Auto

Tekoäly pelastaa tai tuhoaa maailman, mutta ensin siitä tulee bisnestä, jota pyöritetään lasisesta tornista Münchenistä – vierailimme tekoälyn temppelissä

Tekoäly ajaa pian autoamme ja parantaa sairautemme. Mutta sitä ennen se ryhtyy tekemään bisnestä, jota pyöritetään lasisessa tornissa Münchenissä. HS kävi katsomassa, mitä siellä oikein tapahtuu.

München

Sielläkö se nyt asuu, ihmiskunnan tuleva pelastaja?

Lasinen torni Münchenin keskustan laitamilla nousee 126 metrin korkeuteen kuin taivaaseen kurkottava läpinäkyvä kirkko.

Viime viikolla tuosta tornista tuli koti teknologialle, jonka harteille on kasattu suuria odotuksia.

Teknologian nimi on Watson. Se on tekoäly, joka imee jatkuvasti itseensä lisää tietoa ja kasvaa vauhdilla. Watson kerää tietoa esimerkiksi suomalaisen hissiyhtiö Koneen hisseistä ja liukuportaista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tekoälyn luoja, teknologiayhtiö IBM, kertoo, että Watson osaa säveltää musiikkia, ohjailla samalla miljoonien laitteiden toimintaa ja parantaa siinä sivussa sairauksia.

Niin kuin viime kesänä Tokiossa, kun Watson huomasi, että lääkärit olivat antaneet 60-vuotiaalle japanilaisnaiselle väärän diagnoosin.

Watson luki kymmenessä minuutissa 20 miljoonaa lääketieteellistä artikkelia ja tarjosi lääkäreille analyysia, jonka mukaan naisella olisi eräs harvinainen leukemian muoto.

Diagnoosi oli oikea ja pelasti naisen hengen.

Watson-tekoäly auttaa lääkäreitä myös Suomessa. Tekes ja IBM tekivät viime vuonna sopimuksen digitaalisen terveydenhoidon kehittämisestä Watsonin avulla.

Watsonia on testattu esimerkiksi lasten tehohoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

”Testasimme Watsonia vastasyntyneiden teho-osastolla”, kertoo Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

”Selvitimme, miten hyvin se osasi tunnistaa lapsen alkavan verenmyrkytyksen, joka on hengenvaarallinen tila. Tulos oli, että Watson havaitsi tämän aiemmin kuin lääkärit. Siitä oli selkeästi apua ja hyötyä”, Mäkijärvi kertoo.

Hus neuvottelee parhaillaan IBM:n kanssa uusista projekteista.

”Lääketieteellisen tiedon määrä lisääntyy eksponentiaalisesti. Joka vuosi julkaistaan 20 000 uutta artikkelia, eikä kukaan kuolevainen pysty niitä omaksumaan ja hallitsemaan. Kyllä siinä koneita tullaan tarvitsemaan”, Mäkijärvi sanoo.

Tulevaisuudessa koneet saattavat pelastaa kokonaisia kansoja. Tekoälytutkija Timo Honkela arvioi hiljattain HS:n haastattelussa, että tekoälyn avulla voisi jopa ehkäistä sotia ja korjata demokratian.

Honkela on kehitellyt menetelmää, jossa kone oppii, kuinka eri ihmiset käyttävät kieltä ja ymmärtävät sanojen merkityksiä. Ideaansa Honkela kutsuu ”Rauhankoneeksi”.

Tekoälyä hyödyntävä kone voisi estää ihmisten kommunikaatiossa syntyviä väärinymmärryksiä, jotka voivat muuten johtaa konflikteihin.

”Maailmanrauha on turhan pateettinen sana, mutta kyse on siitä, että tekoäly voisi auttaa ihmisiä tulemaan paremmin toimeen keskenään”, Honkela sanoi.

Kielen ymmärtäminen on myös IBM:n Watson-tekoälyn ytimessä. IBM on toki vain yksi tekoälyä kehittävistä yrityksistä, mutta se on onnistunut tekemään Watson-tekoälystään yhden tunnetuimmista tekoälyjärjestelmistä.

IBM panostaa sen kehitykseen nyt kolme miljardia dollaria. Potista 200 miljoonaa käytetään Münchenin lasiseen torniin, jossa noin tuhat ihmistä työskentelee Watsonin teknologian parissa.

Luodaanko lasitornissa polkua kohti maailmanrauhaa?

Astutaanpa sisään.

Jos tekoälystä odotetaan ihmiskunnan pelastavaa messiasta, tässä taitaa olla yksi teknologian ylipapeista.


Hullun tiedemiehen karikatyyrilta näyttävä John Cohn harppoo eteenpäin IBM:n tornitalon käytävillä ja kertoo, miksi Watson on niin merkittävä teknologia. Harmaahiuksisen ja -partaisen Cohnin titteli on IBM Fellow, joksi IBM nimittää tärkeimpiä työntekijöitään. Cohnin käyntikortissa lukee kuitenkin ”Mad Scientist”.

”Watsonia kehitetään tässä talossa, mutta Watson myös elää tässä talossa”, Cohn sanoo ja antaa esimerkin.

”Sytytä valot”, hän sanoo ja lamppu hänen päänsä päällä syttyy.

Temppu onnistuu, koska suuri osa lasitalon järjestelmistä ja huonekaluista on kytketty internetiin ja sitä kautta Watsoniin. Watson tietää, missä ihmiset kulkevat ja millä tuoleilla he istuvat, ja kuuntelee, mitä he sanovat. Siksi se osaa vaikkapa kytkeä juuri oikean valokatkaisimen päälle käskystä. Tai avata neuvotteluhuoneen ikkunan tai sulkea sälekaihtimet.

Valoja päälle ja pois naksutteleva tekoäly on toki kätevä, mutta ei sillä taideta vielä maailmanrauhaa saavuttaa.

Cohnin tavoitteena onkin saada ihmiset ja yritykset innostumaan mahdollisuudesta kytkeä erilaisia laitteita ja asioita verkkoon. Kun miljoonat ja miljardit laitteet on kytketty verkon tekoälyjärjestelmään, syntyy oppimisen kierre, jossa tekoäly oppii ihmisiltä ja ihmiset tekoälyltä.

Siinä tekoälyn hienous piilee, Cohn uskoo.


Tekoälystä puhutaan nyt paljon, mutta usein jää epäselväksi, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan.

Selvennetäänpä vähän.

Tekoäly jaotellaan usein kolmeen eri luokkaan: heikkoon tekoälyyn, vahvaan tekoälyyn ja niin sanottuun supertekoälyyn.

Heikko tekoäly osaa keskittyä yhteen asiaan tai tehtävään ja saattaa suoritua siitä ylivertaisesti, paremmin kuin ihmiset.

IBM:n Watson on tunnettu esimerkki tästä. Siitä tuli kuuluisa, kun se voitti ihmispelaajat amerikkalaisessa tv-tietovisassa Jeopardyssa vuonna 2011.

Watsonille oli syötetty miljoonia sivuja tekstiä, joiden pohjalta se oli ohjelmoitu pelaamaan tietovisaa. Lisäksi se opetettiin ymmärtämään ihmisten puhetta, jotta se tiesi, mitä visailuohjelman juontaja kysyi.

Tv-visailun aikana Watson ei ollut kytketty internetiin, eli se toimi täysin omillaan ja onnistui päihittämään visassa parhaat ihmispelaajat. Mitään muuta se ei tuolloin osannut tehdä.

Watsonin toimintaperiaate on yhä sama. Se tietää vain sen, mitä sille kerrotaan, mutta tietoa sen järjestelmiin mahtuu loputtomasti. Siksi esimerkiksi lääkärit voivat esittää sille kysymyksiä, joihin tekoäly vastaa perustaen vastauksensa kymmeniin miljooniin lukemiinsa lääketieteellisiin artikkeleihin.

Tekoälyyn pätee sanonta: olet mitä luet. Watsonin kehitysvaiheessa IBM:n tutkijat syöttivät Watsonille muun muassa netin urbaanin sanakirjan tiedot, jotka tutkijat myöhemmin poistivat, kun Watson alkoi vastata kysymyksiin käyttämällä sanaa bullshit.


Watsonin kaltaista heikkoa tekoälyä on jo kaikkialla ympärillämme. Esimerkiksi iPhonen puhuva avustaja Siri edustaa heikkoa tekoälyä. Se osaa vastata kysymyksiin – vaikkakaan ei aina kovin hyvin – ja hakea pyydettyjä tietoja netistä nopeammin kuin kukaan ihminen.

Vahva tekoäly on kuitenkin jo ihan toisen kaliiberin älykkö.

Sillä viitataan järjestelmään, joka pystyy kaikkeen, mihin älykkäinkin ihminen kykenee. Se osaa järkeillä, oppii kokemastaan ja ”ajattelee” abstraktilla tasolla.

Vahvalla tekoälyllä varustettu Watson olisi ymmärtänyt, mistä Jeopardy-pelissä aidosti on kyse. Nyt Watson teki vain sen, mitä sille oli opetettu eli yritti vastata jokaiseen kysymykseen mahdollisimman nopeasti ja oikein.

Toistaiseksi tekoälyn kehittäjät ovat onnistuneet luomaan vain heikkoja tekoälyjä.

Entäs sitten supertekoäly?

Supertekoälyllä varustettu tietokone ylittäisi ihmisen älykkyyden niin, ettemme enää ymmärtäisi sen toimintaa. Supertekoälyyn viitataan myös usein käsitteellä singulariteetti, mikä tarkoittaa hetkeä, jona tekoälystä kehittyy niin älykäs, että se lähtee omille teilleen ja alkaa kehittää itse itsestään parempia versioita.

Tällainen tekoäly osaisi varmasti luoda maailmaan rauhan – ja myös tuhota sen, mitä muun muassa huippufyysikko Stephen Hawking kertoo pelkäävänsä.

Mutta tästä ollaan asiantuntijoiden mukaan vielä hyvin kaukana.

Se ei kuitenkaan estä tekemästä tekoälystä bisnestä. Ja juuri sitä IBM nyt tekee.

Yhtiö on valjastanut tekoälyteknologiansa toimimaan niin sanotussa esineiden internetissä. Se tarkoittaa, että Watson kerää dataa laitteista, kuten autoista ja pesukoneista. Tätä dataa yritykset voivat käyttää hyödykseen. Watsonia hyödyntävät esimerkiksi monialayhtiö Bosch, luottokorttiyhtiö Visa ja autoyhtiö BMW.

Kahden vuoden aikana IBM on kytkenyt satoja miljoonia laitteita Watson-tekoälyyn. Siihen on kytketty myös jo yli 150 000 hissiä ja liukuporrasta, joita hallinnoi suomalainen Kone.

Kone teki IBM:n kanssa sopimuksen jo viime vuonna, ja viime viikolla yhtiön palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Hugues Delval kertoi yritysten yhteistyöstä Münchenissä.


Hissien toiminnasta dataa keräävä Watson auttaa Konetta muun muassa ennakoimaan sitä, milloin hissi vaatii huoltoa. Hisseihin asennetut sensorit lähettävät toiminnastaan tietoa Watsonille, joka voi tarvittaessa hälyttää paikalle korjaajan.

”Lisäksi Watsonin avulla voimme luoda jokaiselle hissin käyttäjälle yksilöllisen kokemuksen. Hissi tunnistaa käyttäjän ja osaa tarjota erilaisia palveluita. Esimerkiksi raitiovaunuaikatauluja”, Delval sanoi.

Lisäksi Koneen hissit saattavat tulevaisuudessa myydä matkustajille tavaroita ja palveluita hissimatkan aikana. Esineiden internetiin liittyviä projekteja IBM:llä johtava Chris O’Connor antoi esimerkin. ”Kun tulet kotiin, hissi saattaa kysyä sinulta, että haluatko tilata kotiin ruokaa”, hän havainnollisti.

Maailman pelastamiseen on siis vielä vähän matkaa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tekoäly

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      19-vuotias mies sai elinkautisen tyttöystävänsä teippimurhasta – Oikeus: raaka, julma ja vakaasti harkittu teko

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Laaja geenitutkimus selvitti: Jokaisen ihonvärin juuret löytyvät Afrikasta, mutta kaikkein tummin iho kehittyi myöhemmin kuin vaalea

    9. 9

      Lapsen vanhemmat eroavat todennäköisemmin, jos äiti on vähän koulutettu – tutkimuksessa seurattiin yli 64 000 suomalaislapsen elämää

    10. 10

      Retkeilevä japanilaissiili on yli 100 000 seuraajallaan internetin uusi suosikki, ja erittäin hyvästä syystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    5. 5

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    9. 9

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    10. 10

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    11. Näytä lisää