Auto

Autoteollisuudessa on käynnissä murros, ja kiinalaisten mieltymykset voivat määrittää, miten se näkyy Suomessakin

Rikkaissa maissa autoilijat haluavat kyselyn mukaan ajaa omilla autoillaan, köyhemmissä maissa yhteiskäyttöautot kiinnostavat enemmän.

Autoteollisuudessa on käynnissä paitsi uusien käyttövoimien, myös autonomisuuden läpilyönti. Lisäksi käynnissä on auton omistamisen muutos, kun erilaiset yhteiskäyttöautopalvelut ovat tulleet markkinoille.

Itse ajavat autot ja yhteiskäyttöautot liittyvät toisiinsa vahvasti. Mikäli autoja saadaan itse ajaviksi, voidaan tehtailla robottitaksilaivueita, joiden avulla ihmiset pääsisivät paikasta toiseen helposti ilman kuljettajia.

Muutoksesta kertoo parhaiten raha. Erinäiset yhtiöt tulevat investoimaan vuosien 2019–2023 välillä itse ajaviin autoihin 75 miljardia dollaria, kertoo kansainvälinen konsulttiyhtiö Alix Partners.

Iso kysymys kaikkien näiden muutosten suhteen on, kiinnostavatko ne oikeasti autoilijoita.

Suomessa yhteiskäyttöautot eivät ole oikein lyöneet läpi.

 

Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän suhtautui nuivasti itse ajavaan autoon.

Hiljattain uutisoitiin, että yhteiskäyttöpalvelu Drive Now lopettaa toimintansa Helsingissä. Yhtiö tiedotti asiakkailleen, että sen viimeinen operointipäivä on 29. helmikuuta 2020.

Myös viimevuotinen Nesteen kysely kertoo, että yhteiskäyttöautot kiinnostavat vain 7 prosenttia autoilijoista.

Myöskään itse ajavat autot eivät suomalaisia kovasti kiinnosta, kertoo Autoalan tiedotuskeskuksen tutkimus.

Vain 26 prosenttia vastanneista kertoo, että hankkisi melko tai erittäin todennäköisesti itse ajavan auton. 62 prosenttia kertoo, että todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti ei hankkisi itse ajavaa autoa.

Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän suhtautui nuivasti itse ajavaan autoon.

 

Suomessa omistaminen on aina ollut kova juttu.

Toisissa maissa tilanne on ihan erilainen. Esimerkiksi Venäjän suurkaupungeissa yhteiskäyttöautoilla ajetaan paljon.

Miksi suhtautuminen yhteiskäyttöautoihin ja itse ajaviin autoihin vaihtelee niin paljon kansakunnasta toiseen?

Yksi syy lienee kulttuurissa. Suomessa omistaminen on aina ollut kova juttu. Asunto pitää omistaa ja auto pitää omistaa.

Lisäksi suomalaiset kokevat yhteiskäyttöautot kyselyjen mukaan hankalammiksi vaihtoehdoiksi kuin oman auton.

Nyt uusi tutkimus näyttää lisäkulman siihen, miksi tietyillä alueilla yhteiskäyttöautot ja itse ajavat autot otetaan suopeammin vastaan kuin toisilla alueilla.

Konsulttiyhtiö Alix Partners kysyi yli 6 500 ihmiseltä merkittäviltä automarkkina-alueilta, miten he suhtautuvat itse ajaviin autoihin ja autojen omistamisen muutokseen eli lähinnä yhteiskäyttöön robottitaksien muodossa.

Kyselyalueina olivat Kiina, Saksa, Italia, Yhdysvallat, Ranska ja Britannia. Tutkimuksen mukaan ihmiset osoittivat ”huomattavaa kiinnostusta” robottitakseja ja auton omistamisesta luopumista kohtaan.

 

Mitä suuremmalla osalla ihmisistä on auto sitä hanakammin siitä halutaan pitää kiinni.

Yksi merkittävä seikka eri maiden kiinnostuksen määrästä löytyi rahasta. Trendinä näyttäisi olevan, että mitä suurempi valtion bruttokansantuote on, sitä vähemmän yhteiskäyttöautot ja robottitaksit kiinnostavat.

Esimerkiksi rikkaassa Yhdysvalloissa 44 prosenttia kertoi voivansa harkita auton omistamisesta luopumista ja vaihtamista robottitaksipalveluihin, mikäli hinta olisi suurin piirtein yhtäläinen. Myöskään britit ja saksalaiset eivät olleet paljoa innokkaampia tästä vaihtoehdosta.

Italiassa – hieman köyhemmässä valtiossa – innokkuus oli huomattavasti suurempaa. 67 prosenttia voisi harkita, että siirtyisi käyttämään oman auton sijasta robottitaksipalveluita.

Kiinassa – kyselymaista köyhimmässä – 84 prosenttia olisi valmis siirtymään omasta autosta robottitakseihin.

Maan rikkauden lisäksi innokkuuteen näyttää vaikuttavan myös maan autoistumisen taso: mitä suuremmalla osalla ihmisistä on auto, sitä hanakammin siitä halutaan pitää kiinni.

Yhdysvallat on maailman neljänneksi autoistunein maa. Siellä tuhatta asukasta kohti on 838 autoa.

Kiinassa lukema on vain 179/1000.

Kun ottaa huomioon, että Suomi on hyvin autoistunut (itse asiassa maailman seitsemänneksi autoistunein) korkean bruttokansantuotteen maa, ei ole ihme, että täällä itse ajavuus ja yhteiskäyttöautot eivät tunnu ihmisiä puhuttelevan.

 

Globaalit yhtiöt hakevat kasvua nimenomaan Kiinan ja Intian tapaisilta kehittyviltä markkinoilta.

Vaikka vahvasti autoistuneita, rikkaita maita robottitaksipalvelut eivät vaikuta kiinnostavan, niiltä ei välttämättä hirveästi kysellä.

Alix Partners nimittäin kirjoittaa, että kyselyn tulokset antavat vahvan viestin autonvalmistajille.

Mikäli robottitaksien kustannukset tulevat suurin piirtein samalle tasolle, se on mahdollisesti ”uhka perinteiselle automyynnille ja mahdollisuus kyytipalveluiden tarjoajille”.

Merkittävää on, että kiinalaiset ovat näiden asioiden suhteen ilmeisen kiinnostuneita.

Ja jos kiinnostus korreloi bruttokansantuotteen kanssa, voidaan olettaa, että esimerkiksi intialaistenkin kiinnostus saattaisi olla verrattain suurta.

Tulevaisuudessa globaalit yhtiöt hakevat kasvua nimenomaan Kiinan ja Intian tapaisilta kehittyviltä markkinoilta eli niiden mieltymyksiä kuunnellaan enemmän.

Tämä on näkynyt autonvalmistuksessa jo pitkään. Esimerkiksi BMW on tehnyt autoistaan enemmän kiinalaiseen käteen sopivia, pehmeämmin ajettavia menopelejä.

Tällä tavalla kiinalaisten autoilumieltymykset esimerkiksi robottitakseihin näkyvät tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän myös Euroopassa ja Suomessa, vaikka emme välttämättä olisi niistä kovin kiinnostuneita.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    2. 2

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    3. 3

      Saksassa ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut ampumisissa kahdessa vesipiippu­kahvilassa, poliisin mukaan yksi epäilty ampuja on kuollut

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen teki sen taas: erottuu formulakuljettajien yhteiskuvassa hilpeästi edukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää