Auto    |   Kommentti

95 on maaginen luku, joka määrittää nyt autoteollisuuden tulevaisuuden – Pakottaako EU ostamaan autoja, joita kansa ei halua?

On syytä toivoa, että valmistajat, valtiot ja asiakkaat kykenevät pelaamaan yhteen autojen päästötalkoissa. Vain sillä tavalla on mahdollista pelastaa ympäristö, yhteiskuntarauha, työpaikat ja autoteollisuus, kirjoittaa HS:n autotoimittaja Jose Riikonen.

Korttipakka painaa suurin piirtein 95 grammaa. Kädessä se tuntuu aika mitättömän painoiselta.

Autoteollisuudelle 95 grammaa on kuitenkin elämän ja kuoleman luku.

EU:ssa uudet autot saisivat tämän vuoden loppuun mennessä päästää keskimäärin 95 grammaa kilometrin ajossa.

Jos autonvalmistaja menee rajasta yli, se joutuu maksamaan jokaisen ylimenevän gramman ja auton osalta 95 euroa sakkoa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että sakkoja tulee. Sillä voi olla pahimmillaan rajuja vaikutuksia.

 

Autoteollisuudelle koituvat sakot voivat nousta 33 miljardiin euroon.

Tilanne ei näytä juuri nyt hyvältä.

Vuonna 2018 uusien autojen keskipäästö oli 120 grammaa, eikä lukema alentunut vuonna 2019.

Jos mikään ei muutu, joidenkin arvioiden mukaan autoteollisuudelle koituvat sakot voivat nousta 33 miljardiin euroon. Se on luku, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia suuriinkin autonvalmistajiin.

Siksi luvulla 95 on älyttömän suuri merkitys tänä vuonna autoteollisuudelle ja koko Euroopalle, maanosan suurimmalle yksittäiselle teollisuuden alalle.

95 grammaa ei ole ihan yksiselitteinen juttu. Kaikkien autonvalmistajien ei nimittäin tarvitse päästä autoinensa 95 gramman lukemaan, vaan kunkin tavoite riippuu valmistettujen autojen malleista ja määristä. Tarkkoihin päästöjen pelisääntöihin voi tutustua täällä.

 

Monet valmistajat eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin päästörajoihin.

95 grammaa on kuitenkin luku, johon kaikkien valmistajien täytyy yhdessä päästä EU:n tasolla.

Se on tiukka raja. Auton kulutuksen suhteen se tarkoittaisi bensiiniautolla 4,1 litran kulutusta satasella ja dieselautolla 3,6 litran kulutusta satasella.

Näihin lukemiin ei päästä fossiilisilla polttoaineilla, joten valmistajien täytyy myydä kulutusta kompensoidakseen sähköistettyjä autoja.

Idea on sama kuin laihduttavalla ihmisellä: jos tavoitteena on syödä 2 000 kilokaloria laihtuakseen ja on jo syönyt 2 300 kilokaloria, voi mennä kompensoimaan kalorit polkemalla tunnin kuntopyörää.

Monet valmistajat eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin päästörajoihin.

Yksi suurimmassa pinteessä oleva yhtiö on Fiat Chrysler Automobiles (FCA). Financial Timesin mukaan FCA tulee mahdollisesti ylittämään oman rajansa 6,7 grammalla, mikä johtaisi yli 2 miljardin euron sakkoihin ensi vuonna.

FCA on kuitenkin keksinyt kiertotien. Se aikoo ostaa päästöoikeuksia liittymällä sähköautonvalmistaja Teslan kanssa samaan päästöpooliin. FCA maksaa Teslalle satoja miljoonia euroja, jotta Teslan täyssähköautot lasketaan FCA:n autojen kanssa samaan pooliin.

Näin FCA syö suklaata ja polkee samalla kuntopyörää: yhteenlasketut päästöt saadaan FCA:n henkilökohtaisen päästörajan alle, eli FCA:n laskennalliset päästöt vähenevät. Teslan päästöt nousevat, mutteivät niin paljon, että se joutuisi maksamaan sakkoja.

Myös Mazda ja Toyota sekä Hyundai ja Kia ovat muodostaneet tällaisen poolin.

 

Päästörajat kiristyvät entisestään tulevaisuudessa.

Muitakin ”vippaskonsteja” on mahdollista tehdä.

Autonvalmistajat voivat esimerkiksi rekisteröidä huonosti myyviä vähäpäästöisiä autoja omiin nimiinsä – se lasketaan myydyksi autoksi ja se laskee kokonaispäästöä. Lisäksi valmistaja voi tehdä halpoja leasingsopimuksia työsuhdeautoilijoille ja vaikkapa autonvuokrausfirmoille.

Tällaiset toimet ovat kuitenkin mehupaasto-tyylisiä pikadieettejä. Päästörajat nimittäin kiristyvät entisestään tulevaisuudessa.

Vuonna 2025 EU:ssa uusien autojen pitäisi päästää 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020, ja vuonna 2030 vähennystä pitäisi olla 37,5 prosenttia.

Kuten IHS Markit -analytiikkayhtiön Martin Benecke sanoi Autonewsin mukaan: ”Mitä valmistaja tekee sitten ensi vuonna? Tai sitä seuraavana? Valmistaja ei voi rekisteröidä omiin nimiinsä suuria määriä ajoneuvoja, jos kukaan ei halua ostaa niitä.”

 

Onko Euroopan markkinoilla riittävä määrä asiakkaita, jotka haluavat ostaa?

Vaikka monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että autonvalmistajat eivät pääse 95 gramman keskitavoitteeseen, valmistajat itse ovat suhteellisen optimistisia.

Ainakin yritys on kova – sen verran paljon tänä vuonna ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja on tulossa markkinoille.

Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään autonvalmistajista. Esimerkiksi Hyundain Euroopan osastoa johtavan Thomas Schmidtin mukaan yhtiö pystyy kyllä tuottamaan riittävän määrän vähäpäästöisiä autoja. Mutta:

”Onko Euroopan markkinoilla riittävä määrä asiakkaita, jotka haluavat ostaa niitä? Kuinka kauan valtioilla menee siihen, että latauspisteitä on riittävästi?”

Paineita tulee siis poliitikoille ja autokauppiaille. Kuten Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio sanoi HS:lle viime vuoden lopussa:

”Koska päästörajojen alle on päästävä, vähäpäästöisiä autoja tuodaan markkinoille paljon. Ja varmasti valmistaja sanoo maahantuojalle ja maahantuoja myyjälle, että ne on sitten vaan myytävä.”

 

Vähäpäästöisille autoille saattaa olla odotettavissa yllättävänkin halpoja hintoja.

Lisäksi, jos valtiot haluavat edistää kauppaa, niiden olisi syytä harkita erinäisiä hankintatukia ja latausinfrastruktuurin kehittämistä.

Kaikki tämä voi olla autonostajalle edukasta. Vähäpäästöisille autoille saattaa olla odotettavissa yllättävänkin halpoja hintoja, jos kauppa ei ala käydä odotetulla tavalla.

Ongelmana tosin on, että edelleen täyssähköautojen ja ladattavien hybridien valmistaminen on verrattain kallista.

Samalla niitä pitäisi myydä halvalla, jotta ihmiset ostaisivat niitä, jotta valmistajat pääsisivät päästörajojen alle. Autonvalmistajien talousosaston väki runttaakin varmasti ankarasti lukuja selvittääkseen, mikä on myrkyistä vähiten tappava: myydäkö autoja tappiolla ja välttää sakot vai maksaa sakkoja ja myydä vähemmän vähäpäästöisiä autoja?

Autonvalmistajat syyttävät mielellään poliitikkoja liian tiukasta ja poukkoilevasta päätöksenteosta, mutta ne ovat itse lähteneet päästötalkoisiin jälkijunassa.

Viime vuosina valmistajat ovat markkinoineet esimerkiksi katumaasturityyppisiä autoja hanakasti. Näiden suurempikokoisten autojen valtava myynti on omalta osaltaan ollut torppaamassa päästöjen laskua, koska raskaat maasturit päästävät vääjäämättä pientä autoa enemmän.

Lisäksi pienten dieselautojen myynnin hiipuminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että päästöt eivät viime vuosina ole pudonneet. Tästä voi syyttää paljolti poliitikkoja, jotka ovat turhankin hanakasti käyttäneet Volkswagenin taannoista dieselskandaalia oman sädekehänsä kiillottamiseen.

Skandaalista lähtien nimittäin dieselin haukkuminen on ollut muodissa, koska siitä on saanut – usein heppoisin perustein – ekologisen ihmisen maineen.

 

Miksi EU ylipäänsä ”pakottaa” ihmisiä ostamaan tietynlaisia autoja?

Vaikka päättäjissäkin on vikaa, voi kuitenkin kysyä, onko fiksua, että valmistajat alkavat nyt viimeisellä mahdollisella hetkellä työntää markkinoille niitä sähköistettyjä autoja, kun työn olisi voinut aloittaa jo vuosia sitten?

Ovatko ihmiset valmiita näin nopeaan muutokseen? Mitä jos ihmiset eivät sittenkään osta näitä autoja?

Itse asiassa jotkut ovat kysyneet, miksi EU ylipäänsä ”pakottaa” ihmisiä ostamaan tietynlaisia autoja?

Moni haluaa ajaa isomoottorisella autolla, josta tulee pakokaasua ja hiilidioksidia solkenaan, koska tykkää sellaisesta estetiikasta.

Siksi heidän mielestään EU tekee kiusaa: pakottaa ihmisiä sanktioiden uhalla ostamaan autoja, joita he eivät halua.

Todellisuudessa kysymys ei ole kiusanteosta vaan vastuun kannosta ja siitä, että uskalletaan tehdä vaikeita, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Ilmastonmuutos kun on totta. Jotta sen pahimmat vaikutukset voi välttää, ei voi jatkaa elämistä samalla tavalla kuin ennen.

Tässä valossa EU:n päästöpolitiikka ja autonvalmistajien siihen taipuminen ovat itse asiassa mieltä ylentävä esimerkki ilmastopolitiikasta: sääntelyllä ja vastuullisella päätöksenteolla voidaan oikeasti vaikuttaa suuren teollisuudenalan toimintaan ja ympäristöystävällisyyteen.

 

Pahimmillaan suuria yrityksiä menee konkurssiin ja ihmiset menettävät työnsä.

Päästörajat on asetettu ensisijaisesti sen vuoksi, että autoteollisuuden on leikattava hiilidioksidipäästöjään osana muuta maailmaa, jotta ilmastonmuutos ei räjähdä käsiin. Se on syy, miksi koko ruljanssiin on alun perin lähdetty.

Jos ilmastonmuutoksen hillitseminen ei kiinnosta, ehkä tämä kiinnostaa: mahdollisten sakkojen ja tappioiden vuoksi autonvalmistajien talous menee pahimmillaan kuralle. Siitä seuraa todennäköisesti irtisanomisia. Pahimmillaan suuria yrityksiä menee konkurssiin ja ihmiset menettävät työnsä.

Talous alkaa sakata, koska autoteollisuus on Euroopassa valtava työllistäjä ja talousmahti. Sen edes osittaisella romahduksella olisi valtavia ja moninaisia vaikutuksia kansantalouksille ympäri Euroopan, todennäköisesti myös Suomessa.

Siksi on syytä toivoa, että valmistajat, valtiot ja asiakkaat kykenevät pelaamaan yhteen autojen päästötalkoissa. Vain sillä tavalla on mahdollista pelastaa ympäristö, yhteiskuntarauha, työpaikat ja autoteollisuus.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    2. 2

      Kysely hybridien omistajille paljasti hämmästyttäviä lukemia – Nyt ei tarvitse enää pohtia, ajavatko hybridiautoilijat sähköllä vai bensalla

    3. 3

      Kommentti: Tuore HS-gallup ei lupaa hyvää hallitusyhteistyölle

      Tilaajille
    4. 4

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    5. 5

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    6. 6

      Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

    7. 7

      Guantánamon vankilaan julmia kuulustelu­tekniikoita kehittänyt psykologi puolusti oikeudessa kidutusta: ”Amerikkalaisten henki oli tärkeämpää kuin terroristien epämukavuus”

    8. 8

      Turvalaite petti Salmisaaren kiipeilykeskuksessa, mies putosi seinältä maahan

    9. 9

      Tukes varoitti kiipeilylaitteiden riskeistä vain viikkoa ennen Salmisaaren onnettomuutta

    10. 10

      Brad Pittin ja Jennifer Anistonin syleilystä tuli internetin viraalein aihe – Frendit-Monica tykkäsi jokaisesta postauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    2. 2

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    3. 3

      Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

    4. 4

      Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

    5. 5

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    6. 6

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    7. 7

      Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

    8. 8

      Puolueiden kannatus on vakiintunut: Perussuomalaiset selvästi suurin, Marin-ilmiö ei ole nostanut Sdp:tä

    9. 9

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    10. 10

      Tutkijat löysivät immuunijärjestelmästä uuden hyökkäystien syöpäsoluja vastaan – ”On mahdollista, että tällä voisi hoitaa jokaisen potilaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää