät vertailukohtia 1930-luvun lamasta. Pahimmillaan voidaan joutua pitkään kestävään syvään kriisiin ja maailmantalouden merkittävään supistumiseen. Se voi johtaa taloudellisen protektionismin kasvuun ja kansainvälisen taloudellisen ja poliittisen yhteistyön murenemiseen. 1930-luvulla kansainvälisten poliittisten jännitteiden kasvu johti lopulta toiseen maailmansotaan.

Toisin kuin 80 vuotta sitten, maailman suurvallat ovat etsineet ratkaisuja nyt yhteistuumin. Ongelmiin joutuneita maita on elvytetty kansainvälisten rahoitusinstituutioiden voimin.

Mitä nyt kannattaa opiskella, jos haluaa varman työpaikan?

Varmaa työpaikkaa ei takaa mikään koulutus. Sosiaali- ja terveysalalla todennäköisesti piisaa töitä jatkossakin, samoin muissa palveluissa. Yleisellä tasolla suositeltavaa on pitää huolta monipuolisista valmiuksista eli opiskella kieliä ja tietotekniikkaa. Kiinan tai venäjän taidolla on takuulla käyttöä. Joustavuus ja uuden oppiminen ovat työmarkkinoilla arvossaan niin akateemisissa kuin käytännön ammateissa.

Ovatko osakkeet nyt alennusmyynnissä?

Osakkeiden hintakehitys on sellaista salatiedettä, että kukaan ei osaa sanoa siitä mitään varmaa. Ei ole mitään takeita siitä, että hinnat olisivat vielä pohjalla tai edes lähellä sitä.

Onko jossain maa, jota taantuma ei koske?

Tuskin. Elämme nyt historian ensimmäistä todella globaalia taantumaa, joka koskee yhtälailla kaikkia maailman kolkkia.

Lisääkö taantumasta puhuminen taantumaa?

Sikäli mikäli puhuminen masentaa ihmisiä ja vaikuttaa kulutukseen. Ihmisillä pitää kuitenkin olla oikeata tietoa talouden tilasta, hyssyttelykään ei ole oikein.

Onko mahdollista, että taantuma ei taitu ollenkaan?

Kansantalous hakeutuu teoriassa aina uuteen tasapainotilaan, jolloin kysyntä lähtee nousuun. Kun hinnat putoavat tarpeeksi, tuotteille löytyy taas ostajia. Ennen pitkää on pakko rakentaa, hankkia uusia koneita tai ostaa vaatteita. Käytännössä talous voi kuitenkin jämähtää pitkään olemattoman kasvun kauteen niin kuin kävi Japanissa viime vuosikymmenellä.

Onko taantuma hyväksi ympäristölle?

Teollisuustuotannon supistuminen vähentää päästöjä rajusti. Suomessa käytettiin tammikuussa sähköä kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikenlainen saastuttaminen, jätteen tuottaminen ja raaka-aineiden käyttö siis vähenee. Toisaalta investoinnit uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan voivat myös hidastua.

Kuinka suuri osa suomalaisista kärsi lamasta 1990-luvulla?

Noin miljoona suomalaista kärsi työttömyydestä joko suoraan tai perheensä kautta. Julkisten palvelujen karsiminen, korkojen nousu, verotuksen kiristyminen ja yleinen apeus koskivat paljon suurempaa osaa kansasta.

Kuinka suuri osa selviää tästä taantumasta kuivin jaloin?

Sitä on vielä mahdotonta sanoa.

Käyttävätkö työnantajat lamaa tekosyynä huonontaa työelämää ja irtisanoa?

Osin varmasti käyttävät. Yt-neuvotteluita on käyty myös yrityksissä, joiden tilanteeseen taantuma ei ainakaan vielä ole suoranaisesti vaikuttanut.

Syntyykö lama pohjimmiltaan pään sisällä?

Pankkien rahoitusongelmista alkunsa saanut luottolama ja sitä seurannut teollisuuden kysynnän hiipuminen eivät johdu ihmisten ajatuksista. Kuluttajien, sijoittajien ja yritysten luottamuksen romahtaminen kuitenkin pitkittää ja syventää taantumaa.

Koonnut Anni Lassila. Vastauksille pohjaa ovat antaneet neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiamies Markus Äimälä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman ja Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.

Helsingin Sanomat | hs.taantuma@hs.fi