lauantai 23.8.2014 | Signe, Varma  Onnittele e-kortilla

YLIOPPILASTUTKINTO 2011 - Kevät


Kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan HS.fi:ssä 30. toukokuuta

16.5.2011 15:24

Tämän kevään ylioppilaiden täydelliset nimilistat julkaistaan maanantaina 30. toukokuuta kello 8, jolloin ylioppilastutkintolautakunta julkistaa ne.

Lakitettavia voi silloin etsiä HS.fi:n hakukoneella esimerkiksi nimen, koulun, kunnan tai läänin perusteella.

Koulut saavat julkaista ylioppilaiden nimet aikaisintaan perjantaina 20. ja viimeistään 25. toukokuuta.

Kevään ylioppilasjuhlia vietetään lauantaina 4. kesäkuuta.

Tämän kevään parhaat ylioppilaat: Kahdeksaan ällään ei ole oikotietä

19.5.2011 10:23 | Päivitetty: 19.5.2011 16:48



Miikka Pirinen, Tapio Vanhatalo ja Antti Johansson / HS

Olli Dufva, Olli Jouppila ja Eetu Heinonen.

Olli Dufva, Olli Jouppila ja Eetu Heinonen.

Kahdeksan laudaturia oli tänä keväänä paras tulos ylioppilastutkinnossa, kun vuosi sitten syntyi ennätys, 11 laudaturia.

Kahdeksan ällän ylioppilaat ovat kaikki miehiä: Olli Dufva Lohjan yhteislyseon lukiosta, Eetu Heinonen Turun lyseon lukiosta ja Olli Jouppila Erkko-lukiosta, joka sijaitsee Orimattilassa.

”Kahdeksaan ällään ei ole oikotietä. Se vaatii itsekuria ja kiinnostusta niihin aineisiin, mitä lukee”, Eetu Heinonen kertoo.

Herrat eivät ole kuitenkaan ehtineet levätä laakereillaan, sillä kirjoitusten jälkeen on alkanut valmentautuminen pääsykokeisiin.

”Tuntuu että kirjoituksista on vierähtänyt jo pitkä aika. Heti kirjoitusten jälkeen piti alkaa valmistautumaan pääsykokeisiin”, Jouppila puolestsaan toteaa.

Dufva ei kuitenkaan aio ottaa pääsykokeista paineita.

”Ensi keskiviikkona on pääsykokeet lääketieteelliseen, en aio kuitenkaan stressata, että pääsenkö sisään vai en. Suunnitelmissa on lähteä matkoille kesäkuussa, ja heinäkuussa inttiin”, hän sanoo.

"Laudatur-arvosanoja tuli tänä keväänä itse asiassa kaikkiaan enemmän kuin viimeksi, mutta nyt ne jakautuivat tasaisemmin", kertoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman.

Lautakunta on toimittanut tutkinnon tulokset tänään torstaina kouluille.

Ylioppilastutkinnon on tänä keväänä suorittanut hyväksytysti noin 28 800 opiskelijaa. Reputusprosentti on nyt 5,5, kun viime keväänä se oli 5,8.

Lukiokursseja puuttuu vielä noin 1 200:lta.

Lautakunta ja HS.fi julkaisevat uusien ylioppilaiden nimet maanantaina 30. toukokuuta. Lakkiaisia ja lukuvuoden päättäjäisiä vietetään lauantaina 4. kesäkuuta.

Kaikkiaan tämän kevään tutkintoon oli ilmoittautunut 41 500 henkilöä. Niitä kokelaita, jotka saattoivat saada tutkintonsa valmiiksi tänä keväänä, oli 31 250.

Ylioppilastutkinnon voi suorittaa enintään kolmeen koekertaan hajautettuna. Yhdellä kertaa tutkinnon suorittaa enää pieni osa, noin kahdeksan prosenttia, kokelaista.

ma 28.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

Yo-kokeessa sai lähettää sähköpostia saksalaisnuorelle

28.3.2011 15:00



Kevään ylioppilaskirjoituksissa testattiin maanantaina vieraitten kielten osaamista lyhyen oppimäärän perusteella.

Eniten kirjoittajia oli kerännyt saksan kieli, jonka kirjoitustehtävässä sai esimerkiksi lähettää – tosin kynällä kirjoittaen – sähköpostia saksalaisnuorelle, jonka oli tavannut suomalaisyhtye Sunrise Avenuen konsertissa Hampurissa.

Viestissä mukavalle tytölle/pojalle piti kertoa kuulumisia ja ehdottaa tapaamista.

Kyseessä oli yksi neljästä lyhyestä viestintätehtävästä, joista piti valita kaksi. Muissa sai esimerkiksi vastata kimppakyyti- tai asuntoilmoitukseen tai ottaa osaa nuorten radio-ohjelmaan kirjoittamalla sen internetsivulle omasta lukuharrastuksesta.

Lyhyen saksan kokeeseen oli ilmoittautunut noin 2 000 osanottajaa. Yli tuhat teki ranskan tai espanjan kokeen.

Englannin kirjoittajia oli 550 ja venäjän 450.

Myös italian, latinan, portugalin ja pohjoissaamen taitajia oli jokunen liikkeellä.

Ylioppilastutkinnon kevään viimeinen koepäivä koittaa keskiviikkona, jolloin vielä kolme suorittaa pohjoissaamen äidinkielenään.

Kaikkiaan kokeisiin on osallistunut nyt yli 41 000 henkeä. Kokelaita, jotka voivat saada tutkintonsa valmiiksi tänä keväänä, on 31 250.

Lopullisia tuloksia tutkinnosta saa odotella toukokuun loppupuolelle. Viimeistään 25. toukokuuta tulosten pitäisi olla perillä kouluissa, kertoo pääsihteeri Anneli Roman ylioppilastutkintolautakunnasta.

 

pe 25.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

Terveystiedon yo-kokeessa sai tarkastella seksuaalista suuntautumista

25.3.2011 15:00



Ylioppilaskirjoitukset jatkuivat perjantaina reaaliaineiden kokeilla.

Suosituin oli terveystieto, jossa saattoi esimerkiksi tarkastella seksuaalista suuntautumista ja sukupuolista identiteettiä psyykkisen terveyden näkökulmasta.

"Todella ajankohtainen aihe, mutta oli niitä muitakin", arvioi terveystiedon opettaja Meri Katainen helsinkiläisestä Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta.

Heti ykköstehtävä, D-vitamiinin lähteet ja terveysvaikutukset, oli Kataisen mukaan suorastaan tärppi. Samoin kakkostehtävä insuliiniresistenssista.

"Voi tietysti olla, että monilla muillakin nämä ovat olleet tärppeinä, joten pisterajat saattavat pongahtaa taivaisiin", Katainen pohtii.

Myös tupakkalain kiellot eettisestä näkökulmasta, Cooperin testi ja nuorten nukkumaanmenoajat löytyivät tehtävien aiheista.

"Koe oli kaikkiaan kiva. Ei ollut mitään kovin omituisia kysymyksiä", Katainen summaa. Vaativuutta oli esimerkiksi kysymyksissä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä hygienian kehittymisestä 1800-luvulta tähän päivään.

Terveystiedon kysymyksiin vastaili perjantaina noin 6 500 kokelasta. Terveystiedon osanottajamäärä on myös viime keväästä noussut yli 300:lla.

Seuraavaksi suosituin oli yhteiskuntaoppi liki 5 200 osanottajallaan. Kemian kirjoittajia oli noin 3 700, uskonnon 1 800 ja elämänkatsomustiedon 164.

Kevään ylioppilastutkinto alkaa olla ohitse useimmilta kirjoittajilta. Jäljellä ovat vielä lyhyitten kielten kokeet ensi maanantaina ja saamen äidinkielen koe keskiviikkona. Ilmoittautuneita pohjoissaamen kokeeseen on kolme.

 

ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

Yo-matematiikassa sai laskea näytteen radioaktiivisuutta

23.3.2011 15:00



Ylioppilastutkinnon lyhyen matematiikan kokeessa pääsi laskemaan radioaktiivisen näytteen aktiivisuutta ja merellä havaitun trombin sijainnin koordinaatteja.

