Auto

Huoltoasemia uhkaa suuri kato

Uusi ympäristölaki kaataa satamäärin pieniä ja yksityisiä

Tilaajille

Bensiinikauppiaiden liiton tuore puheenjohtaja Jarmo Törmälä arvioi, että vuoden 2002 alussa voimaan tuleva "maailman tiukin ympäristölaki" lakkauttaa joka kolmannen bensiiniaseman. "Uusi laki pakottaa rakentamaan asemat niin, ettei polttonesteitä pääse edes teoriassa luontoon." Säiliöiden ja pumppujen lisäksi bensiinikauppiaat joutuvat uusimaan koko mittarikenttänsä. Pihojen päällysteet ja pohjarakenteet on tehtävä nesteitä läpäisemättömiksi. Kaikki pintavedet on johdettava öljynerottelukaivoihin.

Kallis remontti puraisee pahiten pieniä, yksityisiä huoltoaseman pitäjiä. "Isot yhtiöt ovat varautuneet uuteen lakiin, ja niillä asiat alkavat olla jo kunnossa", Törmälä sanoo. "Ne ansaitsevat hatunnoston." Suomessa on

1853 bensiiniasemaa, joista 1305 on miehitettyä ja 548 miehittämätöntä. Melkein joka toinen huoltamo, miehitetyistä 568 ja miehittämättömistä 297, on pieniä, alle tuhat kuutiota bensiiniä vuodessa myyviä. Pienet asemat sijaitsevat enimmäkseen maaseudulla, ja niitä pyöritetään perheyrityksinä.

Suurten kaupunkien, pääteiden varsien ja risteysten asemat ovat jo päätyneet yhtiöiden omistukseen.

"Urakalle kertyy helposti hintaa puolisen miljoonaa. Kun kauppias saa bensasta 10-30 penniä litralta, monella ei remonttiin ole varaa." Vajaat kaksi viikkoa sitten puheenjohtajaksi valittu Törmälä katsoo uuden lain Bensiinikauppiaiden liiton suurimmaksi haasteeksi tällä hetkellä.

"Meillä on kaksi vuotta aikaa hankkia rahoitusapua pienkauppiaille." Valmiiksi katsottuna on jo konsultti, jolta jäsenet saavat tilata suunnitelmat liiton piikkiin.

Itse työn rahoitukseen haetaan vielä kumppaneita. Törmälä miettii, olisiko vakuutusyhtiöillä kiinnostusta asiaan. "Ja kun uudesta ympäristöasiasta on kyse, luulisi EU:stakin jotain löytyvän." Myllerrykset

bensiinialalla eivät ole Törmälälle uutta. Hänen isänsä aloitti huoltoasemayrittäjänä Joensuussa vuonna 1967. Ensimmäinen työpaikka pojalle löytyi luontevasti oman perheen asemalta, eikä muualla ole juuri tarvinnut uraa rakennella. "Yhden kesän olin Joensuun kaupungilla rantavahtina, mutta siinä ne työpaikat taitavat ollakin." Parhaimmillaan perheellä oli viisi asemaa. Nyt Jarmo ja isoveli Jukka Törmälä pyörittävät kimpassa yhtä asemaa naapurikunnassa Pyhälahdella. "Veljen vaimo on myös asemalla, mutta omalla vaimolla on sentään oikea työpaikka." Kolmas kauppiaspolvi on kasvamassa. Jarmo Törmälän 14-vuotias poika auttaa jo asemalla, ja ymmärtää työn hinnoittelun päälle. "Äskettäin Tuomo täytti juomahyllyjä", Törmälä virnuilee. "Tuli pyytämään korkeampaa palkkaa, kun painavammat litran pullojen korit ovat lisääntyneet." Vielä 1970-luvulla

huoltoaseman toiminta oli selkeää. Bensaa ja varaosia myytiin, huoltoja ja pesuja tehtiin. "Rasvarit ja autonpesijät olivat oma ammattikuntansa, asentajat olivat erikseen", Törmälä muistelee. Bensiinin myynti muodosti katteesta yli puolet.

Vuosikymmenen loppupuolella muutoksen merkit alkoivat näkyä Joensuussa. "Isä avasi meilläpäin ensimmäisenä kahvion huoltamolle vuonna 1977." Muukin kuin autoihin tarvittava sälä löysi tiensä hyllyihin, ensimmäisiä rahasampoja olivat C-kasetit.

Nyt huoltohallit ovat lähes kadonneet. Asemien myymälät pursuilevat suklaapatukoita ja virvoitusjuomia. Kahvilat ja ravintolat ovat yhä tärkeitä.

Bensiinin osuus on liikevaihdosta edelleen korkea, noin 60 prosenttia, mutta katteesta oheistuotteet tuovat jo kaksi kolmannesta.

Huolto hävisi huoltamoilta autojen kehityksen myötä. Rasvareita ei tarvittu, kun rasvanipat katosivat. Asentajillekaan ei riittänyt töitä, kun autojen vianetsintä siirtyi tietokoneelle.

Ongelma ei välttämättä liity merkkihuoltamoiden mielellään mainostamaan ammattitaidon vaatimukseen.

"Ei asentajan kouluttaminen tietokoneen käyttöön ole mikään ongelma", Törmänen vakuuttaa. Hankalampaa on, että kukin merkki vaatii omat kalliit ohjelmansa ja laitteensa.

Vaikka rahaa olisikin, laitteita myydään vain maahantuojan luvalla. Nämä puolestaan vartioivat omien merkkihuoltamoidensa reviirejä.

Katteeltaan parasta

toimintaa huoltamoille on epäilemättä kahvilan pito. Törmänen myöntää asian irvistelemättä. "Ymmärtäähän sen nyt kuka vain, ettei kahvikuppi oikeasti seitsemää markkaa maksa." Joka mukillisesta jää kauppiaalle noin 80 prosenttia hinnasta.

Potista kuitenkin maksetaan niin työntekijöiden palkat kuin kiinteistön kulutkin. "Siihen pyritään, että mukaan saa halvalla ja paikalla nauttimisesta maksetaan", Törmälä selittää. Hän vertaa hinnoittelua tavallisiin ravintoloihin: kaupasta voi hakea oluensa kuudella markalla, mutta moni haluaa silti maksaa siitä kapakassa yli kaksikymppiä.

Kahviloiden merkitys asemille on erityisen tärkeä maaseudulla. Törmälä innostuu suitsuttamaan suomalaisen kahvilakulttuurin ainutlaatuisuutta. "Monissa kylissä huoltoasema on eräänlainen seurojentalo: sinne tullaan viettämään aikaa ja siellä kuullaan naapureidenkin kuulumiset." Ruotsissa vastaavia huoltoaseman kahviloita on reilusti harvemmassa, Saksassa tuskin lainkaan. "Vain Virossa on vähän vastaavaa." Ruoka käy paremmin kaupaksi pääteiden varsilla. Kokemuksen myötä kunnon ruokaa tarjoavat asemat ovat ryhmittyneet rypäiksi noin kahden sadan kilometrin päähän toisistaan. "Se on se matka, minkä keskivertoperhe ajaa ennen lepotaukoa." Toinen strateginen etäisyys oli ennen vanhaan 400 kilometriä, tankkausväli. Nykyautojen pienillä kulutuksilla ajaa jo helposti tuhatkin kilometriä.

Kun oheistuotteiden

merkitys myynnissä on kasvanut, myynnin suunnittelukin on muuttunut suoranaiseksi taiteeksi. Ahtaat ja sekaiset myymälät ovat saaneet kyytiä, kun isojen ketjujen markkinamiehet ovat ryhtyneet opastamaan kauppiaita.

Törmälä kertoo esimerkkiä omalta kohdaltaan. "Shellillä seurataan muutaman tunnin viipeellä tavaroiden menekkiä 84 huoltoasemalla. Jos Jenkki-purukumi ei käy jossain kaupaksi, tulee soitto, että onko se sijoitettu huonoon paikkaan." Tuotteilla on myymälässä selvä järjestys. Esille laitetaan vain merkkituoteita, joilla on muutenkin suuret mainoskampanjat. Heräteostokset sijoitetaan oven ja kassan väliin.

"Jos joku haluaa voiteluöljyä, hän hakee sen mistä loukosta vain", Törmälä sanoo. "Turha sellaisia on näytille nostaa." Näytillä ovat sen sijaan oluet ja limonadit. Mielellään suurissa pulloissa tai six-packeinä. Logiikkaa tämäkin: joka tietää haluavansa yhden pullon, hakee sen kuitenkin kylmäkaapista, kahden vaiheilla oleva saattaa miettiessään napata lähempänä olevan isomman pakkauksen.

Tärkein myyntituote

on kaikesta huolimatta edelleen bensiini. Vaikka Törmälä on itse bensiinikauppias, hän ei innostu korkeiden hintojen päivittelystä. Itse asiassa päinvastoin, kauppias valaa öljyä keskustelun laineille. "Jos verrataan keskipalkkoja ja bensan hintaa, enemmän duunari nyt saa kuukauden palkalla kuin 70-luvun alussa." Törmälä löytää ainakin yhden syyn, miksi menoliemen hinta puhuttaa suhteessa enemmän kuin muiden tuotteiden kallistuminen. "Me bensiinikauppiaat ja öljy-yhtiöt olemme pitäneet huolen, että bensan hinta on ehkä maan parhaiten informoitu asia." Lehti-ilmoitusten lisäksi hinnat ovat suurin kyltein joka aseman pihassa ja pitkin tienvarsia. "Jos mennään kysymään satunnaiselta vastaantulijalta, paljonko maksaa maito ja paljonko bensa, niin kyllä bensan tietävät aika hyvin muutkin kuin autoilijat." Kulta-aika koitti

bensan myyjille Törmälän mukaan 80-luvun puolivälissä, kun hintasäännöstely purettiin. "Silloin kyllä katteet nousivat aika mukavasti." Hyviä vuosia kesti vain muutamia. Sitten alkoi kilpailu alennuksilla, ja kuvaan tulivat miehittämättömät asemat.

Kuluttajalle hintakilpailu ei välttämättä tuonut suurtakaan etua. "Mainoksissa ilmoitettiin alennukset pennilleen litralta, mutta lähtöhinnoista ei puhuttu mitään." Muutos tuli, kun Kilpailuvirasto käski ilmoittaa kuluttajan maksaman nettohinnan. Järjestely on ollut voimassa siitä asti.

Paluu vanhaan

alennusviidakkoon on jo käynnissä. "Nyt asiakkaalla on pilvin pimein erilaisia muoveja lompakossa", Törmälä sanoo. Erilaisilla jäsenkorteilla pyritään sitomaan asiakkaat vakituisiksi. Kuluttajalle hankaluus piilee vertailun vaikeudessa, kun tarjoukset muuttuvat jatkuvasti.

Kauppiaalle alennusten määrä on yhdentekevä. "Periaate on, että alennuksen myöntäjä maksaa", Törmälä sanoo. Kauppiaan provisio ei muutu.

Tosin esimerkiksi Neste on käynyt kauppiaidensa kanssa kädenvääntöä asiasta. Kun Neste otti käyttöön Tiimi-kortin alennuksineen, se pian nosti bensiinin tukkuhintaansa kahdella prosentilla. Perusteluna oli kortin kustannukset.

Kauppiaat panivat hanttiin, mutta Kilpailuviraston mukaan perustelu kestää hinnannoston.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    6. 6

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Uusi avaus Pohjois-Korean umpikujassa: Ulkoministeri Tillerson neuvottelisi Kimin kanssa ilman ehtoja – ”Puhutaan vaikka säästä”

    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää