Ilmastokirjeenvaihtaja    |   Kolumni

Sellutehdas paljastaa meille enemmän kuin puolueiden vaaliohjelmat

Äänestäjän on ehkä syytä ottaa meppien vaikutusvalta tosissaan eikä tuudittautua vain siihen, että jäsenmaat päättävät kaikesta.

Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa runsas viikko. Eduskuntavaaleista puhuttiin ilmastovaaleina, mutta etenkin EU-vaalit ovat mitä suurimmassa määrin ilmastovaalit.

Ennen eduskuntavaaleja luin kaikkien eduskuntapuolueiden ilmasto-ohjelmat. Niissä oli paljon ympäripyöreyksiä mutta myös paljon tiukkoja tavoitteita ja koviakin linjauksia. Itse asiassa niin kovia, että välillä piti pohtia, mahtaako kyseinen puolue tosipaikan tullen ajaa sellaista politiikkaa.

Vaalien jälkeen äänestäjä sai yllättävän nopeasti lisätietoa – kiitos metsäyhtiö Metsä Groupin, joka ilmoitti sopivasti vaalien jälkeen mutta ennen hallitusneuvotteluja suunnitelmistaan rakentaa Kemiin valtava sellutehdas.

Puolueet ottivat heti kantaa sellutehtaaseen, joten äänestäjän ei tarvitse odotella valmista hallitusohjelmaa nähdäkseen, miten vaaliohjelmat lihallistuvat käytännön politiikaksi.

Otetaan esimerkki:

Ilmasto-ohjelmassaan Sdp tavoitteli metsien hiilinielujen kasvattamista jo vuoteen 2030 mennessä. Tällaiseen aikatauluun olisi vaikea päästä ilman hakkuumäärien pienentämistä nykyisestä. Sdp myös linjasi ohjelmassaan, että vastedes ”metsäsektorin kestävyyttä tulee tarkastella nimenomaan hiilinielun koon kautta”. Toisin sanoen metsäteollisuuden puunhankinta olisi alisteinen hiilinielutavoitteisiin nähden.

Vaalien jälkeen Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kuitenkin ilmoitti epäröimättä, että Kemin sellutehdas voidaan toteuttaa ja että sitä pystytään tukemaan valtion rahoista.

Tämä kaikki antaa ilmastosta ja hiilinieluista kiinnostuneelle äänestäjälle arvokasta lisätietoa puolueiden käytännön politiikasta. Samaiseen Rinteen hallitukseen ovat menossa myös vihreät ja vasemmistoliitto. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten ne onnistuvat pitämään kiinni vielä demareitakin tiukemmista hiilinielukannoistaan.

Euroopan parlamentissa ei toki toimita suoraan suomalaisina puolueina vaan osana eurooppalaisia poliittisia ryhmiä. Juuri parlamentaarikkojen valta, mahdollisuus toimia erillään kotipuolueen ryhmäkurista, tekee kuitenkin EU-vaaleista erityisen kiinnostavat.

Äänestäjän onkin ehkä syytä ottaa meppien vaikutusvalta tosissaan eikä tuudittautua vain siihen, että jäsenmaat päättävät kaikesta.

Tämä on syytä muistaa senkin takia, että pitkin talvea EU-vaalien merkitystä on korostettu, koska Suomi aloittaa heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana.

Moni on toivonut nuijaa heiluttelevan Suomen vetävän EU:ssa erityisen kireää ilmastopolitiikkaa. Suomessa päättyneen kauden eduskuntapuolueista peräti kahdeksan asetti yhteiseksi tavoitteekseen, että EU tiukentaa päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Pitää kuitenkin muistaa, mikä on puheenjohtajamaan rooli. Puheenjohtajuus ei tarkoita, että kyseinen maa pääsee vapaasti ajamaan omaa politiikkaansa koko unionin politiikaksi. Puheenjohtajamaan tarkoitus on sovitella ääripäiden kantoja ja löytää niiden välille jonkinlainen kompromissi.

Karkeistaen voidaan sanoa, että ilmastopolitiikan toinen pää löytyy aika usein Ruotsista ja toinen Puolasta. Suomi ei silloin voi ajaa Ruotsin tyyppistä ilmastopolitiikkaa, vaan pitää koettaa löytää jotain yhteistä tai edes hyödyllistä Ruotsin ja Puolan välille.

Tästä saatiin ensimmäinen näkyvä merkki viime viikolla, kun Suomi ei allekirjoittanut yhdeksän EU-maan yhteistä kantaa, jonka mukaan EU:n pitäisi vähentää nopeasti kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat mukana yhteisessä kannanotossa.

Pääministeri Juha Sipilä perusteli Ylelle kannanoton ulkopuolelle jäämistä juuri puheenjohtajakaudella ja tulevilla kompromisseilla.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole vähätellä Suomen puheenjohtajuuskauden merkitystä vaan korostaa EU-parlamentin merkitystä ja valtaa ilmastoasioissa.

Sen sijaan että odottaa Suomen vaikuttavan EU:n ilmastopolitiikkaan nimenomaan puheenjohtajana, kannattaa ajatella parlamentin ja sinne äänestettävien suomalaisten parlamentaarikkojen vaikuttavan EU:n ilmastopolitiikkaan.

EU:n politiikkaahan muotoillaan kolmen eri porukan kesken: EU:n jäsenmaiden, Euroopan komission ja parlamentin. Ja parlamentilla todella on valtaa, todistetusti. EU-parlamentti on ilmasto- ja energia-asioissa tasavertainen lainsäätäjä jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa

Parlamentti on äänestyksissään kiristänyt esimerkiksi autojen päästörajoituksia useita prosenttiyksiköitä komission esitykseen verrattuna ja myös reagoinut komissiota aktiivisemmin päästökaupan ilmaisiin päästöoikeuksiin.

Parlamentti myös muokkasi maankäyttöä koskevaa direktiiviä (lulucf). Tosin osan mielestä se heikkeni ja osan mielestä parani komission esitykseen verrattuna. Lisäksi parlamentti on halunnut puuttua muovipusseihin ja kertakäyttömuovien käyttöön.

Kaikkia kantojaan parlamentti ei toki ole saanut läpi. Se olisi esimerkiksi halunnut tiukemmat bioenergia- ja energiatehokkuusvelvoitteet kuin lopulta saatiin voimaan. Parlamentti olisi myös halunnut lentoliikenteen päästökorvausjärjestelmään pakkoa tai tiukempia aikatauluja verrattuna nykyiseen pitkälle menevään vapaaehtoisuuteen.

Tämä onkin pääsääntö: usein parlamentin ilmastokannat ovat tiukempia kuin EU:n jäsenmaiden yhdessä muotoilemat kannat. Parlamentti on siis väline tiukemman ilmastopolitiikan ajamiseen – jos tämä sattuu olemaan äänestäjälle tärkeää.

Sillä siis on väliä, millaisia suomalaisparlamentaarikkoja on mukana muotoilemassa EU-parlamentin kantoja. Äänestäjä voi ajatella asian niin, että parlamentti edustaa tavallisia ihmisiä, EU-maiden kansalaisia. Toisin sanoen parlamentti tekee ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä päätöksiä 500 miljoonan ihmisen puolesta.

Äänestyspäätöksen painavuutta lisää sekin, että EU:n ilmastopolitiikka vyöryy suomalaisten elämään monta kautta.

EU on jakanut ilmastopolitiikkansa kolmeen lohkoon. Yksi tärkeimmistä lohkoista on päästökauppa, jonka idea on vähentää kasvihuonekaasuja siinä järjestyksessä kuin se on halvinta. Tätä kautta suomalaisellekin energiantuotannolle ja teollisuudelle tulee maksettavaa päästöoikeuksista.

Parlamentti on muuten ajanut lentoliikennettä nykyistä laajemmin mukaan päästökauppaan, mutta toistaiseksi mukana päästökaupassa ovat vain EU:n sisäiset lennot.

Toinen iso lohko ovat päästövähennykset siellä, minne päästökauppa ei ulotu: liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja jätehuollossa. Tätä lohkoa kutsutaan EU-kielellä taakanjaoksi.

Kolmas lohko on maankäyttö ja sen muutokset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pelto- ja metsämaan hiilipäästöjä tai hiilinieluja. Metsäiselle Suomelle maankäytön sääntely ja erilaiset laskentakriteerit ovat olleet kuumaa politiikkaa ja ison vaikuttamisen paikka jo vuosia.

Koska Suomeen on esitetty useitakin sellu- tai biotuoteinvestointeja, löydämme hiilinielut ja EU:n laskentakriteerit edestämme myös tulevalla parlamenttikaudella.

Äänestyskopissa kannattaa siis muistaa, että missä EU, siellä ilmastopolitiikka.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    10. 10

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää