Ladattavat hybridit päästävät jopa kolme kertaa enemmän hiilidioksidia kuin autonvalmistajat ilmoittavat

Autoalan tiedotuskeskus tutkihttps://www.hs.fi/autot/art-2000006380568.html hiljattain suomalaisten ladattavien hybridien käyttöä. Selvisi, että ihmiset lataavat autojaan yllättävän paljon. Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan Suomessa sähköllä, kyselytutkimus kertoi.

Se kuulosti hyvältä: ihmiset jaksavat nähdä vaivaa sekä omien säästöjensä (sähkö on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet) että ympäristön eteen (sähkö kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin fossiiliset polttoaineet).

Ladattavien hybridien päästöt ovat siis sittenkin luvatun pieniä, koska ihmiset ovat vastuullisia!

Kyllä ja ei, kertovat uudet tutkimukset.

 

Autojen hiilidioksidipäästöt olivat jopa 2,5–3 kertaa suuremmat kuin mitä valmistaja ilmoitti.

Konsulttiyhtiö The Miles Consultancy (TMC) tutki, kuinka paljon suosituimpien ladattavien hybridien ajossa todellisuudessa syntyy päästöjä.

Mukana oli BMW:n, Mitsubishin, Mercedes-Benzin ja Volkswagenin autoja. Asiasta kertoo brittilehti Telegraphhttps://www.telegraph.co.uk/news/2020/02/05/revealed-plug-in-hybrid-cars-emit-three-times-co2-real-world/.

Autojen hiilidioksidipäästöt olivat todellisuudessa keksimäärin jopa 2,5–3 kertaa suuremmat kuin mitä valmistaja ilmoitti.

Ensimmäinen ajatus tästä on, että britit eivät siis lataa autojaan. Konsulttiyhtiö TMC:n mukaan se voi hyvinkin olla totta.

”Todistusaineistomme mukaan on relevantti kysymys, näkevätkö jotkut ladattavat hybridit koskaan latausjohtoa”, yhtiön johtaja Paul Hollickhttps://www.hs.fi/haku/?query=paul+hollick sanoi.

Jos autoa ei halua ladata, sen päästöt voivat itse asiassa olla vastaavaa, pelkällä fossiilisella kulkevaa autoa suuremmat. Tämä johtuu siitä, että ladattava hybridi on akkujen takia fossiilista verrokkiaan raskaampi. Mitä raskaampi auto, sitä janoisempi se on.

Ovatko suomalaiset sitten yksinkertaisesti innokkaampia lataajia kuin britit?

Ehkä, mutta mitään pitävää todistusaineistoa tästä ei käytännössä ole. Tällä hetkellä ei nimittäin ole tiedossa, paljonko suomalaisten hybridiautoilijoiden päästöt ovat. Autoalan tiedotuskeskuksen tutkimuksessa ei tutkittu päästöjä, vaan sähköllä ajettuja kilometrejä.

”Se, että jos ajat sen yli puolet ajosta sähköllä, kuten tutkimuksemme mukaan on, niin mikä on se hiilidioksidipäästö, emme me sitä tutkineet”, Autoalan keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissahttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+rissa sanoo.

 

Näyttää siltä, että vaikka autoja lataa kohtalaisen aktiivisesti, päästöt karkaavat turhan korkeiksi.

Seuraava kysymys kuuluus siis: Paljonko ahkerasti ladatut autot Suomessa päästivät, ja kuinka kaukana se päästölukema on valmistajien ilmoittamasta lukemasta?

Yhden verrokkiluvun voi hakea Norjasta. Rissan mukaan nimittäin Norjassa ladattavia hybridejä ladataan suurin piirtein samalla tahdilla kuin Suomessa.

Telegraph kertoo, että vuoden 2018 Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan ladattavat hybridit päästivät vuosittaisessa ajossa keskimäärin 2,5 kertaa ilmoitettua enemmän hiilidioksidia.

Näyttäisi siis siltä, että vaikka autoja lataa kohtalaisen aktiivisesti, päästöt karkaavat silti turhan korkeiksi.

Tämä on huomattu myös HS:n autoja testaavien toimittajien keskuudessa. Esimerkiksi Volkswagen Passat GTE:n koeajossa ilmoitettu WLTP-testin mukainen kulutuslukema oli 1,5 litraa 100 kilometrillä, mutta ajossa mitattu lukema oli 3–5,5 litraa.

Kolme litraa oli lukema hybriditilassa, jolloin auto käyttää vuorotellen sähköä ja bensaa. Viiteen ja puoleen litraan kulutus nousi, kun laski koko 500 kilometrin koeajon kulutuksen, sähköllä siitä oli ajettu 170 kilometriä.

Kulutuslukema korreloi suoraan auton hiilidioksidipäästöjen kanssa.

 

”Eivät ne testitulokset tietenkään ole aina yhteneväisiä todellisuuden kanssa.”

Iso kysymys on, onko uusi WLTP-päästömittaustesti valuvikainen ladattavien hybridien suhteen.

WLTP lanseerattiin hiljattain vanhan NEDC-testin tilalle nimenomaan siksi, että se olisi lähempänä auton todellista kulutusta: että auton ostaja voisi luottaa valmistajan lukeman olevan totuudenmukainen tai edes jossain määrin realistinen.

Rissan mukaan WLTP on parannus vanhaan NEDC-testiin.

”WLTP on tarkempi, mutta se on edelleen laboratoriotesti. Ainoa oikea, totuudenmukainen on niin sanottu Real Driving Emission -testi, joka sananmukaisesti mittaa toteutuneita päästöjä ajossa”, Rissa sanoo.

Hänen mukaansa on luonnollista, että eri olosuhteissa tulee erilaisia päästö- ja kulutuslukemia.

”WLTP:ssä on omat pelisääntönsä. Eivät ne testitulokset tietenkään ole aina yhteneväisiä todellisuuden kanssa.”

 

Ladattavalla hybridillä on todistetusti mahdollista päästä erittäin pieniin kulutuslukemiin.

Autoala on rummuttanut vahvasti ladattavien hybridiautojen puolesta. Ne olisivat hyvä välietappi sähköiseen liikenteeseen siirryttäessä. Ja totta on, että ladattavalla hybridillä on todistetusti mahdollista päästä erittäin pieniin kulutuslukemiin. Siksi ne ovat askel vähäpäästöisempään liikenteeseen.

Tämä on selvä asia.

Epäselvää sen sijaan on se, onko autonvalmistajan ilmoittama WLTP-lukema todellisuudessa realistinen, ja kuinka monella ladattavan hybridin ostajalla on mahdollisuuksia siihen päästä?

Jos jotain, niin ilmoitettu kulutuslukema on niin pieni, että se auttaa autonvalmistajia välttämään sakkoja, joita se joutuisi maksamaan, jos sen automallisto ei pääse tietyn keskipäästölukeman alle.

Tänä vuonna EU:ssa uusina myytävien autojen täytyisi päästää keskimäärin 95 grammaa kilometrillä. Jos tämän alle ei pääse, tulee isoja sakkoja.

Ladattavat hybridit auttavat tässä roimasti, ainakin paperilla, sillä usein ne päästävät – edelleen paperilla – noin 50 grammaa hiilidioksidia.

Ilmasto ei kuitenkaan välitä siitä, mikä päästölukema on paperilla. Se välittää siitä, paljonko hiilidioksidia todellisuudessa ilmakehään tuprutetaan.