Autoilijoita varoittavat suojatien vilkkuvalot tehoavat: Onnettomuuksien määrä romahti

Suojatie voi nimestään huolimatta olla jalankulkijalle myös vaaran paikka, varsinkin näin vuoden pimeimpänä aikana. Viime vuosina suojatieonnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet.

Jalankulkijoiden turvallisuutta on parannettu nopeusrajoituksilla ja hidastetöyssyillä mutta myös Suomessa kehitellyllä varoitusvilkku­järjestelmällä.

Suojatien liikennemerkkitolppaan kiinnitetyt sinivalkoiset heijastinpylväät alkavat vilkuttaa sinivalkoista varoitusvaloa, kun jalankulkija lähestyy suojatietä.

Etelä-Pohjanmaan alueella tutkittiin varoitusvalojen tehoa, ja kolmen vuoden aikana suojatieonnettomuudet vähenivät vilkuilla varustetuilla suojateillä paikoin jopa 44 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus julkisti vastikään tulokset omasta tutkimuksestaan, jossa selvitettiin turvallisuutta varoitusvilkuilla varustetuilla suojateillä vuosina 2016–2018. Vertailukohteena oli vuosina 2013–2015 samoissa paikoissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä.

Tutkimus oli osa lasten koulumatkojen turvallisuuteen tähtäävää hanketta. Etelä-Pohjanmaalla asennettiin sataan vaarallisimpaan suojatiehen varoitusvilkut ja valaistut suojatien liikennemerkit.

Koko maakunnan alueella onnettomuudet vähenivät 15 prosentilla, mutta maantieosuuksien suojateillä vähennys oli 44 prosenttia.

Seinäjoen kaupungin alueella suojatieonnettomuudet vähenivät kolmanneksella vuosina 2016–2018.

Destia tutki varoitusvilkkujen vaikutusta Seinäjoella jo vuonna 2010, ja tuolloin autoilijoiden nopeus laski vilkkujen ansiosta 3–5 prosentilla. Viiden prosentin nopeuden vähennys vähentää loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia kymmenellä prosentilla ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 20 prosentilla.

Kunnille ja kaupungeille varoitustolpat ovat houkutteleva vaihtoehto myös talouden kannalta. Varoitusvalojen asentaminen on huomattavasti halvempaa kuin hidastetöyssyn rakentaminen.

Etelä-Pohjanmaan suojatietutkimuksessa varoitusvaloina käytettiin suomalaisen Innotrafik-yhtiön kehittämää Välkky-järjestelmää. Laitteessa on liikesensori, joka tunnistaa suojatietä lähestyvän jalankulkijan ja sytyttää tolpassa vilkkuvan sinivalkoisen varoitusvalon.

Kun jalankulkija on ylittänyt tien, valo sammuu. Järjestelmä toimii akuilla, joissa riittää virtaa liikenteen vilkkaudesta riippuen kahdesta kolmeen vuoteen yhdellä latauksella.

Varoitusvilkkuja näkee myös esimerkiksi Helsingissä, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole otettu laajasti käyttöön. Helsingin kaupunki tutki erilaisten varoitusvilkkujen vaikutusta 2010-luvun alussa, mutta silloin tulokset eivät olleet vakuuttavia.

”Testasimme useita malleja, mutta ongelmana oli, että ne välkyttelivät myös silloin, kun jalankulkijoita ei ollut”, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälähttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+yli-seppala Helsingin kaupungilta sanoo.

Helsingissä jalankulkijoiden turvallisuutta on parantanut taajamanopeuksien laskeminenhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005919199.html, mutta muitakin keinoja kokeillaan ja käytetään. Hidastustöyssyjä ja korotettuja suojateitä kaupungissa on yhteensä noin 1 500.

”Töyssy on paras, koska se hidastaa autoilijan nopeutta todennäköisimmin. Välkyt auttavat havaitsemaan suojatien, mutta eivät välttämättä hidasta nopeutta”, Yli-Seppälä sanoo.

Jalankulkijoilla on keskimäärin entistä turvallisempaa liikkua liikenteessä. Liikenneturvan tilastojenhttps://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_jalankulkijat.pdf mukaan jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana 15 prosenttia ja loukkaantuneiden määrä neljänneksellä.

Lähes puolet kaikista jalankulkijoiden henkilövahingoista tapahtuu lokakuun ja tammikuun välisenä aikana. Suojatieonnettomuuksista yli puolet tapahtuu juuri tänä vuoden pimeimpänä aikana.

Riskiryhmänä ovat iäkkäimmät jalankulkijat. Suojatieonnettomuudessa kuolleista 80 prosenttia on yli 65-vuotiaita, ja loukkaantuneista heitä on noin kolmannes.