Myös toiseksi viimeinen tehtävä liittyi käytäntöön. Siinä sai laskea säätiön pääoman kasvua ja tuotoista jaettujen apurahojen suuruutta.

"Etenkin lyhyessä matematiikassa on nykyään paljon oppiainerajat ylittäviä, esimerkiksi fysiikkaan liittyviä tehtäviä", sanoo Lauttasaaren yhteiskoulun lukion matematiikan opettaja Tomi Hoviaro.

Maan pinnalta lähti myös pitkän matematiikan geometrian tehtävä, jossa osa Helsingin Keskuskatua päällystettiin leijan ja nuolen muotoisilla laatoilla, joiden pinta-aloja ja sivujen pituuksia sai laskea.

Häivähdys arjen matematiikkaa oli myös kakkostehtävässä, jossa piti laskea esimerkiksi osakkeen arvon nousua. "Ihan perusprosenttilasku", Hoviaro kuvailee ja pitää muutenkin pitkän matematiikan alkupään laskuja jopa yllättävän helppoina.

Sen sijaan kaksi viimeistä bonustehtävää olivat hänestä taas vaikeammat kuin vaikka viime syksynä tai vuosi sitten keväällä.

Lyhyen matematiikan tehtäviä ratkoi nyt noin 12 600 ja pitkän matematiikan tehtäviä 11 260 henkeä. Viime keväästä lyhyen matematiikan suosio nousi noin 400:lla ja pitkän laski 600:lla.

Kevään ylioppilaskirjoitukset jatkuvat perjantaina, jolloin vuorossa ovat uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.

ma 21.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

Keskipitkässä ruotsissa oli haasteita

21.3.2011 15:05



Ylioppilaskirjoituksissa oli maanantaina vuorossa keskipitkä ruotsi.

"Sanastollisesti melko haastava koe, jossa luetun ymmärtäminen vaatii syventävien kurssien sanastoa. Kokonaisuutena kuitenkin sopusuhtainen koe, jossa oli helppojakin osioita. Aiheet ovat monipuolisia ja lähellä nuorten elämää", luonnehtii Lauttasaaren lukion ruotsinopettaja Elina Rusi.

"Aika vaikeita aiheita", oli muutaman oppilaan kommentti Raision lukiossa, kertoo ruotsinopettaja Anne Santamäki.

Aiheita olikin runsaasti, yksi enemmän kuin aiempina vuosina, ja uudentyyppisenä tekstinä chat-haastattelu.

Nuoret chattailevat yleensä muista aiheista kuin kouluasioista Ruotsin opetusministerin kanssa, kuten tehtävässä. Koulutuspolitiikka, koulutus, opintotuki ja muut vaativat termit vilahtelevat tekstissä.

Ajassa ovat kiinni myös teksti verkkomainonnasta ja verkossa kootuista vetoomuksista, samoin kannanotto eläinsuojelusta tai äänestyksestä.

Raisiossa ruotsin harrastus on helpompaa kuin jossain sisäsuomalaisessa koulussa, Santamäki myöntää. Onhan Turku aivan naapurissa. Tämänkertaisista noin 130 kirjoittajasta runsas puolet osallistui ruotsinkokeeseen, ja osuus on ollut muina vuosina samaa luokkaa.

Kaksikielisen väestön osuus näkyy Raisiossa yhtenä pienenä ruotsinkielisenä päiväkotina, mutta koululaiset ovat saaneet käytännön tuntumaa kieleen käymällä niin Turun ruotsalaisessa teatterissa, ruotsinkielisessä radiossa kuin Åbo Akademisssakin. Raision lukio on aloittanut myös oppilasvaihdon ruotsalaisen ystävyyskaupungin Sigtunan koulun kanssa.

pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä

Englannin ylioppilaskokeessa käsiteltiin Japania

18.3.2011 16:40



Kevään ylioppilaskirjoitukset jatkuivat perjantaina pitkän vieraan kielen kirjallisella kokeella. Suurin osa abiturienteista kirjoitti englannin, mutta kirjoittaa saattoi myös pitkän saksan, ranskan, espanjan tai venäjän.

Luetun ymmärtämisessä käsiteltiin viime päivinä paljon otsikoissa ollutta aihetta, Japania. Tekstissä esiintyivät muun muassa sanat "taifuuni" ja "tsunami".

"Teksti käsitteli kuitenkin sitä, miten voitaisiin kohottaa matalalla olevia Tyynenmeren atolleja", kertoo Raision lukion englannin lehtori Risto Nyfors. Koetehtävät ovat olleet valmiina jo pitkään, joten kyse on sattumasta.

Lihavoitu alku Muut tekstit käsittelivät esimerkiksi luomuviljelyä ja orankien suojelua. Aineen aiheissa ei ollut Nyforsin mukaan yllätyksiä, mutta puhe puuttui vaihtoehdoista kokonaan. Sen korvasi yleisönosastokirjoitus. Kokonaisuudessaan koetta kuvaisi Raision mielestä parhaiten sana "yllätyksetön".

"Se oli täysin normaali koe, jossa oli selkeät kielioppiosiot.".

ke 16.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

Abit saivat pohtia suremista

16.3.2011 15:00



Kevään ylioppilaskirjoitukset jatkuivat keskiviikkona viiden reaaliaineen kokeilla, joista päivän suosituin oli psykologia.

Yli 6 000 kokelasta pääsi pohtimaan esimerkiksi suremista psykologisena ilmiönä yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Iloisempiakin aiheita sielutieteessä oli tarjolla. Kymmenestä tehtävästä yhdessä kysyttiin, mitä hyötyä on optimismista. Myös väitettä "harjoitus tekee mestarin" sai arvioida.

Useampikin tehtävä liittyi opiskeluun ja opintoihin, mistä Raision lukion psykologian opettaja Ritva Peltola iloitsi: "Meillä on erillinen oppimiskurssi, joten näitä asioita on kyllä käsitelty."

Muutenkin psykologian koe oli Peltolan mukaan "oikein mukava".

Erityisen mielenkiintoinen Peltolan mielestä oli matkimistehtävä, jossa 14 kuukauden ikäinen lapsi seurasi, kuinka aikuinen irrotti pöydällä olevan lampun pyörittämällä sitä otsallaan.

Myös fysiikan kokeesta löytyi lamppuihin liittyvä kysymys. Siinä sai selostaa, miksi hehkulampuista ollaan luopumassa.

Keskiviikkona testattiin myös abiturienttien historian, biologian ja filosofian tietoja.

Ylioppilaskirjoitukset jatkuvat perjantaina pitkän vieraan kielen kokeella. Useimmilla se on englanti.

ma 14.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe

Ylioppilasaineessa sai pohtia, pilaako internet aivot

14.3.2011 15:00



Kevään ylioppilastutkinnon kirjalliset kokeet käynnistyivät maanantaina esseellä, jonka aihekirjo oli varsin laaja.

Kaikkiaan 14 tehtävästä useimmissa oli pohja-aineistoa aina Picasson naiskuvista kirjoitukseen, jonka mukaan internet pilaa aivot.

Tehtävistä piti valita yksi. Valmiiksi oli otsikoitu kolme.

"Todella monipuoliset", arvioi aiheita Raision lukion äidinkielen opettaja Liisa Linnainmaa. Vaativuuttakin tehtävistä hänen mielestään löytyi.

Raision lukiossa oli innostuttu kirjoittamaan ainakin lastenkasvatuksesta, netin vaikutuksista, isän ja pojan suhteesta sekä kympin tytöistä.

Yhtä selvää suosikkiaihetta ei näyttänyt olevan myöskään helsinkiläisessä Lauttasaaren lukiossa, kertoo opettaja Anna-Maria Kivioja. "Tytöt ovat kirjoittaneet siitä, mitä syömme vuonna 2030 ja pojat urheilun ympäristövaikutuksista", Kivioja kärjistää.

Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe on nykyään kaksiosainen. Tekstitaidon koe oli jo helmikuussa. Arvosanaan vaikuttavat sekä tekstitaidon kokeen että esseekokeen tulokset.

Kevään kirjoitukset jatkuvat keskiviikkona, jolloin testataan psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian tietoja.

Kaikkiaan tutkintoon on ilmoittautunut noin 41 500 henkeä. Kokelaita, jotka voivat saada tutkintonsa valmiiksi tänä keväänä, on 31 250

pe 11.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

Abit saivat ruotia sananvapautta yo-kokeessa

11.2.2011 15:09



Kevään ylioppilastutkinto käynnistyi perjantaina äidinkielen tekstitaidon kokeella, jossa kokelaat pääsivät ruotimaan sananvapautta.

Äidinkielen kokeeseen on tänä keväänä ilmoittautunut noin 29 000 osanottajaa. Äidinkielen kokeen toinen osa, essee, on vuorossa kuukauden päästä.

Tekstitaidon kokeessa pohjatekstinä oli esimerkiksi asiantuntijakirjoitus, jossa vaadittiin tuomioistuimia tunnistamaan medianvapaus. Siitä piti laatia referaatti.

Myös kirjailija Sofi Oksasen tekstiä sai lukea ja eritellä. Tosin kyseessä ei ollut romaani, vaan ilmoitus, joka oli julkaistu sananvapauden päivänä 2009.

Tekstitaidon kokeessa on yhteensä viisi tehtävää, joista tulee valita kolme.

Kevään ylioppilaskirjoitukset jatkuvat ensi viikolla, jolloin pidetään kielten kuullunymmärtämiskokeet maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Kirjalliset kokeet alkavat maanantaina 14. maaliskuuta.

Kevään ylioppilastutkinnossa yli 41 000 osanottajaa

11.2.2011 14:55



Kevään 2011 ylioppilastutkintoon on ilmoittautunut 41 526 osanottajaa, 230 enemmän kuin viime keväänä.

Tutkintonsa voi saada valmiiksi nyt 31 250 kokelasta. Loput ilmoittautuneista ovat kokeen uusijoita ja tutkinnon täydentäjiä.

Tutkinnon voi hajauttaa eli suorittaa sen enintään kolmena perättäisenä kertana. Niin tekee yhä useampi. Kertalaakilla tutkintonsa yrittää nyt saada kasaan vain 2 630 kokelasta.

Eniten ilmoittautuneita eli yli 29 000 on äidinkielen kokeeseen, joka on nykyään ainoa kaikille pakollinen koe.

Äidinkielen koe on kaksiosainen, ja molemmat osat pitää suorittaa. Tekstitaidon koe on perjantaina 11. helmikuuta ja esseekoe maanantaina 14. maaliskuuta. Ylioppilastutkinto päättyy 30. maaliskuuta, jolloin kirjoitetaan vielä saame äidinkielenä.

Useimpiin tutkinnon kokeisiin ilmoittautuneita on tänä keväänä hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Keskipitkän ruotsin kirjoittajia on nyt 9 944, kun viime keväänä heitä oli 10 252.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan ruotsin sisällyttää tutkintoonsa yhä noin 67 prosenttia, vaikka se on vuodesta 2005 ollut vapaaehtoinen koe. Koulujen ja sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin suuret.

Pitkän englannin kirjoittaa nyt 23 726, viime keväänä 23 758.

Muitten kielten kirjoittajien määrät ovat tuntuvasti pienempiä.

Pitkän saksan kirjoittaa vain 730, pitkän ranskan 338, pitkän venäjän 198 ja pitkän espanjan 44 kokelasta.

Lyhyen saksan tutkinnon tekijöitä on nyt 2039, kun heitä viime keväänä oli 2 114.

Lyhyessä ranskassa vastaavat luvut ovat 1 305 ja 1 449, lyhyessä espanjassa 1 023 ja 927 ja lyhyessä venäjässä 452 ja 432.

Reaaliaineista terveystieto on nyt suosituin noin 6500 osanottajalla. Perässä tulevat psykologia, fysiikka ja yhteiskuntaoppi.

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on pudonnut muutamalla sadalla ja lyhyen noussut.

Pitkän matematiikan kokeeseen osallistuu nyt 11261 ja lyhyen matematiikan kokeeseen 12597 kokelasta.


RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>