Auto

Vuoden luetuimmat jutut: ”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista” – HS ajoi 700 kilometriä nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvitti, kuinka suomalaiset ohittelevat

Ylinopeudet ovat Suomen teillä yleisiä, ja hurjastelijoiden ohella tunnollinenkin autoilija syyllistyy niihin esimerkiksi ohituksissa. Risteysalueille ei enää viitsitä jarruttaa kuten ennen, sanoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Tapio Heiskanen.

rac
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2018.

Perjantain iltapäiväliikenne kolmostiellä vasta yskähtelee käyntiin, mutta tienkäyttäjillä on jo kova kiire Helsingistä pois. Punainen Audi kurvaa ohi oikealta, heti perään taksi-Škoda vasemmalta.

Škodan jälkeen takaa pyyhältävät Toyota, Volkswagen, Lexus, Volkswagen, Ford... Vasempaan taustapeiliin ilmestyy jopa rekka-auto, vaikka tieosuudella on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Raskaat ajoneuvot eivät saisi ajaa nopeampaa.

HS ajoi nopeusrajoitusten mukaan Helsingistä Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin kautta takaisin Helsinkiin ja laski ohitukset. Niitä kertyi 667 kilometrin matkalla ainakin 205 kappaletta.

Ohituksia tapahtui etenkin kaksikaistaisilla moottoritieosuuksilla Hämeenlinnanväylällä ja Lahdenväylällä, joilla on muutenkin paljon liikennettä. Helsingin ja Tampereen välillä ohituksia oli suhteellisesti eniten: keskimäärin joka minuutti tai joka toinen kilometri.


HS:n liikennetestin ensimetrien perusteella vaikuttaa, että pieni ylinopeus on maan tapa. Nopeusrajoitusten mukaan ajava meinaa jäädä pääteillä jalkoihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Liikennekuri on kuitenkin näppituntumaa paremmalla tolalla, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Hän huomauttaa, että pääteiden keskinopeudet ovat tyypillisesti muutamia kilometrejä alle nopeusrajoituksen.

Liikenneviraston havaintojen perusteella testipäivänä kolmostiellä autoilleista enemmistö ajeli pääsääntöisesti nopeusrajoitusten mukaan. Suurimpia nopeudet olivat Janakkalan ja Lempäälän kohdilla, joissa jopa 40 prosenttia autoista ylitti sallitun 120 kilometrin tuntinopeuden. Toisaalta harva ajoi yli 130:ntä.


”Moni kuorii kermat päältä”

Tien päällä tyypilliset ylinopeudet näyttävät varsin laiskoilta: raskas ajoneuvo ja hidastelijat ohitetaan verkkaisesti letkassa. Heiskanen arvioi, että suurin osa autoilijoista pyrkii välttelemään paitsi ylinopeuksia, myös alinopeuksia.

”Luulen, että tyypillinen suomalainen ajaa rajoituksen mukaan tai ehkä pikkaisen päälle. Poliisi tekee mittauksissaan kolmen kilometrin varmuusvähennyksen ja nopeusmittarikin näyttää usein vähän ylimääräistä, joten näiltä osin moni kuorii kermat päältä.”

Toki teillä kaahataankin. HS kertoi Liikenneviraston laajan mittausaineiston perusteella vuosi sitten, että vuositasolla Suomen maanteillä mitataan päivittäin yli kaksituhatta rajua ylinopeutta, joissa vauhtia on yli 150 kilometriä tunnissa. Pienempiä ylityksiä on paljon enemmän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS:n testissä hätäisin ohitus tapahtui Lahdenväylällä Orimattilan kohdalla, kun huomattavaa ylinopeutta ajanut Mercedes-Benz pujotteli autoja ajokaistalta toiselle. Ensin Mersu ohitti testiauton vasemmalta, edempänä ohituskaistalla körötelleen Audin oikealta ja heti perään rekan vasemmalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oheinen video näyttää letkaohituksia sekä motoristin että Mercedes-kuljettajan vauhdikkaat ohitukset.


Maltti unohtuu risteysalueilla

Ylinopeuksia selittävät etenkin nopeusrajoitusten väliaikaiset muutokset, jolloin autoilijat eivät joko huomaa tai malta hidastaa. Esimerkiksi kolmostiellä Hämeenlinnan kohdalla nopeusrajoitus laskee sataseen. Poliisin mukaan ylinopeussakkoja pätkällä kirjoitetaan kuukaudessa vähintään kymmeniä, mutta suurin osa rikkeistä jää piiloon.

”Varsinkin pohjoiseen päin on pitkään alamäkeä, ja monella vauhti jää päälle. Meillä on moottoripyörät usein siellä valvomassa, joskus myös automaattivalvonta-auto, mutta ei kuitenkaan heti merkin takana”, kertoo ylikonstaapeli Jarno Alarotu Hämeen poliisista.

”Kyllä suurin osa jää poliisilta näkemättä aivan varmasti. Moni tuntuu ajavan tietysti sellaista ylinopeutta, ettei se mene ainakaan päiväsakkojen puolelle.”

Testipäivänä poliisi kirjasi koko Hämeenlinnasta vain kolme ylinopeutta. Helsingissä luku oli 30, Tampereella pyöreä nolla. Luvuista voi päätellä, että poliisin haaviin ylinopeuksista jää vain murto-osa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Kaasujalkaa ehkä hieman nostetaan, mutta ei riittävästi.” – Tapio Heiskanen

Ysitiellä Tampereelta Jyväskylään päin nopeusrajoitus puolittuu tietöiden vuoksi satasesta viiteenkymppiin, mutta ehkä puolet näkökenttään osuvista autoilijoista malttaa selvästi hidastaa. Ysitiellä on myös runsaasti risteysalueita, joissa rajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Suurin osa autoista painelee risteyksistä ohi liiemmin hidastelematta.

”Olen itsekin havainnut lipsumista näissä: ihmiset eivät entiseen tapaan hidasta risteysalueelle. Kaasujalkaa ehkä hieman nostetaan, mutta ei riittävästi, ja ylinopeutta jää vielä kympin verran”, Liikenneturvan Heiskanen sanoo.

”Autoilijoiden pitäisi muistaa, että ne, jotka yrittävät kääntyä pikkukylistä päätielle, olettavat, että pääteillä ajetaan tiettyä nopeutta. Eivät he oleta, että sieltä tullaankin yli satasta.”


Joku saattaa pitää sääntöjä turhina

HS:n testin aikana ajokeli on lähinnä erinomainen Jyväskylän ukkospuuskia lukuun ottamatta. Valoisassa säässä ja kuivalla, hyväkuntoisella moottoritiellä jotkut autoilijat saattavat ajatella, että 120 kilometrin tuntinopeusrajoitus on liian tiukka.

Heiskanen torppaa tällaisen ajattelun alkuunsa. Hän huomauttaa, että nopeusrajoitukset perustuvat muun muassa tien kuntoon, näkyvyyteen, kallistuksiin, tiemerkintöihin, kaistaleveyksiin ja liikennemääriin. Ne ovat asiansa osaavien ihmisten päättämiä, eikä yksittäinen autoilija voi olettaa tietävänsä paremmin.

”Tuntuu, että kaikessa on yhä enemmän sellaista mentaliteettia, että yksilö voisi joustaa jostakin säännöstä, jos sääntöä pitää turhana. Ylinopeutta perustellaan myös turvallisemmilla autoilla. Mutta fysiikan lait eivät ole muuttuneet mihinkään eikä sillä välttämättä ole väliä, kuinka hienoa rautaa on ympärillä. Elimistö kestää huonosti hidastuvuuksia.”

 

Kuolema on aina metrin päässä.

Heiskasen mukaan moottoritiet ovat verrattain turvallisia. Joillakin viiden tähden moottoritieosuuksilla voisi kyllä harkita 130 kilometrin tuntinopeusrajoitusta, mutta asia ei ole hänen päätettävissään.

Hätäilijät kärkkyvät takapuskurissa

Yksikaistaisilla teillä Tampereelta Jyväskylään ja edelleen Mikkeliin auton taakse kertyy nopeasti letka, ja innokkaimmat tulevat lähes kiinni takapuskuriin kärkkymään ohituspaikkaa. Sopivassa välissä ohittaja ohjaa terävästi vastaantulijoiden kaistalle tai väliaikaiselle ohituskaistalle ja kiihdyttää ohi.

Ei näin, sanoo Heiskanen.

”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista. Rinnalle ei ole järkevää lähteä kiihdyttämään. Täytyisi pitää turvavälit, ja ohitusvauhti pitää hakea jo ennen ohitusta.”

Mutkitteleva ysitie on etenkin talvisin pimeä ja vaikea ajettava. Kuorma-autot keräävät peräänsä letkoja, eikä ole tavatonta, että lopulta jonon kolmas tai neljäs auto rohkaisee mielensä ja lähtee ohittamaan edellä ajajia.

Heiskasen mukaan ohituksen tarpeellisuutta kannattaa aina pohtia. Onko ajansäästö riskin väärti? Hän muistuttaa vanhasta sanonnasta, jonka mukaan kuolema on aina metrin päässä – vastaantulijoiden kaistalla. Liikenne on yhteispeliä, johon hätäily ei sovi.


Peltipoliisiin jarrutellaan liiaksikin

Jyväskylän tienoilla huomaa kummia: poliisin automaattisten nopeuskameroiden kohdalla autoilijat pudottavat nopeutensa kahdeksaankymppiin tai jopa alle, vaikka tiellä on satasen rajoitus.

Syitä on monia: joko nopeutta ei tiedetä tai sitten jarrutellaan varmuuden vuoksi. Jotkut pitävät peltipoliiseja varomattomien autoilijoiden narraajina, joita sijoitellaan rajoitusalueiden reunoille tarkoituksella.

Heiskasen mukaan ylimääräiset jarrutteluliikkeet lisäävät nopeuseroja ja siten onnettomuusriskiä. Hän istuu Varsinais-Suomen automaattisen nopeusvalvonnan suunnitteluryhmässä ja kertoo esittäneensä, että nopeusrajoituksista tulisi ilmoittaa kameratolpissa. Lainsäädäntö esti tämän, mutta nyt rajoituskylttejä on pyritty sijoittelemaan lähelle tolppia.

Pumppaavaa ajoa letkassa

Matkalla Jyväskylään ja Mikkeliin nopeus sahaa usein yhdeksänkympin ja satasen välillä, kun edessä on muita ajoneuvoja.

Jos ensimmäisenä ajavalla ei ole vakionopeudensäädintä tai se ei ole päällä, letkan nopeus alkaa heilahdella esimerkiksi mäissä. Polttoainetta kuluu, ja eteneminen vaatii tiiviimpää keskittymistä.

 

Liikenne on yhteispeliä.

Erityisen pumppaavaa ajoa edustaa vitostiellä testiauton eteen ilmestyvä Chevrolet, jonka nopeus vaihtelee usean kilometrin ajan 85–105 kilometrin tuntinopeuden välillä. Ohituspaikkoja ei ole, ja taakse kertyy jono.

Lopulta tie levenee ja autosta pääsee ohi. Seuraavat kilometrit kuluvat mukavasti edellä ajavan Kian perässä: auton vakionopeudensäädin on vain kahden pykälän päässä omasta.

Heiskanenkin muistuttaa, että liikenne on yhteispeliä. Kaikilta kuluu vähemmän polttoainetta ja hermoja, kun letkan johtaja ajaa vakionopeudensäätimellä nopeusrajoitusten mukaan.


Kuusi kysymystä maantieajosta

1. Pitääkö ohitettavan hidastaa ja antaa ohittajalle tietä, yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen Liikenneturvasta?

”Ei tarvitse – ohittajalla on vastuu ohituksesta. Mutta on toki kohteliasta antaa toiselle tilaa, jos on vaaratilanne tulossa. Pääsääntöisesti ohitettavan pitää vain pitää oma ajolinja ja nopeutensa tasaisena.”

2. Voiko raskaan ajoneuvon kuljettajaan luottaa, jos tämä antaa vilkulla merkin turvallisesta ohituspaikasta?

”Pääsääntöisesti kyllä: ammattiautoilija näkee korkealta kauas, mutta vastuu ohituksesta jää yhä ohittajalla. Voi myös olla, että raskas ajoneuvo on itse kääntymässä oikealle eikä siis ole antanutkaan merkkiä ohituspaikasta.”

3. Saako vastaantulijoita varoittaa poliisin ratsioista valoja väläyttämällä?

”Ei. Suomessa on jopa Facebook-ryhmiä, joissa kerrotaan ratsioita. En tiedä, kummasta pitäisi olla enemmän huolissaan: että niistä ilmoitellaan vai että ilmoituksia luetaan ajaessa.”

”Pahimmillaan voi olla, että vastaantulija on känni- tai huumekuski, joka pääsee haavista varoituksen ansiosta.”

4. Saako alinopeutta ajaa?

”Saa, ja usein tilannenopeus on rajoitusta alhaisempi. Iäkkäällä se voi olla 10–20 prosenttia vähemmän kuin muulla letkalla: riippuu muun muassa olosuhteista sekä ajoneuvon että ajajan tilasta. Liioitellusta alinopeudesta voi tosin saada sakon liikenteen häirinnästä.”

”Uusi tieliikennelaki tuo uudet vähimmäisnopeusmerkit moottoriteille. 70 kilometrin vähimmäisnopeusrajoitus on varmasti paikallaan, sillä nopeuserojen vuoksi esimerkiksi mopoauto on isolla tiellä riski.”

5. Saako ohituksessa ajaa hetkellisesti ylinopeutta?

”Ei.”

6. Voiko autoilija huoletta ottaa nopeuden edellä ajavasta?

”Ei kannata ottaa, kyllä jokaisen pitää ajaa omaa autoaan. Edellä oleva auto saattaa myös nostaa nopeuttaan yli rajoituksen.”


Fakta

Näin testattiin


 HS ajoi Helsingistä Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin kautta takaisin Helsinkiin. Testi alkoi ja päättyi Kehä I:n tasalta.

 Ajomatkaa kertyi 667 kilometriä. Testi toteutettiin perjantaina 3. elokuuta kello 12–22.

 Matka pyrittiin ajamaan nopeusrajoitusten mukaan vakionopeudensäätimen ja gps-nopeusmittarin avulla.

 Tosiasiallisesti nopeus heitteli hiukan liikenteen ja olosuhteiden vuoksi, mutta nopeuden heitto sallitusta enimmäisnopeudesta pyrittiin pitämään haitarissa +/– 3 km/h.

 HS tilastoi ohitukset sekä ohittavan ajoneuvon merkin. Tilastoimatta jätettiin tapaukset, joissa testiauto joutui ajamaan selvää alinopeutta esimerkiksi raskaan ajoneuvon perässä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    3. 3

      Kodin on oltava oma, ajatteli Riitta-Liisa Tauriainen – Sitten hän muutti syvimpään Lappiin 12 neliön mökkiin, joka on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    5. 5

      Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia suljetulle saarelle, jossa tehdään tuotantoeläinten viruskokeita – HS vieraili lähikylissä, joissa ajatusta vastustavat lähes kaikki

      Tilaajille
    6. 6

      Sipilän lausunnot Bernerin siirtymisestä ruotsalaispankin hallitukseen ihmetyttävät: ”Berner sanoi, että Sipilä on tiennyt ehdokkuudesta alusta asti”

    7. 7

      Udo Kier on näytellyt maailman arvostetuimmissa elokuvissa ja satoja miljoonia tuottaneissa kassamagneeteissa, ja nyt hän on tykästynyt suomalaiseen Timoon

      Tilaajille
    8. 8

      Ihmiset sanovat arvostavansa puhdasta ruokaa, mutta tutkija Helena Siipi ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa: ”Mitä on puhdas ruisleipä tai naudanliha?”

      Tilaajille
    9. 9

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    10. 10

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    3. 3

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    4. 4

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    5. 5

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    6. 6

      Sipoon murhatutkinta valmistui: Ystävät kuvailivat poliisille henkirikoksen tehneen miehen muuttumista

    7. 7

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    8. 8

      Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

    9. 9

      ”Mummohypoteesi” sai vahvistuksen – Vaikutus lapsikuolleisuuteen riippui kuitenkin siitä, oliko kyseessä isän vai äidin äiti

    10. 10

      Foxin juontaja yritti haastatella historioitsijaa asiallisesti – päätyi sanomaan törkeyksiä ja kutsumaan haastateltavaa ”pikkuaivoiseksi ääliöksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. IS: Antti Rinne palaa eduskuntaan maaliskuun alussa
    3. 2 tuntia sitten
    4. Tiede tarjoaa valoisan tulevaisuuden: Syöpä pysäytetään, lihaa saadaan ilman tappamista ja hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön Tilaajille
    5. Therese Johaug sanoo, että pitkästä kilpailukiellosta oli myös hyötyä – ”Pystyn käyttämään kapasiteettiani merkittävästi paremmin”
    6. Enni Bertling on neurotieteen tutkija ja Suomen menestynein jääkiipeilijä: ”Minulla ei ole juuri muita toiveita kuin tämä”
    7. Kodin on oltava oma, ajatteli Riitta-Liisa Tauriainen – Sitten hän muutti syvimpään Lappiin 12 neliön mökkiin, joka on oikeasti peräkärry Tilaajille
    8. Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia suljetulle saarelle, jossa tehdään tuotantoeläinten viruskokeita – HS vieraili lähikylissä, joissa ajatusta vastustavat lähes kaikki Tilaajille
    9. Kuntien edunvalvoja ei sure, jos hallituksen sote-uudistus kaatuu: ”Päät on pantu turhaan pyörälle”, sanoo Kunta­liiton Minna Karhunen
    10. Nurmijärvi lähetti muistisairaan Raili Ruostekosken, 79, sakkoakin saaneeseen hoitokotiin Espooseen – Nyt hoitokoti suljetaan ja Ruostekoski joutuu aloittamaan taas uuden elämän
    11. Vanhustenhoidossa tulisi kilpailla laadulla
    12. EU:n ei pidä sietää Orbánia
    13. Näytä lisää