Liikennelaki uudistui, mutta edes se ei purrut autoilijoiden vanhaan helmasyntiin: ”Porukka on autuaan tietämätöntä tai piittaamatonta”, poliisitarkastaja hämmästelee suojatiekäytöstä - Auto | HS.fi
Auto|Liikenne

Liikennelaki uudistui, mutta edes se ei purrut autoilijoiden vanhaan helmasyntiin: ”Porukka on autuaan tietämätöntä tai piittaamatonta”, poliisitarkastaja hämmästelee suojatiekäytöstä

Uusi liikennelaki on ollut nyt voimassa kuukauden. Poliisitarkastaja kertoo, miten sen kanssa on sujunut.

Uuden tieliikennelain mukaan autoilijan on noudatettava entistä suurempaa varovaisuutta suojatietä lähestyessään.

Julkaistu: 30.6. 16:39

Kuukauden päivät voimassa olleessa uudessa tieliikennelaissa on korostettu aiempaa enemmän liikkujien vastuullisuutta turvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä.

Suomeksi sanottuna se siis luottaa tienkäyttäjän omaan järjenkäyttöön: jos tuntuu fiksulta ja turvalliselta pysäköidä vaikkapa nokka väärään suuntaan, anna mennä – lainsäätäjä luottaa arviointikykyysi.

Yleensä tienkäyttäjät käyttävätkin järkeään vastuullisesti, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta. Mutta kuten joukossa oli vanhan lain aikana vastuuttomia ihmisiä, niin on nykyäänkin.

”Yksittäiset tapaukset saavat valvovalla viranomaisella suorastaan verenpaineen kohoamaan. Kysymys on perusasioista, joten miten voi olla, että niitä ei hallita?”

Yksi tällaisista perusasioista liittyy suojatiehen, jossa säädökset ovat muuttuneet.

Aikoinaan suojatiesääntö autoilijalle meni niin, että mikäli suojatien eteen on pysäköity auto – mikä oli ja on edelleen laitonta – auton ohi ajaessaan tuli pysähtyä ja tarkastaa, tuleeko suojatielle joku.

Nyt laki on mennyt Arvelinin mielestä parempaan suuntaan. On edelleen pysähdyttävä, jos ihan suojatien edessä on auto tai vaikka raitiovaunu, mutta lisäksi on myös vähintään hiljennettävä ja tarvittaessa pysähdyttävä, oli näköeste suojatielle missä hyvänsä ja mikä hyvänsä.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin

Tätä lakia ei ennen eikä nyt kuitenkaan juurikaan noudateta, Arvelin sanoo. Ei, vaikka kyseessä on pahimmassa tapauksessa liikennerikkeen sijaan liikennerikos, josta voi saada päiväsakkoa tai menettää jopa ajokorttinsa.

”Käytännössä kun menee kuvaamaan tuollaiseen paikkaan, jossa auto on liian lähellä suojatietä, niin jengi on autuaan tietämätöntä tai piittaamatonta tästä säännöksestä. Se on välillä ihan tuskastuttavaa, kun seisot siinä ja siinä menee taksista lähtien kaikki ohi, ja harvat edes hidastavat.”

Huomattavaa on, että kyseisenkaltaisessa tilanteessa on todellisuudessa kaksi liikennerikoksen tekijää: se, joka pysäköi liian lähelle suojatietä, ja se, joka ajaa pysäköidyn auton ohi pysähtymättä.

 ”Joskus tuntuu suoranaiselta ihmeeltä, että selviämme näinkin vähillä vakavilla onnettomuuksilla, vaikka jotkut ihmiset ovat niin piittaamattomia tai tietämättömiä.”

Periaatteessa molempia voitaisiin syyttää liikennerikoksesta, vaikka pysäköidyin auton haltija pääsääntöisesti pääsee tilanteesta pysäköintivirhemaksulla.

Poliisi voisi kuitenkin pysäköidyn auton kuljettajan tavoittaessaan sakottaa tätä tai viedä teon syyteharkintaan, jos teko aiheuttaa selkeää vaaraa.

Suojatien suhteen joillain ihmisillä on muutenkin joko asenneongelma – tai sitten he eivät vain tiedä säännöistä riittävästi, Arvelin sanoo.

”Suojateihin liittyy uskomaton keskustelu sosiaalisessa mediassa, kun autokuskit puhuvat, että eivät he ole ajatustenlukijoita, että kun jalankulkijat seisovat siellä suojatien reunassa, niin ei voi tietää, ovatko he ylittämässä katua.”

Puhelimessa äänentaso alkaa nousta.

”Ei siinä tarvitse mikään ajatustenlukija ollakaan! Jos jalankulkija on suojatien alkupäässä, niin kuljettaja pysäyttää ja antaa esteettömän kulun ja sillä selvä – ja vaikka huutaa ikkunasta, että kävele nyt yli siitä.”

Uudessa tieliikennelaissa on monia pieniä viilauksia myös moniin muihin asioihin.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi tiedossa on muun muassa uusia liikennemerkkejä, sulkuviivojen muuttaminen valkoisiksi, vähimmäisnopeusmääräyksiä, talvirengaspakon poistumista ja sen sellaista.

Eräs kiinnostava nyanssi on se, että kuljettaja ei ole enää tieliikennelaissa subjekti, eli laissa ei puhuta enää kuljettajasta. Tällä ennakoidaan esimerkiksi autonomisten autojen tuloa.

Kattava tietopaketti uusista säädöksistä löytyy Traficomin sivuilta.

Lakimuutos on aiheuttanut hämminkiä yksittäisissä asioissa. Eräs tällainen koski ambulanssien ajonopeuksia silloin, kun autot eivät ole hälytysajossa.

Toinen asia koski sitä, että tieliikennelain mukaan kevyttä peräkärryä vetävä auto saa nyt ajaa enimmillään sadan kilometrin tuntinopeutta entisen kahdeksankympin sijasta. Moottori-lehden testissä huomattiin, että kaikki kärryt eivät tahtoneet kestää edes 80 tuntikilometrin vauhtia.

Vastikään lehden testissä kävi myös ilmi, että myös peräkärryä vetävän auton jarrutusmatka kasvaa merkittävästi, kun ajetaan sataa.

Poliisihallitukseen ei kuitenkaan ole tullut juurikaan kysymyksiä, kehuja tai nurinoita oikein mistään muutoksista.

Paitsi yhdestä: ylinopeudesta.

Arvelinin mukaan poliisille tulee jatkuvasti kysymyksiä asiasta, joka ei ole oikeastaan edes muuttunut.

”Kysytään, että kun liikennevirhemaksu voidaan nyt määrätä yhden tuntikilometrin ylinopeudesta, niin onko poliisi nyt salaa muuttanut jotain, että voidaan sakottaa enemmän.”

Tästä ei ole kysymys.

”Valvomme ylinopeuksia ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Rikesakko voitiin ennenkin määrätä 1 km/h ylinopeudesta, nyt sen nimi vain on liikennevirhemaksu. Edelleen poliisi noudattaa puutumiskynnystä ja yleensä se puuttumiskynnys on 6–7 km/h ylinopeudessa.”

 ”Suurin osa käyttäytyy asiallisesti.”

Arvelin painottaa, että poliisilla ei ole ketunhäntää kainalossa.

”Koska tämä selkeästi on kansakuntaa näinkin järisyttävä asia, niin lupaan, että kyllä siitä tijedotettaisiin, mikäli tiukentaisimme puuttumiskynnystä. Eivät nämä mitään salaisia asioita ole.”

Koska uusi tieliikennelaki luottaa tienkäyttäjän harkintaan aiempaa enemmän, herää kysymys siitä, onko luottamus ansaittu: onko suomalainen autoilija valmis kantamaan vastuuta?

”Toivottavasti. Liikennettä voisi kuvailla niin, että siinä vedetään supersankarin viitta niskaan: suuret voimat tuovat suuren vastuun. Joskus niistä oikeuksistakin joutuu myös tinkimään, koska liikenteessä on myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, joilla ei ole samaa tietotaitoa kuin kaikilla muilla, kuten autokoulua.”

Arvelin sanoo, että joskus tuntuu suoranaiselta ihmeeltä, että selviämme näinkin vähillä vakavilla onnettomuuksilla, vaikka jotkut ihmiset ovat niin piittaamattomia tai tietämättömiä.

”On niin paljon sitä toimintaa, että mennään vaan siten mikä itselleen parhaiten sopii ja oletetaan, että muut mukautuvat.”

Onko poliisitarkastaja Arvelinin äänessä aistittavissa pientä turhautumista?

”Aistit aivan oikein. Ajoitan töihin tulemisen ja sieltä lähtemisen aamu- ja iltahämärään. Silloin joutuu vähiten todistamaan tieliikennelainvastaista toimintaa. No, leikki leikkinä. Tosissaan puhuen suurin osa käyttäytyy asiallisesti, mutta yksittäistapaukset pistävät ihmettelemään.”

Arvelinia turhauttaa se, että ihmisiltä tuntuu unohtuneen, miksi, miten ja ketä varten lakeja säädetään.

Tämä näkyy usein, kun puhutaan tieliikennelaista. Puhe kaartuu torailuksi sääntö-Suomesta ja byrokraattisten virkamiesten rakkaudesta pilkunviilaukseen ja rankaisemiseen: poliisi kyttää, lainsäätäjä ahdistaa, ja ihmiset eivät saa olla rauhassa.

Arvelinin mielestä tällainen näkemys on vähän hassu.

”Lait säätää eduskunta, ja me kansalaiset olemme ne säätäjät sinne valinneet. Laki on yhtä hyvä kuin äänestäjänsä. Eihän tieliikennelakia tarvitse valvonnan takia noudattaa, vaan taustalla on tavoite suojella heikoimpia liikenteessä olevia. Lait ovat ihmisiä varten, eivät byrokraatteja varten.”

Liikenne|Lakimuutos on jo innostanut leväperäiseen pysäköintiin, sanoo poliisitarkastaja ja kertoo, millaisia kokeiluja on päässyt ”ihastelemaan”

Auto|Kevyen peräkärryn kanssa saa ensi viikolla ajaa satasta, mutta autolehden testi paljasti, että kaikki kärryt eivät kestä hitaampaakaan vauhtia väistötilanteessa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luitko jo nämä?