Suomessa voi olla miljoona sähköistä henkilöautoa jo vuonna 2030. Näistä yli puolet olisi täysin sähköllä kulkevia, loput erilaisia hybridejä.
Tällaisen kunnianhimoisen tavoitteen esittää Sähköinen liikenne -yhdistys.
”Totta kai siinä on optimismia, mutta kun ajatellaan miten nopeaa sähköisen ajoneuvokannan kasvu on ollut, niin jokainen kerta kun kasvua on arvailtu, se hyvä arvaus on jäänyt alakanttiin”, sanoo yhdistyksen toimitusjohtaja Heikki Karsimus.
Matkaa riittää. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 000 sähköllä liikkuvaa autoa, joista vajaa kolmannes täyssähköisiä.
Sähköinen liikenne kytkeytyy etujärjestö Teknologiateollisuuteen, ja yhdistyksen jäseninä on muun muassa latausfirmoja ja oppilaitoksia. Se tavoitteineen liittyy joukkoon, joka penää eduskuntavaaleihin valmistuvilta puolueilta tarkempia linjauksia autoilusta.
HS kirjoitti esimerkiksi helmikuussa autoalan liiketoiminnan professorista, joka ihmetteli autojen kadonneen vaaliagendalta.
Myös Karsimus kummastelee, miksi ”kuuma aihe” ei näy vaaliteltoilla.
”Kyse ei ole enää siitä, että polttoaineiden sijaan tulee sähkö, vaan kyse on isosta murroksesta koko energiajärjestelmässä.”
Sen kautta avautuu mahdollisuus tehdä tiliä. Kotimaiset yritykset voisivat keksiä keinoja sähköistää maailmaa, ja tästä tulisi yhdistyksen mukaan ”viennin valttikortti”.
Palataan miljoonaan henkilöautoon. Lukua piti vuosi sitten jo mahdollisena Autoalan tiedotuskeskus laskelmissaan. Nyt rajapyykkiä uhkaa vallitseva taloustilanne.
Sähköautoja myydään uutena paljon verrattuna polttomoottoreihin, mutta absoluuttinen määrä ei ole suuri. Esimerkiksi helmikuussa rekisteröitiin vajaat 2 000 sähköautoa.
Samalla autokanta vanhenee, kriisiajat hiljensivät autokauppaa ja toimitusvaikeudet lykkäävät uusien autojen tuloa.
”Valtava merkitys tulee olemaan käytettynä maahantuoduilla autoilla”, Karsimus arvioi.
Toistaiseksi tuontiakin koetellaan. Käytettynä maahantuotujen autojen määrä putosi viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia. Lisäksi käytetyistä valtaosa myydään polttomoottorilla.
Karsimus sanoo, että tärkeintä on katsoa vallitsevan tilanteen sijaan muutaman vuoden päähän. Nyt sähköistyminen on vasta lyömässä läpi. EU puolestaan kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen tuonnin EU:n markkinoille vuodesta 2035 lähtien.
”Kun kuluttaja tai yritys tekee päätöksen vaihtaa autoa, niin pitäisi olla niin paljon kannustinelementtiä, että se valinta päätyy aina sähköautoon.”
Lue lisää: EU päätti: Uudet bensiini- ja dieselautot kielletään vuoden 2035 jälkeen
Lue lisää: Suomeen uhkaa syntyä outo tilanne, jossa käytettyjä autoja ei ole lähitulevaisuudessa tarpeeksi
Sähköautojen julkisia latauspisteitä yhdistys toivoo maahan 60 000 kappaletta. Se kuulostaa valtavalta lataustolppien viidakolta, mutta saattaa olla tavoitteista helpoiten saavutettava.
Nyt julkisia latauspisteitä on Suomessa vajaat 10 000 kappaletta. EU:ssa valmistellaan asetusta, joka edellyttäisi jäsenmaita rakentamaan asemia tietyin kilometrivälein, mutta Suomessa niitä näyttää nyt putkahtelevan itsestään.
”On merkittävää, että tämä kehitys on markkinaehtoisesti lähtenyt liikkeelle. Näinkin pienellä autokannalla panostetaan etenkin suuritehoiseen infraan”, Karsimus sanoo ja viittaa suurteholatureihin.
Valtaosa sähköautoilijoista lataa autonsa nyt ja tulevaisuudessakin yön ylitse kotona.
”Henkilöautopuoli on jo niin valmis tähän sähköiseen siirtymään, kunhan vaan autoja saadaan. Tämä menee maaliin asti.”
Sen sijaan raskas liikenne ottaisi vasta ensiaskelia 2030 sähkömaailmasta. ”Megawatti-luokan” latauspalvelut rekoille tulevat viimeisenä.
Moni ei usko autoilun sähköistymiseen, ja pessimistejä löytyy etenkin harvaan asutuilta alueilta. Karsimus katsoo, että pessimisteiltä loppuvat ensin polttomoottorien vähentymisen takia autot ja fossiilisissa polttoaineissa pysyminen kurittaa lompakkoa.
”Sähkö tulee olemaan käyttövoimana se edullisin.”
Oikaisu 8.3. kello 14.08. Jutussa luki virheellisesti, että Sähköinen liikenne kytkeytyy Energiateollisuuteen. Kyse on Teknologiateollisuus ry:stä.
