Auto

”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista” – HS ajoi 700 kilometriä nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvitti, kuinka suomalaiset ohittelevat

Ylinopeudet ovat Suomen teillä yleisiä, ja hurjastelijoiden ohella tunnollinenkin autoilija syyllistyy niihin esimerkiksi ohituksissa. Risteysalueille ei enää viitsitä jarruttaa kuten ennen, sanoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Tapio Heiskanen.

Perjantain iltapäiväliikenne kolmostiellä vasta yskähtelee käyntiin, mutta tienkäyttäjillä on jo kova kiire Helsingistä pois. Punainen Audi kurvaa ohi oikealta, heti perään taksi-Škoda vasemmalta.

Škodan jälkeen takaa pyyhältävät Toyota, Volkswagen, Lexus, Volkswagen, Ford... Vasempaan taustapeiliin ilmestyy jopa rekka-auto, vaikka tieosuudella on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Raskaat ajoneuvot eivät saisi ajaa nopeampaa.

HS ajoi nopeusrajoitusten mukaan Helsingistä Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin kautta takaisin Helsinkiin ja laski ohitukset. Niitä kertyi 667 kilometrin matkalla ainakin 205 kappaletta.

Ohituksia tapahtui etenkin kaksikaistaisilla moottoritieosuuksilla Hämeenlinnanväylällä ja Lahdenväylällä, joilla on muutenkin paljon liikennettä. Helsingin ja Tampereen välillä ohituksia oli suhteellisesti eniten: keskimäärin joka minuutti tai joka toinen kilometri.


HS:n liikennetestin ensimetrien perusteella vaikuttaa, että pieni ylinopeus on maan tapa. Nopeusrajoitusten mukaan ajava meinaa jäädä pääteillä jalkoihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Liikennekuri on kuitenkin näppituntumaa paremmalla tolalla, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Hän huomauttaa, että pääteiden keskinopeudet ovat tyypillisesti muutamia kilometrejä alle nopeusrajoituksen.

Liikenneviraston havaintojen perusteella testipäivänä kolmostiellä autoilleista enemmistö ajeli pääsääntöisesti nopeusrajoitusten mukaan. Suurimpia nopeudet olivat Janakkalan ja Lempäälän kohdilla, joissa jopa 40 prosenttia autoista ylitti sallitun 120 kilometrin tuntinopeuden. Toisaalta harva ajoi yli 130:ntä.


”Moni kuorii kermat päältä”

Tien päällä tyypilliset ylinopeudet näyttävät varsin laiskoilta: raskas ajoneuvo ja hidastelijat ohitetaan verkkaisesti letkassa. Heiskanen arvioi, että suurin osa autoilijoista pyrkii välttelemään paitsi ylinopeuksia, myös alinopeuksia.

”Luulen, että tyypillinen suomalainen ajaa rajoituksen mukaan tai ehkä pikkaisen päälle. Poliisi tekee mittauksissaan kolmen kilometrin varmuusvähennyksen ja nopeusmittarikin näyttää usein vähän ylimääräistä, joten näiltä osin moni kuorii kermat päältä.”

Toki teillä kaahataankin. HS kertoi Liikenneviraston laajan mittausaineiston perusteella vuosi sitten, että vuositasolla Suomen maanteillä mitataan päivittäin yli kaksituhatta rajua ylinopeutta, joissa vauhtia on yli 150 kilometriä tunnissa. Pienempiä ylityksiä on paljon enemmän.

HS:n testissä hätäisin ohitus tapahtui Lahdenväylällä Orimattilan kohdalla, kun huomattavaa ylinopeutta ajanut Mercedes-Benz pujotteli autoja ajokaistalta toiselle. Ensin Mersu ohitti testiauton vasemmalta, edempänä ohituskaistalla körötelleen Audin oikealta ja heti perään rekan vasemmalta.

Oheinen video näyttää letkaohituksia sekä motoristin että Mercedes-kuljettajan vauhdikkaat ohitukset.


Maltti unohtuu risteysalueilla

Ylinopeuksia selittävät etenkin nopeusrajoitusten väliaikaiset muutokset, jolloin autoilijat eivät joko huomaa tai malta hidastaa. Esimerkiksi kolmostiellä Hämeenlinnan kohdalla nopeusrajoitus laskee sataseen. Poliisin mukaan ylinopeussakkoja pätkällä kirjoitetaan kuukaudessa vähintään kymmeniä, mutta suurin osa rikkeistä jää piiloon.

”Varsinkin pohjoiseen päin on pitkään alamäkeä, ja monella vauhti jää päälle. Meillä on moottoripyörät usein siellä valvomassa, joskus myös automaattivalvonta-auto, mutta ei kuitenkaan heti merkin takana”, kertoo ylikonstaapeli Jarno Alarotu Hämeen poliisista.

”Kyllä suurin osa jää poliisilta näkemättä aivan varmasti. Moni tuntuu ajavan tietysti sellaista ylinopeutta, ettei se mene ainakaan päiväsakkojen puolelle.”

Testipäivänä poliisi kirjasi koko Hämeenlinnasta vain kolme ylinopeutta. Helsingissä luku oli 30, Tampereella pyöreä nolla. Luvuista voi päätellä, että poliisin haaviin ylinopeuksista jää vain murto-osa.

 

”Kaasujalkaa ehkä hieman nostetaan, mutta ei riittävästi.” – Tapio Heiskanen

Ysitiellä Tampereelta Jyväskylään päin nopeusrajoitus puolittuu tietöiden vuoksi satasesta viiteenkymppiin, mutta ehkä puolet näkökenttään osuvista autoilijoista malttaa selvästi hidastaa. Ysitiellä on myös runsaasti risteysalueita, joissa rajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Suurin osa autoista painelee risteyksistä ohi liiemmin hidastelematta.

”Olen itsekin havainnut lipsumista näissä: ihmiset eivät entiseen tapaan hidasta risteysalueelle. Kaasujalkaa ehkä hieman nostetaan, mutta ei riittävästi, ja ylinopeutta jää vielä kympin verran”, Liikenneturvan Heiskanen sanoo.

”Autoilijoiden pitäisi muistaa, että ne, jotka yrittävät kääntyä pikkukylistä päätielle, olettavat, että pääteillä ajetaan tiettyä nopeutta. Eivät he oleta, että sieltä tullaankin yli satasta.”


Joku saattaa pitää sääntöjä turhina

HS:n testin aikana ajokeli on lähinnä erinomainen Jyväskylän ukkospuuskia lukuun ottamatta. Valoisassa säässä ja kuivalla, hyväkuntoisella moottoritiellä jotkut autoilijat saattavat ajatella, että 120 kilometrin tuntinopeusrajoitus on liian tiukka.

Heiskanen torppaa tällaisen ajattelun alkuunsa. Hän huomauttaa, että nopeusrajoitukset perustuvat muun muassa tien kuntoon, näkyvyyteen, kallistuksiin, tiemerkintöihin, kaistaleveyksiin ja liikennemääriin. Ne ovat asiansa osaavien ihmisten päättämiä, eikä yksittäinen autoilija voi olettaa tietävänsä paremmin.

”Tuntuu, että kaikessa on yhä enemmän sellaista mentaliteettia, että yksilö voisi joustaa jostakin säännöstä, jos sääntöä pitää turhana. Ylinopeutta perustellaan myös turvallisemmilla autoilla. Mutta fysiikan lait eivät ole muuttuneet mihinkään eikä sillä välttämättä ole väliä, kuinka hienoa rautaa on ympärillä. Elimistö kestää huonosti hidastuvuuksia.”

 

Kuolema on aina metrin päässä.

Heiskasen mukaan moottoritiet ovat verrattain turvallisia. Joillakin viiden tähden moottoritieosuuksilla voisi kyllä harkita 130 kilometrin tuntinopeusrajoitusta, mutta asia ei ole hänen päätettävissään.

Hätäilijät kärkkyvät takapuskurissa

Yksikaistaisilla teillä Tampereelta Jyväskylään ja edelleen Mikkeliin auton taakse kertyy nopeasti letka, ja innokkaimmat tulevat lähes kiinni takapuskuriin kärkkymään ohituspaikkaa. Sopivassa välissä ohittaja ohjaa terävästi vastaantulijoiden kaistalle tai väliaikaiselle ohituskaistalle ja kiihdyttää ohi.

Ei näin, sanoo Heiskanen.

”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista. Rinnalle ei ole järkevää lähteä kiihdyttämään. Täytyisi pitää turvavälit, ja ohitusvauhti pitää hakea jo ennen ohitusta.”

Mutkitteleva ysitie on etenkin talvisin pimeä ja vaikea ajettava. Kuorma-autot keräävät peräänsä letkoja, eikä ole tavatonta, että lopulta jonon kolmas tai neljäs auto rohkaisee mielensä ja lähtee ohittamaan edellä ajajia.

Heiskasen mukaan ohituksen tarpeellisuutta kannattaa aina pohtia. Onko ajansäästö riskin väärti? Hän muistuttaa vanhasta sanonnasta, jonka mukaan kuolema on aina metrin päässä – vastaantulijoiden kaistalla. Liikenne on yhteispeliä, johon hätäily ei sovi.


Peltipoliisiin jarrutellaan liiaksikin

Jyväskylän tienoilla huomaa kummia: poliisin automaattisten nopeuskameroiden kohdalla autoilijat pudottavat nopeutensa kahdeksaankymppiin tai jopa alle, vaikka tiellä on satasen rajoitus.

Syitä on monia: joko nopeutta ei tiedetä tai sitten jarrutellaan varmuuden vuoksi. Jotkut pitävät peltipoliiseja varomattomien autoilijoiden narraajina, joita sijoitellaan rajoitusalueiden reunoille tarkoituksella.

Heiskasen mukaan ylimääräiset jarrutteluliikkeet lisäävät nopeuseroja ja siten onnettomuusriskiä. Hän istuu Varsinais-Suomen automaattisen nopeusvalvonnan suunnitteluryhmässä ja kertoo esittäneensä, että nopeusrajoituksista tulisi ilmoittaa kameratolpissa. Lainsäädäntö esti tämän, mutta nyt rajoituskylttejä on pyritty sijoittelemaan lähelle tolppia.

Pumppaavaa ajoa letkassa

Matkalla Jyväskylään ja Mikkeliin nopeus sahaa usein yhdeksänkympin ja satasen välillä, kun edessä on muita ajoneuvoja.

Jos ensimmäisenä ajavalla ei ole vakionopeudensäädintä tai se ei ole päällä, letkan nopeus alkaa heilahdella esimerkiksi mäissä. Polttoainetta kuluu, ja eteneminen vaatii tiiviimpää keskittymistä.

 

Liikenne on yhteispeliä.

Erityisen pumppaavaa ajoa edustaa vitostiellä testiauton eteen ilmestyvä Chevrolet, jonka nopeus vaihtelee usean kilometrin ajan 85–105 kilometrin tuntinopeuden välillä. Ohituspaikkoja ei ole, ja taakse kertyy jono.

Lopulta tie levenee ja autosta pääsee ohi. Seuraavat kilometrit kuluvat mukavasti edellä ajavan Kian perässä: auton vakionopeudensäädin on vain kahden pykälän päässä omasta.

Heiskanenkin muistuttaa, että liikenne on yhteispeliä. Kaikilta kuluu vähemmän polttoainetta ja hermoja, kun letkan johtaja ajaa vakionopeudensäätimellä nopeusrajoitusten mukaan.


Kuusi kysymystä maantieajosta

1. Pitääkö ohitettavan hidastaa ja antaa ohittajalle tietä, yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen Liikenneturvasta?

”Ei tarvitse – ohittajalla on vastuu ohituksesta. Mutta on toki kohteliasta antaa toiselle tilaa, jos on vaaratilanne tulossa. Pääsääntöisesti ohitettavan pitää vain pitää oma ajolinja ja nopeutensa tasaisena.”

2. Voiko raskaan ajoneuvon kuljettajaan luottaa, jos tämä antaa vilkulla merkin turvallisesta ohituspaikasta?

”Pääsääntöisesti kyllä: ammattiautoilija näkee korkealta kauas, mutta vastuu ohituksesta jää yhä ohittajalla. Voi myös olla, että raskas ajoneuvo on itse kääntymässä oikealle eikä siis ole antanutkaan merkkiä ohituspaikasta.”

3. Saako vastaantulijoita varoittaa poliisin ratsioista valoja väläyttämällä?

”Ei. Suomessa on jopa Facebook-ryhmiä, joissa kerrotaan ratsioita. En tiedä, kummasta pitäisi olla enemmän huolissaan: että niistä ilmoitellaan vai että ilmoituksia luetaan ajaessa.”

”Pahimmillaan voi olla, että vastaantulija on känni- tai huumekuski, joka pääsee haavista varoituksen ansiosta.”

4. Saako alinopeutta ajaa?

”Saa, ja usein tilannenopeus on rajoitusta alhaisempi. Iäkkäällä se voi olla 10–20 prosenttia vähemmän kuin muulla letkalla: riippuu muun muassa olosuhteista sekä ajoneuvon että ajajan tilasta. Liioitellusta alinopeudesta voi tosin saada sakon liikenteen häirinnästä.”

”Uusi tieliikennelaki tuo uudet vähimmäisnopeusmerkit moottoriteille. 70 kilometrin vähimmäisnopeusrajoitus on varmasti paikallaan, sillä nopeuserojen vuoksi esimerkiksi mopoauto on isolla tiellä riski.”

5. Saako ohituksessa ajaa hetkellisesti ylinopeutta?

”Ei.”

6. Voiko autoilija huoletta ottaa nopeuden edellä ajavasta?

”Ei kannata ottaa, kyllä jokaisen pitää ajaa omaa autoaan. Edellä oleva auto saattaa myös nostaa nopeuttaan yli rajoituksen.”


Fakta

Näin testattiin


 HS ajoi Helsingistä Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin kautta takaisin Helsinkiin. Testi alkoi ja päättyi Kehä I:n tasalta.

 Ajomatkaa kertyi 667 kilometriä. Testi toteutettiin perjantaina 3. elokuuta kello 12–22.

 Matka pyrittiin ajamaan nopeusrajoitusten mukaan vakionopeudensäätimen ja gps-nopeusmittarin avulla.

 Tosiasiallisesti nopeus heitteli hiukan liikenteen ja olosuhteiden vuoksi, mutta nopeuden heitto sallitusta enimmäisnopeudesta pyrittiin pitämään haitarissa +/– 3 km/h.

 HS tilastoi ohitukset sekä ohittavan ajoneuvon merkin. Tilastoimatta jätettiin tapaukset, joissa testiauto joutui ajamaan selvää alinopeutta esimerkiksi raskaan ajoneuvon perässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Autoilu
  • Liikenne
  • Liikenneturvallisuus
  • Auto
  • Autot
  • Ossi Mansikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    5. 5

      Kun Tepa Lundgren, 72, kuolee, kaikki on valmiina – Punaisesta mapista löytyy tarvittava tieto omaisille sekä punamustat villasukat arkkua varten

    6. 6

      Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?

    7. 7

      Helsinki sijoitti kaupunkipyörä­telineen vammaisten pysäköintipaikalle, bussikuskit pelkäävät onnettomuuksia: ”Se on siinä todella vaarallisesti”

    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Risto Siilasmaa avasi vanhoja tuntojaan Nokiasta – ja se on tärkeää, koska ongelmia piilotetaan muuallakin

    10. 10

      Keskustan eduskuntaryhmä kutsuttu koolle Kesärantaan – Iltalehden mukaan aiheena hallitustyö kokoomuksen kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    6. 6

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    7. 7

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän oikeiston eduksi ja kokivat sitten nöyryyttävän tappion – Ryhmänjohtaja: ”Nyt raja on tullut vastaan”

    10. 10

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Paavi vierailee tänään Virossa, jossa yli puolet väestöstä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan – Paavi on kuitenkin erityisessä suosiossa, ja selitys on Neuvostoliitto, suora lähetys Tallinnasta kello 9.50
    3. Lauri Markkasen punttikuuri toi aimo annoksen massaa – yksi selvä kehityskohde alkavalle kaudelle: ”Olen aina johtanut esimerkilläni”
    4. Helsinki sijoitti kaupunkipyörä­telineen vammaisten pysäköintipaikalle, bussikuskit pelkäävät onnettomuuksia: ”Se on siinä todella vaarallisesti”
    5. Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?
    6. Instagramin perustajat lähtevät yhtiöstään – Bloomberg: Taustalla erimielisyydet Facebookin Zuckerbergin kanssa
    7. Kun Tepa Lundgren, 72, kuolee, kaikki on valmiina – Punaisesta mapista löytyy tarvittava tieto omaisille sekä punamustat villasukat arkkua varten
    8. Suomalaiset iskivät kahdeksan maalia NHL:n harjoituspeleissä – kotimainen Liiga voi jäädä ilman nousevaa tähteä: ”Kun häntä katsoo tänään, hän on eri pelaaja”
    9. Risto Siilasmaa avasi vanhoja tuntojaan Nokiasta – ja se on tärkeää, koska ongelmia piilotetaan muuallakin
    10. Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi” Tilaajille
    11. Tunti sitten
    12. Työttömät jäävät säästöjen jalkoihin
    13. Näytä lisää