Auto

Keli on hyvä ja kaasujalkaa kutkuttelee – Miksi keväisellä kelillä pitää ajaa talvinopeusrajoituksilla?

Kevät on tulossa ja moottoritiet alkavat olla parhaassa ajokunnossa. Kesänopeusrajoitukset tulevat kuitenkin voimaan vasta viikkojen päästä. Haastattelimme miestä, joka päättää, milloin kesärajoitukset astuvat voimaan.

Tilanne on absurdi:

Iltapäiväaurinko porottaa, moottoritie on kuiva ja tyhjä, keli on plussalla – ja nopeusrajoitus on 100 km/h.

Kyse on siitä, että eletään talvikautta, ja käytössä ovat talven ja pimeän ajan nopeusrajoitukset

Tilanne oli järkevä silloin, kun kaikki nopeusrajoituskyltit olivat tauluja, joissa on maalia: tuskin kannattaa mennä vaihtelemaan nopeusrajoituksia kauhealla vaivalla siksi, että yhtenä päivänä on hyvä sää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nykyään esimerkiksi Turun moottoritiellä on kuitenkin useilla pätkillä käytössä sähköisesti toimivat nopeusrajoituskyltit, joihin voi laittaa sään mukaisen rajoituksen napista painamalla. Jos on kamala keli, olkoon rajoitus 80 km/h tai vaikka vain 60 km/h.

Nämä nopeusrajoitusnäytöt on laitettu kalliilla rahalla teille nimenomaan sen takia, että niitä on helppo muuta olosuhteiden mukaan.

Miksi siis ajamme lähes kesäkelillä maksimissaan 100 km/h, vaikka voisimme ajaa 120 km/h? Ja kuka yleensä päättää, että kuivan ja lämpimän marraskuun alussa pitää siirtyä talvirajoituksiin, vaikka keli ei olisi yhtään talvinen?

Asiaa lienee syytä kysyä Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski on ollut mukana sorvaamassa uutta tieliikennelakia, joka on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Mikä laki estää ajamasta 120 km/h hyvällä talvikelillä?

”Laki ei sitä kiellä, vaan alueen tienpitäjä voi kieltää sen asettamalla nopeusrajoituksen. Tieliikennelain mukaan ministeriö voi tarvittaessa antaa yleisiä ohjeita nopeusrajoituksista”, Kiiski sanoo.

Talvinopeusrajoituksia käytetään ainoastaan valtion teillä, ja niissä tienpitäjä toimii siis ministeriön ohjeen mukaan.

Se ohje kuuluu – muiden seikkojen muassa – niin, että talvinopeusrajoitusten aikana maksiminopeuden tulee olla 100 km/h.

Kyse on kuitenkin vain ohjeesta, mikä ei ole sama asia kuin laki. Jonkun tienpitäjän jossain täytyy siis päättää, toimitaanko tämän ohjeen mukaan vai toimitaanko jollain toisella tavalla.

Kuka se on?

Tarkemmin yksittäisten teiden osalta talvi- ja kesäajan rajoituksista päättävät Ely-keskukset, mutta kokonaisuutena nopeusrajoitusten vaihtorumbaa koordinoi Liikenneviraston liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman.

Hän on siis viimekädessä vastuussa siitä, milloin talvi- ja kesärajoituksiin siirrytään.

Hänkö on siis mies, jota voi syyttää silloin, kun joutuu ajamaan hyvällä kelillä marraskuun alussa 100 km/h?

”Ministeriön vuonna 2006 pysyväksi vahvistettu ohjeistus sanoo sen, että marraskuusta helmikuun loppuun talvirajoitusten on oltava voimassa. Sen mukaan me olemme toimineet”, Österman sanoo.

Mutta sehän on vain ohje, ei laki. Mitä tapahtuisi, jos Österman ei tätä ohjetta tottelisi?

Österman miettii hetken.

”No sitten en varmaan jatkossa olisi hoitamassa näitä asioita”, hän sanoo ja nauraa.

Sitten vakavoidutaan, koska kysymys on isoista vastuista.

Periaatteessa talvirajoitukset voitaisiin ottaa käyttöön vaikkapa myöhemmin marraskuussa ja kesänopeudet vaikkapa helmikuussa – laki ei sitä estä ja ministeriö antaa vain ohjeistuksen.

Mutta jos Österman, Liikennevirasto ja Ely-keskukset alkaisivat sooloilla ja ryhtyisivät toimimaan ministeriön ohjeistusta vastaan, he olisivat periaatteessa vastuussa mahdollisista lisääntyneistä onnettomuuksista.

Ja koska tutkimukset ovat Östermanin mukaan osoittaneet, että talvinopeusrajoitukset ovat tällaisenaan lisänneet liikenneturvallisuutta, on hankalaa perustella, miksi alettaisiin toimia ministeriön ohjeistusta vastaan.

Sama periaate on kyseessä sähköisesti vaihtuvien liikennemerkkien suhteen:

Ministeriön ohjeistuksen mukaan rajoitus on maksimissaan 100 km/h, joten olisi riski nostaa rajoituksia, vaikka keli olisi kuinka hyvä. Silloin onnettomuudet voisivat lisääntyä, ja jos näin kävisi, pitäisi keksiä hyvä syy, miksi toimittiin ministeriön ohjeistusta vastaan.

Parempi siis katsoa kuin katua?

”Niin voisi sanoa”, Österman sanoo.

Österman kyllä ymmärtää joidenkin autoilijoiden turhautumisen.

”Myönnettäköön, että itsekin ratin takana olen joskus miettinyt näitä samoja asioita. Marraskuun alussa olemme saaneet joskus ihan aiheellistakin palautetta siitä, että on liioiteltu, kun keli on ollut kaukana talvisesta.”

Viime vuonna meinattiin itse asiassa alkaa käyttää joustoa nopeusrajoitusten suhteen marraskuussa.

”Viime syksynä meillä oli suunnitelmissa, että ottaisimme omin lupinemme käyttöön jouston marraskuussa. Mutta meidän omat tieliikennekeskukset vetivät ehdotuksen talon sisällä takaisin. Heillä ei ollut omasta mielestään riittävän hyvää dataa keliolosuhteista.”

Österman uskoo, että tulevaisuudessa rajoituksiin siirrytään entistä enemmän keliolosuhteiden, ei ministeriön ohjeistuksen mukaan.

Se vaatii kuitenkin dataa ja näyttöä siitä, että uudenlaisilla toimintatavoilla ei ole kielteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

”Onnettomuustilastot puhuvat siihen suuntaan, että yleisesti talvirajoitusten suhteen olemme onnistuneet aika hyvin”, Österman sanoo.

Juuri nyt maaliskuussa eletään kevään siirtymäkautta, jolloin moottoriteiden vaihtuvilla nopeusrajoituksilla voidaan jo käyttää päiväsaikaan hyvissä keliolosuhteissa myös 120:n rajoitusta.

”Jos kevät etenee niin hyvää vauhtia kuin miltä nyt näyttää, kiinteätkään talvinopeusrajoitukset eivät enää kovin monta viikkoa ole voimassa”, Österman lupaa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikenne
  • Autoilu
  • Nopeusrajoitukset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    2. 2

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    7. 7

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    8. 8

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    9. 9

      Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

    10. 10

      Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    8. 8

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    9. 9

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää