Ilmastokirjeenvaihtaja    |   Blogi

Siirtyykö Lähi-idän maisema Etelä-Eurooppaan?

Yatirin metsää Israelissa voisi käyttää myös aikakoneena Etelä-Euroopan tulevaisuuteen, kirjoittaa HS:n ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen.

Negevin aavikolla, Yatirin metsässä Israelista sekä Saharassa liikkuva juttu olisi voinut alkaa myös näin:

Tervetuloa Etelä-Eurooppaan vuonna 2119! Kiitos, saammeko hieman katsella paikkoja?

Ympärillä näkyy ainakin mäntyjä, paljon mäntyjä. Tosin erilaisia kuin Suomessa. Männyt ovat pienempiä, vain noin 10-metrisiä. Neulaset näyttävät jotenkin pehmeämmiltä, tai ainakin vaaleammilta. Maaperä on vaaleaa, hiekkaista. Hyvin kuivaa.

”Saatte hieman väärän kuvan. Tämä on kaikkein vehrein aika, koska kaikki sateet tulevat talvella. Kesällä täällä on rutikuivaa ja maisema on ennemmin keltainen”, sanoo Yakir Preisler. Preisler on tutkijakoulutettava, joka vie retkelle maisemaan sadan vuoden päähän.

HS:n jutussa Israeliin istutettua aavikkometsää käytettiin ikään kuin laboratoriona tai pienoismallina Saharan metsittämiselle.

Yhtä lailla Yatirin metsää Israelissa voisi käyttää myös aikakoneena. Aikakoneena, jolla voi matkustaa tulevaisuuden Espanjaan Italiaan, Portugaliin ja Kreikkaan.

Brittiläisen toimittajan Marcus Lynaksen kirjassa Six Degrees käydään läpi seurauksia maailman eri kolkilla celsiusaste kerrallaan. Neljän asteen lämpötilanousua käsittelevissä luvuissa Lynas kuvailee, miten Saharan aavikko hyppää yli Gibraltarista ja muuttaa Etelä-Eurooppaan.

Neljän asteen lämpenemisen jälkeen Etelä-Eurooppaa olisi menettänyt jo kaksi kolmasosaa muutenkin vähäisistä kesäkauden sateistaan (tässä Lynas muuten viittaa suomalaisen meteorologian dosentti Jouni Räisäsen mallinnuksiin). Sadot ja maatalous tietysti kärsisivät rajusti.

Tietenkään aavikot eivät oikeasti hyppele merien yli. Värikkään kielikuvan taustalla on kuitenkin kuukausien työ, sillä Lynas on käynyt kirjaansa varten läpi satoja ilmastomallinnuksia. Jos lämpötila nousee tarpeeksi ja alue kuivuu sekä vähenevän sateen ja lisääntyvän haihtumisen vuoksi, seurauksena on aavikoituminen.

Lynas esittää, että Välimeren ympäristö alkaisi hiipua aavikoksi noin 2070 tienoilla. Vähän kerrassaan tietysti. Myös esimerkiksi Science-tiedejulkaisussa julkaistussa artikkelissa ennakoidaan Välimeren asteittaista aavikoitumista vuoteen 2100 mennessä.

Maailman keskilämpötila on noussut lähes yhden asteen esiteollisesta ajasta eli 1880-luvulta. Lämpötilan nousun odotetaan jatkuvan. Lämpeneminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Meret esimerkiksi ovat lämmenneet vähemmän kuin yhden asteen, mikä tarkoittaa, että maa-alueet ovat lämmenneet enemmän. Ja maa-alueetkin lämpenevät eri tahtia eri puolilla maailmaa: Etelä-Euroopassa lämpötila on noussut maailman keskiarvoa enemmän eli noin 1,3 astetta.

Kun lukee mitä tahansa ilmastoraporttia, Etelä-Eurooppa mainitaan yhtenä ”hotspotina”. Hotspot on ilmastokieltä ja tarkoittaa suomeksi aluetta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat erityisen rajuina. Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa tämä tarkoittaa entistä kuivempaa ja kuumempaa ilmastoa – ja joidenkin ilmastomallinnusten mukaan suoranaista aavikkoilmastoa sadan vuoden päästä, jos ilmaston lämpenemistä ei saada kuriin.

Välimeren ilmaston on perinteisestikin kesäisin kuuma ja kuiva. Kreikassa taistellaan osissa maata jo nyt aavikoitumista vastaan erilaisilla istutus- ja metsitysprojekteilla. Alueen kasvillisuus on sopeutunut alueen ilmastoon ja nahkeat lehdet säästävät vettä kesäisin. Kaikkeen kasvitkaan eivät pysty sopeutumaan. Ajoittaiset kuumuuskaudet ovat saaneet jo nyt turismin ja maatalouden kärsimään Välimeren alueella.

Negevin aavikon laidassa tavattu tutkijakoulutettava Yakir Preisler korosti, että Yatirin metsästä voidaan saada oppeja myös tulevaisuuden Etelä-Eurooppaan.

”Nyt ehkä parhaiten tunnetaan boreaaliset metsät, mutta Yatirissa voidaan mallintaa, miten Välimeren alueen metsät voisivat toimia. Senkin takia Yatirin metsää on tärkeää tutkia”, Preisler sanoi. Boreaaliset metsät tarkoittavat pohjoista havumetsävyöhykettä, eli esimerkiksi suomalaisia metsiä.

Preisler on tutkinut Yatirin metsää 11 vuotta ja keskittynyt erityisesti puiden vedenkiertoon. Autiomaan maaperän vesimäärään nähden Yatirin metsä istutettiin aikanaan 1960-luvulla liian tiheäksi. Seuraukset alkoivat näkyä yllättävän pitkällä viiveellä. Vuonna 2010 Yatirista kuoli 50 000 puuta.

Kuolinsyyntutkimus oli Preislerin maisteriopintojen lopputyön aihe. Vuosina 2008–2009 oli pitkä kuivuus ja puut joutuivat selviämään 347 päivää ilman pisaraakaan sadetta. Preislerille kuitenkin selvisi, että maaperä oli alkanut menettää vettä jo vuonna 1984.

”Metsällä on ihmeellisiä keinoja torjua kuivuutta ja mukauttaa käytöstään vuodenaikojen ja vuosien mukaan”, Preisler sanoi.

Lopulta lähes vuoden jatkunut kuivuus oli puille liikaa. Harvempaan istutetuille puille maaperän vesi ehkä olisi voinut riittää paremmin, mutta istutettu tiheys oli aavikko-oloissa liikaa. Puut joutuivat taistelemaan vedestä keskenään.

Nyt Yatirin metsä on täynnä puuttomia laikkuja. Ja tämä on juuri yksi niitä oppeja, mitä Yatirin metsä voi välittää sekä Saharaan että tulevien vuosikymmenten Etelä-Eurooppaan.

”Oikeastaan on väärä kysymys miettiä, miksi puut kuolivat. Oikeampi kysymys on, miksi ne säilyvät hengissä.”

Yatirin istutusmetsä on ollut olemassa yli 50 vuotta. Seuraavan 50 vuoden päästä metsää ei todennäköisesti ole, jos sitä ei aleta uusintaa.

”Täällä voi nähdä, millaiselta kasvillisuus voisi näyttää Etelä-Euroopassa sadan vuoden päästä. Tämä metsä ei ehkä selviä tulevista vuosikymmenistä, mutta Etelä-Euroopassa metsät voivat selvitä”, Preisler sanoi noin kymmenmetristen alepponmäntyjen keskellä.

1960-luvulla istutettu Yatirin metsä ei pysty uudistumaan omin voimin. Maaperässä on liian vähän vettä, jotta uudet taimet selviäisivät.

Uusia taimia näkee metsässä esimerkiksi koealoilla, joita kastellaan tutkimusmielessä. Lisävesi auttaa taimia selviämään. Koealueiden ulkopuolella uusia taimia näyttää kasvavan erityisesti rinteiden alaosiin, joihin vettä valuu muuta maastoa enemmän. Usein jonkin aikaa selvenneiden taimien kohtalona on lopulta joutua metsässä laiduntavien lampaiden syömiksi.

”Uusiutumisvauhti on nyt yksi puu vuodessa. Eli 30 vuodessa tulee 30 puuta. Se on liian hidas tahti, että metsä tällaisena säilyisi. Jotain metsästä jää luultavasti jäljelle, mutta paljon paljon nykyistä harvempana”, Preisler arvioi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 50 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      Lomat, ylenpalttiset asuin­neliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmasto­toimissa, jyrähtää professori Lassi Linnanen

      Tilaajille
    3. 3

      Palomies Arto Latvala, 62, on varautunut 40 vuotta suuronnettomuuteen, jota ei ole vielä tapahtunut – ”Jonain päivänä se kolisee täälläkin, se on ihan itsestään selvää”

    4. 4

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    5. 5

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    6. 6

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    7. 7

      HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittävät jopa ammattilais­kamerat

      Tilaajille
    8. 8

      Aho ja Teräväinen osuivat jatkoaikatrillerissä, kun Carolina sinetöi NHL:n historiallisen pudotuspelikierroksen

    9. 9

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    10. 10

      Väitin, että vihreiden vaali­voitto ja Halla-ahon ääni­vyöry ovat merkkejä kahtia­jaosta – selitys on helppo mutta puutteellinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    3. 3

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    4. 4

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    5. 5

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    6. 6

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Uimahalli ymmällään: Jäisestä vedestä valittavat lapsiperheet pakenevat muualle, vaikka ”lämpötiloissa ei ole muutettu yhtään mitään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää