Auto

Kilpa-autoihin tehdyt keksinnöt mullistivat tavalliset henkilöautot – Nämä perusvarusteet luotiin alun perin autourheilua varten

Moottoriurheilussa ja liikenteessä on kovin vähän samoja sääntöjä, mutta tavallisissa henkilöautoissa ja kilpa-autoissa on enemmän yhteistä kuin uskoisi.

Autovalmistajille Formula 1:n ja WRC-rallin kaltaiset lajit ovat ensisijaisesti näkyvyyttä tuovia markkinointipanostuksia, mutta samalla tärkeitä myös tekniikan kehittelyssä. Monet modernin auton perusvarusteet on tehty alun perin kilpa-autoihin.

Vaikka kilpa-autoissa tekniikka palvelee yksinomaan auton suorituskykyä, formuloiden ja ralliautojen varusteita on perusautoissa myös turvallisuutta ja taloudellisuutta lisäämässä.

Kaksoiskytkinvaihteisto

Nykyaikaiset kaksoiskytkintekniikalla toimivat automaattivaihteistot kehitettiin alun perin 1980-luvulla Porschen Le Mansin kisa-autoihin ja Audin ralliautoihin. Niiden tarkoitus oli antaa kuljettajalle mahdollisuus vaihtaa vaihdetta nopeammin kuin perinteisellä käsivaihteistolla ja jalalla painettavaa kytkintä käyttämällä.

Nimensä mukaisesti kaksoiskytkinvaihteistossa on yhden sijasta kaksi automaattisesti toimivaa kytkintä. Niistä toinen välittää aina moottorin voiman vetäville pyörille ja toisessa on valmiina odottamassa seuraava vaihde. Näin vaihteelta toiselle siirtyminen on paljon nopeampaa ja huomaamattomampaa kuin käsivaihteilla ja tavallisella kytkimellä.

Henkilöautojen kaksoiskytkinvaihteistoissa vaihtaminen tapahtuu yleensä automaattisesti, mutta useimmissa malleissa vaihdetta voi vaihtaa joko ratin lähelle sijoitetuilla vivuilla tai perinteisemmin vaihdekepillä.

Kaksoiskytkinvaihteistoa on myös vaikeampi saada rikki kuljettajan tumpeloinnilla, sillä vaihdetta voi vaihtaa kerralla vain yhtä pykälää suurempaan tai pienempään.

Kaksoiskytkinvaihteiston nimi voi olla autovalmistajasta riippuen esimerkiksi DSG, DCT tai TCT, mutta perusperiaate niissä on sama.

Erillisjousitus

Aikoinaan oli tavallista, että henkilöautoissa oli jäykkä taka-akseli, mikä tarkoitti sitä, että pyörät oli yhdistetty toisiinsa jäykällä akselikotelolla. Kun pyörä osui kuoppaan tai kohoumaan, myös toisen puolen pyörän asento muuttui, mikä heikensi pyörän pitoa.

Nykyisin autoissa on erillisjousitus, joten yhden pyörän liike epätasaisella pinnalla ei vaikuta muiden pyörien asentoon. Erillisjousitus kehitettiin alun perin kilpa-autoihin.

Niissä on olennaisen tärkeää, että kaikki pyörät ovat mahdollisimman tiiviisti kiinni tien pinnassa, jotta autoa voidaan hallita myös kovissa nopeuksissa. Sama tekniikka parantaa myös tavallisen auton vakautta ja ohjattavuutta.

Renkaat

F1-autoissa kuivan kelin renkaat ovat nykyisin täysin sileät, kun taas sadekelin renkaissa on voimakas kuviointi, joka ohjaa veden pois renkaan ja radan pinnan välistä.

Samaa ideaa hyödynnetään myös tavallisten autojen renkaissa.

Mitä syvemmät urat renkaan kulutuspinnassa on, sitä paremmin se työntää vettä, loskaa tai lunta pois tieltä ja pitoa heikentämästä. Urheilullisempien autojen kesärenkaissa taas urat ovat matalampia ja niitä on vähemmän, koska näin saadaan parempi pito kuivalla asfaltilla.

Levyjarrut

Autoa hidastetaan ja pysäytetään joko rumpujarruilla tai levyjarruilla. Rumpujarrussa jarrukengät painuvat pyörivän jarrurummun sisäseinään kun taas levyjarrussa pyörän takana on levy, jota hydrauliikan voimalla liikkuvat jarrukengät puristavat kummaltakin puolelta.

Levyjarru on näistä tehokkaampi, kevyempi ja helpompi huoltaa, ja siksi se otettiin käyttöön kilpa-autoissa jo 1940-luvun lopussa. Tavallisiin tehdastuotantoautoihin levyjarrut tulivat vuonna 1955 Citroënin huippumodernissa DS-mallissa.

Tässä tapauksessa keksintöä ei tosin tehty alun perin kilparataa, vaan sotaa varten. Ensimmäiset levyjarrut olivat käytössä jo toisen maailmansodan aikaisissa panssarivaunuissa ja lentokoneissa.

Formula-autoissa jarrut tehdään kevyestä hiilikuidusta, mutta perusauton pysäyttämiseen riittävät halvemmat ja raskaammat teräslevyt. Nykyisin lähes kaikissa uusissa autoissa on levyjarrut ainakin etupyörissä. Pienimmissä ja pienitehoisemmissa autoissa käytetään vielä takapyörissä rumpujarruja.

Turbomoottori

Turbo on maaginen sana, joka saa kaiken tuntumaan hurjemmalta ja voimakkaammalta.

Voimaa tuottaakseen polttomoottori tarvitsee polttoaineen ja ilman sekoitusta, ja turbo on laite, joka ahtaa turbiinin avulla sylintereihin enemmän ilmaa. Idea on pohjimmiltaan sama kuin hiillokseen puhaltamisessa.

Turbo pyörii auton sylintereistä pois työntyvän pakokaasun voimalla, joten laite lisää tehoa ja ottaa samalla talteen muuten hukkaan menevää energiaa.

Tavallisen kansan turboautoista kuuluisin on Saab 99 Turbo, joka tuli markkinoille vuonna 1978. Se oli ensimmäinen sarjavalmisteinen perheauto, jossa oli turbomoottori. Sitä ennen tekniikkaa oli käytetty lähinnä urheiluautoissa.

Nykyajan autoissa suositaan pieniä turbomoottoreita, jotka tuottavat enemmän tehoa ja kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin takavuosien suuremmat, mutta turbottomat eli niin sanotut vapaasti hengittävät moottorit.

Ilman ahtaminen otettiin käyttöön kilpa-autoissa jo 1900-luvun alussa. Pakokaasun sijasta ahtimet ottivat voimansa mekaanisesti hihnalla moottorin kampiakselista.

Ilman virtausta moottoriin jouduttavat myös nykyautojen keulasta ja joskus myös konepellin päältä löytyvät erilaiset muotoillut ilmanottoaukot. Nekin keksittiin alun perin kilpa-autojen suorituskykyä parantamaan.

Ilmanottoaukoilla on tavallisessa autossa myös vauhtiraitojen kaltainen tehtävä. Pienitehoinenkin auto näyttää nopeammalta, jos sen keulassa on aggressiivisen näköisiä ilmanohjausaukkoja.

Turvavyö

Autourheilu oli aikoinaan hengenvaarallista touhua, ja erilaiset turvavarusteet tulivat lajissa vähitellen pakollisiksi. Ensimmäisten joukossa olivat lentokoneista tutut turvavyöt, jotka otettiin Suomessa ralliautojen varusteeksi jo 1950-luvulla.

Kilpa-autoissa vyöt ovat kiinteää nelipistemallia, jolla kuljettaja ja ralliautossa myös kartanlukija pysyy tiukasti paikallaan.

Henkilöautoihin turvavyöt ilmestyivät vähitellen, ja niistä on kiittäminen turvallisuuden päälle ymmärtäviä ruotsalaisia. Turvavyöt olivat vakiovarusteena ensimmäiseksi Saabissa 1950-luvulla, ja nykyisenlainen kolmipistevyö tuli ensimmäiseksi Volvon PV544-malliin eli niin sanottuun Möykky-Volvoon vuonna 1959.

Suomessa auton etupenkillä on pitänyt olla turvavyöt vuodesta 1971 alkaen, ja vuodesta 1975 niiden käyttö määrättiin pakolliseksi. Takapenkin turvavyöt tulivat pakollisiksi vuonna 1987.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme

    2. 2

      Joonas Pesonen muutti Korpilahdelta Helsinkiin ja päätyi asumaan vuodeksi luksushotelliin, ilmaiseksi – se on hänen työtään

    3. 3

      Viikon päästä peliyhtiö Remedy saa tietää, oliko kymmenien miljoonien panostus oikea päätös: ”Täydellisen seko”, arvioi pelilehti

    4. 4

      Palkankorotus ei purrut varhais­kasvatuksen opettaja­pulaan, kuormittuneet lasten­hoitajat vaihtavat alaa

    5. 5

      Donald Trump vahvisti haluavansa ostaa Grönlannin

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Monen suositun mökkijärven pinta on poikkeuksellisen alhaalla

    8. 8

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    9. 9

      Helsingin keskustan alittavasta tunnelista tehdään päätöksiä pian – Sinnemäki: ”Kaikilla liikennehankkeilla täytyy saada aikaan päästövähennyksiä”

    10. 10

      HS kiersi Kymiringin uuden moottoriradan, jonka takasuoralla voidaan tavoitella jopa 360 kilometrin haamunopeutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    2. 2

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    3. 3

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    4. 4

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    5. 5

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    6. 6

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    7. 7

      Britannia vei kansalaisuuden Isisin joukkoihin liittyneeltä ”Jihadi-Jackilta”

    8. 8

      Juha Rautaheimo on selvittänyt satoja henkirikoksia: ”Täydellinen rikos pitäisi tehdä yksin”

    9. 9

      Kuljettaja kuoli kiihdytysajoissa Lappeenrannassa: ajoi onnettomuushetkellä 300 kilometrin tuntivauhtia

    10. 10

      Pulaa ruuasta ja lääkkeistä, ruuhkia ja mielenosoituksia: vuodettu salainen asiakirja ”Operation Yellowhammer” paljastaa brittihallituksen valmistautumisen kovaan brexitiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kalle Oikari jätti Audinsa Helsinki-Vantaalle pysäköitynä, ja loman aikana joku oli ajanut sillä 130 kilometriä

    2. 2

      Festareiden silmiinpistävät: Helsinkiläinen Otto, joka laittoi Flow-festivaalille ihan tavalliset vaatteet

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalainen kauppa löysi maailman­laajuisen asiakas­kunnan: ”Meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole puutetta rahasta”

      Tilaajille
    5. 5

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    6. 6

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    7. 7

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    8. 8

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    9. 9

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    10. 10

      Moni tekee kyykätessään saman virheen, mutta se on helppo korjata: Asian­tuntija neuvoo 5 liikkeen kyykky­treenin, joka parantaa suoritus­kykyä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää