Auto

Tie auki teollisuudelle

Työnantajajärjestö kiirehtii hallitusta huolehtimaan 180 miljardin markan liikenneverkosta

Tilaajille

Helsingin Etelärannassa päämajaansa pitävä Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto (TT) tuntee syvää huolta Suomen liikenneväylien rappeutumisesta. TT:n aihetta käsittelevän seminaarin sanoma olikin selkeä: hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kasvua, joten väylät on saatava kuntoon.

Syrjäisen sijaintinsa takia Suomi joutuu antamaan tasoitusta kilpailijoilleen. Niinpä teollisuus ei kaipaa lisärasitetta heikosta väylästöstä. "Me olemme haittatilanteessa. Kustannukset ovat moninkertaiset ennen kuin tavara on asiakkaalla", selvitti johtaja Raimo

Mansukoski TT:stä.

Ongelma koskee erityisesti perinteistä teollisuutta. Eniten kasvava elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuus ei ole yhtä riippuvainen kuljetuksista.

Hankalien kuljetusolojen takia teollisuudella ei ole käytännössä lainkaan varastoja, vaan varastot ovat niin sanotusti pyörien päällä. Tämmöinen kuljetusketju on herkkä ja haavoittuvainen kaikenlaisille häiriöille.

Mansukoski kiinnitti

huomiota kaikkiin kuljetus- ja liikennemuotoihin. Hänen mukaan tilanne on sellainen, että väylärahoitus on riittämätön. Jopa nykyisten väylien ylläpito ei nykyrahoituksella onnistu puhumattakaan siitä, että pitäisi rakentaa jotain uutta.

TT laskee Suomen liikenneväylästön arvoksi 180 miljardia markkaa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että liikenneverkkojen arvo ja kunto säilytetään nykytasolla. Mutta mistä rahat? Siinä kysymys.

Pääministeri Paavo Lipposen (sd) ensimmäinen hallitus määritteli 600 miljoonan markan lisärahoitustarpeen. Lipposen toinen hallitus ei tähän ole kuitenkaan sitoutunut.

Liikenneväylästön rahoituskehitykset ovat TT:n mielestä näin ollen laskevat. Kansainvälisesti katsoen Suomessa panostetaan liikenneväyliin vähän, vain 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vastaava luku EU:ssa on keskimäärin 1,1 prosenttia.

Mansukosken mielestä

väylien kunto ja arvo laskee nykymenolla.

Vahvistaakseen todistustaan teollisuuden johtomies huomautti, että Ruotsissa väylästöön käytetään 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ja myös sellaiset maat kuin Espanja ja Portugali panostavat liikenneväyliin suhteellisesti enemmän kuin Suomi.

Yksityisrahoitus on Mansukosken mukaan käyttökelpoinen ratkaisumalli, vaikka arvosteluakin on esiintynyt. Lahdentie valmistui etuajassa yksityisin voimin, mutta tuli jälkirahoitteisena maksamaan valtiolle laskettua enemmän.

"Täytyy kuitenkin muistaa mikä hyöty tiestä on kun se saatiin valmiiksi vuoden arvioitua aikaisemmin", Mansukoski selosti.

Lahdentie on komea ja toimiva, mutta yleisvaltakunnallinen keskustelunaihe on rapautuva alempi tiestö. Aihe on myös lähellä Mansukosken sydäntä. Vähälle huomiolle on jäänyt laaja yksityisteiden verkosto, joka on elintärkeä teollisuuden raaka-ainekuljetuksille. Yksityistiet ovat varojen puutteessa päässeet heikkoon kuntoon.

Talkoilla ei nykyaikana

enää tienpidossa pitkälle selviydy.

"Metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-ainehuolto on enimmäkseen yksityisteiden varassa. Teollisuus tarvitsee pienväylästöä ilman muuta", Mansukoski korosti.

Suomessa on noin 280000 kilometriä yksityisteitä. Valtionapuun oikeutettuja yksityisteitä on vain 60000 kilometriä. Kuitenkin peräti kolmannes koko tieliikenteen kuljetuksista kulkee yksityisteillä.

"Myös kelirikko tulee kalliiksi", Mansukoski sanoi.

Kelirikko iskee nimenomaan metsäteollisuuden paljon käyttämään pientiestöön. TT:n mukaan kelirikko aiheuttaa metsäteollisuudelle 150-200 miljoonan markan kustannukset.

TT:ltä löytyy vielä huimempia lukuja koskien pääteitä. Tiet suunnitellaan kestämään 30 vuotta, mutta nykyrahoituksella teiden rakenteiden uusiutumisaika on peräti 100 vuotta.

Asfalttipinta voidaan uusia vain 16 vuoden välein, kun vähimmäisvaatimus olisi kymmenen vuotta.

Vauhtiin päästyään Mansukoski ryhtyi pohtimaan tielaitoksen uudistamista. Tielaitos jakautuu vuodenvaihteessa virastona jatkavaan tiehallintoon ja valtion liikelaitoksena toimivaan, teiden rakentamisesta vastaavaan Tieliikelaitokseen.

Rakennemalli ei ole Mansukosken mieleen. "Osakeyhtiö olisi ollut parempi kuin tuotantoliikelaitos, jolla ei ole yrittäjäriskiä", Mansukoski arvioi.

TT:ssä ollaan tietysti

huolestuneita kilpailutilanteesta. Tielaitos on suuri ja mahtava. Kilpailussa tielaitoksen päihittäminen saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty.

Tielaitoksen omistamat maa-ainesvarat antavat Mansukosken mielestä ylivertaisen kilpailuedun, vaikka maa-aineksen arvosta on jo syntynyt merkittävä näkemysero. Tielaitoksen oma arvio aineksen arvosta on 69 miljoonaa markkaa, kun ns. yksityinen sektori heitti pöytään luvun 224 miljoonaa. Antaakseen näkemykselleen painoarvoa yksityinen sektori tarjoutui ostamaan tielaitoksen maat arvioimallaan summalla.

Merenkulkulaitos odottaa

samanlaista liikelaitostamista kuin tielaitos, mutta hanke on viivästynyt. TT:ssä seurataan tarkasti merenkulun kehitystä, sillä meret ovat vientiteollisuuden tärkein liikenneväylä. Peräti 75 prosenttia Suomen ulkomaankaupan arvosta siirtyy asiakkaille meritse, jos mukaan luetaan auto- ja junalauttaliikenne.

Finnlinesin toimitusjohtaja Antti Lagerroos totesi, että Suomessa peritään Euroopan korkeimpia väylämaksuja. Finnlines on Suomen metsäteollisuuden "hovikuljettaja", joka kyntää maailman meriä 80 laivan voimin.

Lagerroos saattaisi jotenkin vielä hyväksyä korkeat väylämaksut, jos tietäisi mihin rahoja käytetään. Nyt maksut katoavat kuitenkin näköpiiristä.

Suomessa pidetään 23 satamaa liikennöitävässä kunnossa. Lagerroosin mukaan vain 8-10 satamaa tulee omillaan toimeen. Loppuihin sijoitetaan väylämaksuista kertyvä ylijäämä. "Se on aluepolitiikkaa, jonka pitäisi olla läpinäkyvää, että tietäisimme minne maksut menevät", Lagerroos sanoi.

Finnlines saavutti

äskettäin mainetta palkatessaan ulkomaista työvoimaa suomalaisiin laivoihin. Syntyi riita. Vääntö päättyi yhtiön ainakin osittaiseksi eduksi, mutta ilman valtakunnansovittelijaa jupakasta ei selviydytty. Muutamassa Finnlinesin Suomen lipun alla purjehtivassa laivassa on nyt puolalainen miehistö. Kaikkiaan Finlinesilla on 15 Suomen lipun alla kulkevaa alusta.

TT:n mielestä suomalaisen kauppalaivaston kilpailukyky on taattava. Muihin maihin verrattavat miehistöjärjestelyt ovat osa kilpailukykyä.

Mutta ei niin pahaa

ettei jotain hyvääkin. Suomalaisten kasvava vientituote elektroniikka lähtee maailmalle pääosin lentorahtina. Liikelaitoksena toimiva ilmailulaitos saa TT:ltä kehuja varsinkin järjestelyistään Helsingin lentoasemalla.

"Tulevaisuudessa rahti on otettava entistä enemmän huomioon lentoliikenteessä", Mansukoski sanoi. Helsinki näyttäisi olevan kunnossa, mutta muualla on puutteita.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää