tiistai 22.7.2014 | Leena  Onnittele e-kortilla

YLIOPPILASTUTKINTO 2010 - Kevät


ma 29.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

Saksa suosituin yo-kirjoitusten lyhyistä kielistä

29.3.2010 15:14

Saksan kieli oli tänäkin vuonna suosituin lyhyt kieli ylioppilaskirjoituksissa. Lyhyen saksan kokeeseen osallistui 2 114 abiturienttia.

Toiseksi suosituin lyhyt kieli oli ranska. Sen kirjoitti 1 449 oppilasta.

Melkein kaikkien lyhyiden kielten kirjoittajia oli tänä vuonna vähemmän kuin vuosi sitten. Ainoa poikkeus oli espanja, jonka kirjoitti nyt 927 abiturienttia, eli noin 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Englanti oli lyhyenä kielenä 586 nuoren ohjelmassa.

Lyhyen saksan tehtävät olivat Espoon Leppävaaran lukion saksanopettajan Daniel Federleyn mukaan tavanomaisia. Hänen mielestään tehtävävihko noudatti hyvin lyhyen kielen opetussuunnitelmaa ja vaatimustasoa. Kirjoitusosassa piti antaa palautetta ravintolassa ja toisessa tehtävässä ohjeita saksalaisille, jotka vuokraavat perheen kesämökin.

”Kyllä niistä tehtävistä pitäisi selviytyä, kun on opiskellut lukiossa kolme vuotta saksaa.”

”Luetun ymmärtämistehtävät olivat aihepiireiltään sellaisia, joita on käsitelty lukion kursseilla, joten niissä ei ollut mitään yllättävää”, Federley sanoi.

Federleyn mielestä ongelmana on pisteytys, kun lyhyen kielen saavat kirjoittaa myös sen pitkänä kielenä lukeneet.

”Selvää on, että parhaat pisteet saavat ne, jotka ovat lukeneet kieltä vaikka yhdeksänvuotiaasta lähtien. Oikeudenmukaisin ratkaisi olisi, jos arvostelutaulukko tehtäisiin lyhyen kielen lukijoiden mukaan, ja kielen pitkänä lukeneiden tulokset suhteutettaisiin siihen”, Federley pohti.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


pe 26.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

Yo-psykologiassa sai setviä poikien kiukkua

26.3.2010 14:19

Poikien kiukuttelu oli esillä kahdessakin tehtävässä psykologian ylioppilaskokeessa perjantaina.

Ensimmäisessä sai pohtia tutkimustulosta, miten poikien aggressiivinen käytös ilmenee kehityksen eri vaiheissa.

Toisessa tehtävässä piti päätellä, minkä ikäinen on Sami, joka "reagoi pettymyksiin kiukulla ja voimakkaillakin tunnereaktioilla". Muitakin tuntomerkkejä tarjottiin.

"Aika hyviä vinkkejä siinä annettiin. Veikkaisin, että kyseessä on 2–4-vuotias poika", arvioi psykologian opettaja Helena Haranen espoolaisesta Leppävaaran lukiosta.

Harasen mukaan kymmenen tehtävän kokonaisuus kattoi hyvin psykologian keskeiset alueet.

Vaikeuttakin riitti esimerkiksi juuri aggressiotehtävässä, jossa vaadittiin tilastojen lukemista ja tieteellisen tutkimuksen ymmärtämistä. Myös kehityspsykologia piti olla hallussa.

"Se voi olla oppilaille vaikea", Haranen ihmetteli kysymystä, jossa piti arvioida väitettä "rakkaus on emootio".

Psykologia oli kevään reaalikokeista suosituin ja keräsi yli 6 400 kirjoittajaa. Ihan kannoilla on jo terveystieto.

Perjantaina testattiin myös fysiikan, historian, biologian ja filosofian tietoja.

"Oikein onnistuneina" piti historian tehtäviä opettaja Niina Väntänen helsinkiläisestä Kallion lukiosta.

"Ei erityisiä sudenkuoppia, sopivasti vaihtelua, mutta tosi vaativiakin mukana", Väntänen summasi.

Erityiskehut menivät jokeritehtävälle Suomen maatalouden historiasta: "Oheisaineisto antaa hyvin eväitä syvempään analyysiin."

Myös ykköstehtävän kartta Rooman valtakunnasta laajimmillaan ilahdutti opettajaa: "Moneen vuoteen ei ole ollut karttoja."

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


ke 24.3. Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

Yo-matematiikassa sai laskea lahjaveroa

24.3.2010 15:00

Kuinka paljon veroa menee 30 000 euron lahjoituksesta? Lahjaveroa pääsi laskemaan lyhyen matematiikan ylioppilaskokeessa keskiviikkona. Lisäksi piti piirtää sen funktion kuvaaja, joka esittää lahjaveron riippuvuutta lahjan arvosta.

Arkielämän matematiikkaa edustivat myös tehtävät, joissa piti laskea, kuinka monta prosenttia sanomalehden tilaushinta oli vuosittain noussut tai miten tuhannen euron talletuksen arvo kehittyy viiden prosentin korolla 50 vuodessa.

Loput lyhyen matematiikan tehtävistä olivatkin teoreettisempia ja melko vaikeitakin, arvioi matematiikan lehtori Matti Räsänen Kuopion lyseon lukiosta.

Lyhyen matematiikan tehtäviä ratkoi keskiviikkona noin 12 200 kokelasta, liki 400 vähemmän kuin viime keväänä.

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä oli nyt hieman noussut, lähes 11 900:aan.

Räsäsen mukaan pitkän matematiikan tehtävät olivat nyt vaikeusasteeltaan keskitasoa. "Tehtävät vastasivat hyvin pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä. Sekin on hyvä, että tähtitehtävissä oli nyt neljä osaa, mikä kannustaa kokelaita yrittämään", Räsänen sanoo.

Kummassakin kokeessa on nykyään 15 tehtävää, joista saa vastata enintään kymmeneen. Pitkässä matematiikassa erityisosaamista pääsee näyttämään kahdessa jokeri- eli tähtitehtävässä, joista voi saalistaa kuuden pisteen sijasta yhdeksän pistettä.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


ma 22.3. Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

Ruotsin yo-kokeessa näkyivät nuorten elämän aiheet

22.3.2010 15:03

Blogissa esitettyyn keskustelunavaukseen vastaaminen ja sähköpostin kirjoittaminen. Siinä aiheet, joista tämän kevään ylioppilaskokelaat väänsivät tänään maanantaina tekstiä keskipitkän ruotsin kokeessa.

Reilut 10 000 kokelasta hikoili keskipitkän ruotsin kanssa, kun vaativampaan, niin sanotun pitkän A-ruotsin kokeeseen oli ilmoittautunut vain vajaat 1 700 opiskelijaa. Määrät ovat kuudesta seitsemään prosenttia viime vuotta pienempiä.

"Melko yllätyksetön ja perinteinen, paljon lukemista", kommentoi keskipitkän ruotsin koetta tuoreeltaan ruotsin lehtori Tiina Vainikainen Kuopion Lyseon lukiosta.

Vainikainen kuitenkin kiitteli kokeen aihepiirejä.

"Kokeet ovat yhä enemmän nuorten elämään liittyviä. Viime kertoina on ollut myös tehtäviä, joissa pitää osata käytännön tilanteita."

Tämänpäiväisessä kokeessa piti muun muassa kirjoittaa repliikkejä tilanteeseen, jossa kaksi henkilöä keskustelee televisiokanavan valinnasta.

Vainikaisen mukaan lukiolaiset ovat pystyneet ennakoimaan kohtuullisen hyvin tehtävätyyppejä.

"Olemme harjoitelleet sähköpostien kirjoittamista. Ja kirjasarjat ottavat huomioon (tämän päivän aiheet)."

Vaihtoehtoja ruotsin lehtori kuitenkin kaipaa keskipitkän ruotsin kirjoittajille. Vain pitkän ruotsin kokeessa kirjoitustehtävän aiheen voi valita neljästä vaihtoehdosta, keskipitkän kirjoittajan on kirjoitettava kahdesta pakollisesta aiheesta.

"Jos ei ymmärrä tehtävää, siinä menettää parempikin oppilas äkkiä pisteitä", Vainikainen pelkää.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


pe 19.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

Yo-terveystiedossa sai kuvata jalkapallon liikuntavammoja

19.3.2010 15:11

Jalkapalloon liittyviä liikuntavammoja, niiden syitä ja ehkäisykeinoja sai kuvata ylioppilastutkinnon terveystiedon kokeessa perjantaina.

Myös huumausaineista, laihdutustuotteen mainoksesta ja taloudellisen taantuman terveysvaikutuksista saattoi kertoa.

Terveystieto oli perjantaina kirjoitetuista reaaliaineista suosituin. Sen tehtäviä ratkoi yhteensä lähes 6 200 kokelasta. Toiseksi suosituin perjantain aineista oli yhteiskuntaoppi. Yhteiskunnan tuntemustaan esitteli lähes 5 000 abiturienttia.

Yhteiskuntaopin kokeen aiheet olivat jälleen ajankohtaisia. Kysymyksiä oli esimerkiksi eduskuntavaaleista, kuluttajien oikeuksista, parisuhteen eri muotojen oikeusvaikutuksista ja Euroopan unionin perustuslaista.

"Se pisti silmään, että nyt oli hyvin taloustietopainotteinen koe", arvioi historian ja yhteiskuntaopin opettaja Markku Rantasalmi espoolaisesta Leppävaaran lukiosta. "Lakitiedon tehtävät olivat hyvin keskeiset. Kaikkiaan tehtävät olivat hyvin selkeät, mutta eivät mitkään huippuhelpot", Rantasalmi sanoo.

Perjantaina kirjoitettiin myös kemia, maantiede, uskonto ja elämänkatsomustieto. "Kursseihin sopivat tehtävät, jotka mittaavat hyvin osaamista", arvioi kemian opettaja Sari Ranta-Säntti kemian tehtäviä.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


ke 17.3. Vieras kieli, pitkä oppimäärä

Englannin kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa vain kasvaa

15.3.2010 16:40

Englannin kielen ylivalta ylioppilaskirjoituksissa vain jatkaa kasvuaan.

Eilen keskiviikkona ylioppilaskokelaat osallistuivat pitkän vieraan kielen kokeeseen. Englannin kokeeseen oli ilmoittautunut 23 758 opiskelijaa, mikä on noin kolme prosenttia viimekeväistä vähemmän.

Espanjaa vaille kaikkien muiden vieraiden kielten kirjoittajamäärät olivat laskeneet enemmän. Ranskan kokeeseen oli ilmoittautunut 358 opiskelijaa eli noin 12 prosenttia vähemmän kuin keväällä 2009. Saksan kirjoittajien määrä oli pudonnut neljä prosenttia 828:aan.

Harvinaisten kielten kirjoittajamäärien lasku on pitkä trendi. Ainoa poikkeus on espanjan lisääntynyt suosio. Tosin pitkänä sitä kirjoittamaan oli tänä keväänä ilmoittautunut edelleen vain alle 30 opiskelijaa.

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtajan Juhani Lokin mukaan syy englannin suosioon on kieliopetuksen supistunut tarjonta.

"Perussyy on kuntien taloudessa. Monessa kunnassa englanti on ainoa kieli, johon tarjotaan opetusta", hän sanoo.

"Vaikea keksiä muita syitä, koska pidän opiskelumahdollisuuksia niin suurena syynä."

Opetusministeriön yleissivistävän koulutuksen päällikön Eeva-Riitta Pirhosen mukaan opetustarjonnan lisäksi englannin suosiota ovat nostaneet opiskelijoiden valinnat. Yhä useampi haluaa opiskella vain englantia.

Pirhosen mukaan on hyvä, että liki jokainen opiskelija kirjoittaa englannin, mutta muiden kielten suosion hiipuminen on ongelma. Tarvetta saksan, ranskan ja venäjän osaajille olisi.

Opetusministeriö onkin koonnut ryhmän, joka pohtii lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Se ottaa syksyllä kantaa myös kielten opetukseen.

"Yksi mahdollisuus voisi olla etäopetuksen lisääminen. Pienten lukioiden pitää tehdä yhteistyötä kieliopetuksen järjestämisessä", Pirhonen sanoo.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


ma 15.3. Äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe; suomi/ruotsi toisena kielenä -koe

"Mitä sähkö on?" pohdittiin äidinkielen esseekokeessa

15.3.2010 15:00

Maanantaina pidetyssä äidinkielen esseekokeessa hypättiin luonnontieteiden puolelle. Ylioppilaskokelas saattoi pohtia muun muassa, mitä sähkö on.

"Esseiden aiheet olivat perinteiset, mutta se kysymys oli pieni erikoisuus", sanoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Janne Romppainen Kuopion lyseon lukiosta. "Mielenkiintoista lukea, millaisia näkökulmia nuoret ovat siihen keksineet."

Sähkön olemusta käsittelevän kysymyksen lisäksi esseekokeesta löytyi kysymyksiä kaikille: oli muun muassa urheilua, luonnonsuojelua ja tietysti kaunokirjallisuuden analyysia.

"Aihepiiri oli harvinaisen laaja ja tehtävänannot selkeitä. Pahoja koukkuja ei ollut", sanoo espoolaisen Leppävaaran lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Satu Vesala.

Tehtävien selkeyttä kiittelee myös helsinkiläisen Kallion lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Monja Kataja.

"Muotoilu oli yksiselitteinen ja aiheet olivat sellaisia, että niiden voisi kuvitella kiinnostavan nuoria."

Kataja on tyytyväinen myös kokeen taustateksteihin.

"Niiden voisi kuvitella tarjoavan tarttumapohjaa."

Katajan mukaan kaunokirjalliset tekstit oli valittu niin, että ne saattavat houkutella muitakin kuin kirjallisuudenharrastajia vastaamaan.

"Joonas Konstigin novelli avautuu helposti, ja Arja Tiaisen autorunot olivat kokeen laatijoilta raikas valinta."

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


ke 17.2. Vieras kieli, lyhyt oppimäärä, kuullunymmärryskoe

Saksan kielen kirjoittaa yhä harvempi

17.2.2010 18:25

Saksan kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa laskee.

Tänä keväänä pitkän saksan kirjoittaa 828 ja lyhyen saksan 2 114 abiturienttia. Vielä 2000-luvun alkuvuosina lyhyen saksan kirjoitti keväisin yli 6 000 oppilasta.

"Kun vaikka terveystiedon voi kirjoittaa kolmen kurssin jälkeen ja kieltä pitäisi opiskella kahdeksankin kurssia, moni menee siitä missä aita on matalampi", espoolaisen Leppävaaran lukion saksanopettaja Daniel Federley pohtii.

Trendikielet espanja ja italia sekä vanha suosikki ranska häviävät silti edelleen suosiossa selvästi saksalle.

"Espanjaa ja italiaa luetaan kyllä muutama kurssi, mutta harva jatkaa pitemmälle", Federley kertoo.

Abiturientti Juulia Haakana Leppävaaran lukiosta oli tyytyväinen suoritukseensa lyhyen saksan kuullun ymmärtämisen kokeessa.

"Tuntui yllättävänkin helpolta. Aika perussanastoa oli."

Kokeessa kuultiin perusaiheita: Henkilökohtaisten asioiden laittamista internet-sivuille, puhelinkeskustelua ja leonberginkoirien eri käyttötarkoituksia ja

Tänään Haakanalla on edessään ehkä abiturienttikevään tiukin koetus: penkkarit.

"Lähdetään risteilylle ja tullaan perjantaina takaisin. Sitten alkaa kolmen viikon lukuloma. Enkkua, ruotsia, saksaa ja terveystietoa pitäisi lukea niin paljon kuin mahdollista."

"Menen aina kirjastoon lukemaan. Kotona on liikaa tekemistä. Jos pitää pienen tauon, se venähtää helposti pitkäksi tauoksi", hän nauraa.


ti 16.2. Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, kuullunymmärryskoe

Muutama kompa keskipitkän ruotsin kuuntelussa

16.2.2010 19:06

Mitä Zlatan Ibrahimović tekee, kun hän peippaa? Ruotsalainen jalkapallotähti driblasi tiistaina keskipitkän ruotsin kuullunymmärtämiskokeessa.

"Se oli hankala kohta ensimmäisessä osiossa. Sana on riikinruotsia, enkä itsekään tiedä, mitä siinä lopulta tehdään", tunnusti Leppävaaran lukion ruotsin opettaja Annika Leino.

Kakkososiossa oli Antikfrågan-niminen antiikkiohjelma. Siinä klassisesti puhuttiin puhelimessa ja soittajat kysyivät, ovatko esineet antiikkia.

"Tietävätköhän opiskelijat, mitä tarkoittaa sana kistan?"

Kolmososio oli monelle opiskelijalle iisiä kauraa, sillä se käsitteli luokassa harjoiteltua tematiikkaa, lehtisanastoa.

Neloskohta tuli nauhalta vain yhteen kertaan. Siinä haastateltiin poikaa, ja tehtävään piti täydentää, mitä poika vastaa. "Tässä kohdassa oli kompavaihtoehtoja."

Viimeinen eli viides kohta oli avoimet kysymykset kännykän käytöstä. Siinä oli muutamassa kohdassa vaikeaa sanastoa, kuten viska i telefonen.

"Pidän koetta perinteisenä ja kohtalaisena. Se ei ollut liian vaikea, vaikka siinä oli vaikeita kohtia", Leino arvioi.

Se dribla ja peipata muuten tarkoittaa harhauttelua pallon kanssa. Kista on arkku ja viska tarkoittaa kuiskaamista.


ma 15.2. Vieras kieli, pitkä oppimäärä, kuullunymmärryskoe

Barbecue aiheena englannin yo-kokeessa

15.2.2010 17:35

Ylioppilaskirjoitukset jatkuivat maanantaina pitkän englannin kuullunymmärtämiskokeella. Aiheina olivat muun muassa anglosaksinen barbecue-kulttuuri sekä ruton leviämistavat pieneläimistä ihmiseen.

Opettajien arviot maanantaina pidetyn pitkän englannin kuullunymmärtämiskokeen vaikeusasteesta vaihtelivat.

"Nauhalta tullut teksti vaikutti ymmärrettävältä ja helpolta. Monivalintatehtävien vaihtoehdot olivat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan, mikä teki kokeesta vaikean", Leppävaaran lukion englannin opettaja Anna-Maria Hyvärinen sanoi.

Kallion lukion englannin opettajan Heli Ariman mukaan koe vastasi vaatimustasoa.

"Englannin kokeen tuleekin olla vaativa. Sanoisin, että se oli hivenen verran helpompi kuin kahtena viime keväänä."

Myös opiskelijoiden kokemuksissa oli hajontaa.

"Ihan mukavasti tuntui menevän. Ensimmäisen osion kohdalla oli vähän jäinen olo, mutta kyllä se siitä sitten", Kallion lukion abiturientti Akseli Virtanen sanoi.

Leppävaaran lukiossa opiskeleva Juulia Haakana oli vähemmän optimistinen.

"Vähän jäi sellainen kenkku fiilis, että ei ihan nappiin mennyt."

Pitkän englannin kirjoittaa tänä vuonna 23 800 abiturienttia. Pitkän saksan, ranskan tai venäjän kirjoittaa alle tuhat abiturienttia.


pe 12.2. Äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

Yo-äidinkielessä sai nyt setviä moniäänisyyttä

12.2.2010 14:18

Esimerkiksi reportaasin moniäänisyyttä saattoi setviä kevään ylioppilaskirjoitusten ensimmäisessä koitoksessa perjantaina. Äidinkielen tekstitaidon kokeen tehtävissä pääsi tarkastelemaan myös huumorin ja argumentaation keinoja lehtikirjoituksissa, kuten pakinassa, jonka otsikko oli Kotus interruptus.

Tehtävien pohjateksteissä oli puhe maahanmuuttajanuorista ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kohtalosta.

Viidestä tehtävästä piti vastata kolmeen.

Esseekoe on vuorossa 15. maaliskuuta. Äidinkielen kokeeseen on nyt ilmoittautunut liki 29 000 kokelasta, sata vähemmän kuin viime keväänä.

Tekstitaidon koe otettiin käyttöön keväällä 2007, ja siitä lähtien siitä on riittänyt kiivasta keskustelua.

Tammikuussa vauhtia keskusteluun antoi filosofian lisensiaatti, kasvatustieteen maisteri Elina Koukin väitöskirja kirjallisuuden lukio-opetuksesta.

Koukin mukaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa ei paneuduta kirjallisuustieteellisiin käsitteisiin. Myöskään liian täyteen ahdettu opetussuunnitelma ja vähäinen tuntimäärä eivät salli käsitteiden opettamista kunnolla.

Kuitenkin äidinkielen ylioppilaskokeessa vaaditaan hallitsemaan vaikeitakin käsitteitä, kuten kertojan käsite keväällä 2007. Myös myöhemmissä tekstitaidon kokeissa esiintyneet käsitteet, kuten runon rakenne, sadun piirteet ja näyttämöohjeet, ovat herättäneet hämmennystä opettajien ja kokelaitten parissa.

Kouki arvioi, että myös moniäänisyys on oppilaille vieras ja hankala käsite. Vain kahdessa kuudesta äidinkielen oppikirjasarjasta sitä ylipäänsä opetetaan.

Päivän tehtävät tulostettavassa muodossa
Tehtävät pdf-muodossa, lukeminen vaatii Adobe Reader -ohjelman


Yli 41 000 osanottajaa kevään yo-kokeissa

8.2.2010 10:54

Perjantaina käynnistyviin kevään ylioppilaskokeisiin on ilmoittautunut 41 294 ihmistä, noin 260 enemmän kuin vuosi sitten. Tutkintonsa voi nyt saada valmiiksi asti 31 400 kokelasta, kun viime keväänä vastaava luku oli 31 800.

Tutkintoa hajauttamalla suorittavien kokelaiden määrä kasvaa yhä. Nyt heitä on 34 900, viime keväänä 34 500. Ylioppilastutkinnon kokeet voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Yhdellä kerralla koko tutkintoa yrittävien määrä vähenee koko ajan. Tänä keväänä heitä on noin 3 000 eli kymmenen prosenttia kokelaista. Viime keväänä vastaava luku oli 3 400.

Kevään koitos alkaa perjantaina äidinkielen kokeen ensimmäisellä osalla, tekstitaidon kokeella. Ensi viikolla ovat vuorossa kielten kuullunymmärtämiskokeet. Kirjalliset kokeet jatkuvat maanantaina 15. maaliskuuta äidinkielen esseellä.

Useimpiin tutkinnon kokeisiin ilmoittautuneita on tänä keväänä hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi keskipitkän ruotsin, pitkän englannin ja lyhyen saksan kirjoittajia on viime kevättä vähemmän.

Reaaliaineista suosituin on yhä psykologia, 6 441 ilmoittautuneella, jossa kuitenkin on hieman laskua. Sen sijaan terveystieto kerää yhä enemmän kirjoittajia, tällä kertaa 6 167. Terveystieto onkin nyt toiseksi suosituin, ja kolmantena on fysiikka (5 112).

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>