Ilmastokirjeenvaihtaja    |   Blogi

Brasilian sademetsien ja Suomen kuukkelien kohtalo ei jättänyt rauhaan

Olin toukokuun alussa Brasiliassa työmatkalla. Talven ja kevään mittaan oli tullut outo olo, että Brasilian sademetsissä on nyt jotain tekeillä. Halusin lähteä Amazoniaan katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Ja toden totta, maailman suurimman sademetsän tuhoaminen näytti olevan kiihtymässä vuosien hyvän kehityksen jälkeen.

Eräänä päivänä ajoimme ympäristöjärjestön kyydissä katsomassa sademetsiä ja niihin yhä tiheämmin tehtyjä aukkoja. Tien laidasta kohosi korkea metsä, kuin muuri. Kenttäkoordinaattori sanoi sen olevan pelkkä kulissi. Sademetsä sen takaa oli hakattu, ja tien laitaan oli jätetty ohut kaistale hämäysmetsää, jottei tuho näkyisi heti tielle päin. Samalla reissulla näimme myllätyn puron varren, vaikka Brasiliassa jokien ja purojen varrelle pitäisi jättää kahdeksan metrin suojavyöhyke puita.

Reissu läheni jo loppuaan, kun avasin puhelimesta päivän Hesarin. HS:n kuvaaja Mika Ranta oli tehnyt kuvallisen jutun avohakkuista Suomesssa. Tuijotin pitkään kuvaa Konnevedeltä. Ison avohakkuun reunoille oli jätetty metsää pystyy, esteettisistä syistä. Ympäristöihmisen sanat palasivat mieleen. Pelkkä maski, jottei hakkuiden rumuus paljastuisi.

Ranta oli kuvannut Suomesta myös puronvarren, joka oli hakattu paljaaksi. Myös Suomessa laki vaatii jättämään purojen ympärille suojavyöhykkeen. Hankasalmella yksityismailla lakia ei ollut noudatettu.


Hakkuukuvat jäivät mieleen kytemään. Pitkällä paluulennolla oli aikaa miettiä. Amazonian hakkuita paheksutaan, koska primaarinen sademetsä menetetään iäksi. Jos metsää ei raivata pysyvästi laitumeksi, tilalle kasvaa toki uutta metsää, mutta se on pusikkoisempaa sekundaarista sademetsää. Luonnonmetsä on menetetty.

Suomea pidetään vastuullisen metsätalouden maana. Mutta mitä se tarkoittaa? Usein sitä, että metsää ei hävitetä iäksi, vaan tilalle kasvatetaan uutta puustoa. Mutta yhtälailla jos Suomessa hakkaa luonnonmetsän, sitä ei saada enää takaisin. Tilalle kasvatetaan puuntuotantometsä, joka on erilaista: köyhempää lajistoltaan ja rakenteeltaan.

Kuinka paljon Suomessa edes on luonnonmetsiä jäljellä?

Lisää luettavaa: Mika Rannan hakkuujutun pääset katsomaan täältä: Tapiolan raiskioilla.

Lisää luettavaa: Ilmastokirjeenvaihtajan jutun Brasiliasta voit lukea täältä: Vainottu metsä.

Kevään ja kesän mittaan ajattelin metsiä muutenkin paljon, aivan toisesta syystä.

Olin huhtikuussa Saariselällä hiihtelemässä perheeni kanssa. Pidimme taukoa Vellinsärpimänojalla, kun lapsi näki kuukkelin lehahtelevan puissa oranssi pyrstö hehkuen. Myöhemmin harmaa-oranssinpörheä kuukkeli laskeutui aivan lähelle, kun istuimme nuotiolla.

Elämys oli päälle puolitoistavuotiaalle lapselle valtava. Illalla nukkumaanmenosta ei meinannut tulla mitään, kun lapsi vain osoitteli kattoa ja hoki ”kuukkeli entää, kuukkeli entää” (kuukkeli lentää).

Koko kesän lapsi odotti näkevänsä kuukkelin. Aina kun olimme lähdössä kansallispuistoon tai muuten metsään, vajaa kaksivuotias innostui ”kuukkeli!”. Joka kerta hän sai odottaa turhaan ja pettyä.

Omassa takaraivossa häälyi tieto, että joitakin vuosikymmeniä sitten lapsi olisi voinut nähdä kuukkelin eri puolilla Etelä-Suomea. Itärajalla kuukkelia elää pienissä paikallisissa populaatioissa myös eteläisessä Suomessa, mutta harvinaista näkyä ei uskalla lapselle luvata. Yhteinäisemmin kuukkeli elää Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa.

Kuukkeli ei kuitenkaan vaadi eläkseen lunta ja pakkasta tai ole syntyjään Lapin lintuja. Kuukkeli viihtyy korpikuusikoissa, joiden oksat roikkuvat naavaa ja luppoa. Se ei halua ylittää isoja aukeita. Värikäs asu ja kehno lentotaito tekevät siitä liian helpon saaliin avomailla. Toisin sanoen, kuukkeli kaipaa yhtenäistä, riittävän vanhaa ja naavaista metsää.

Sellaista ei enää Etelä-Suomessa juuri ole.

Biologi, toimittaja ja kirjailija Juha Kauppisen kirjassa Monimuotoisuus on elävä kuvaus, kuinka hakkuut etenivät yhdellä kuukkelireviirillä itärajalla Parikkalassa. Lopulta viimeinen kuukkeli nähtiin keväällä 2016.

Samalla tavalla hakkuut ovat kaventaneet kuukkelien elinpiiriä kaikkialla Etelä-Suomessa.

Kun Etelä-Karjalasta Ruokolahdelta saatiin kuukkelihavaintoja 1990-luvulta kuudesta paikasta, 2000-luvulla kuukkelia nähtiin enää kahdella näistä paikoista. Paikallisten mukaan loputkin reviirit kuitenkin hävisivät hakkuiden myötä. Kanta-Hämeessä kuukkelia tavattiin vielä 1990-luvulla, mutta Kanta-Hämeen viimeinen kuukkeli nähtiin Riihimäellä 1997. Päijät-Hämeessä havaittiin yksittäinen kuukkeli 1990-luvulla. Kymenlaaksossa Anjalankosken Pokinkaalla nähtiin aiemmin 1–3 kuukkelia, vuodesta 1995 eteenpäin vain yksi kuukkeli. Tiedot käyvät ilmi Kuukkeli Etelä-Suomessa -raportista.

On sydäntäsärkevää kertoa lapselle, että eteläisen Suomen metsissä hän ei kuukkelia näe.

Elokuussa loma kului parissakin eri kansallispuistossa, ilman kuukkeleita. Uutiset kertoivat, kuinka Brasiliassa poltettiin sademetsää 85 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) ehdotti jo brasilialaisen naudanlihan tuontikieltoa.

Aloin miettiä, millä oikeudella suomalaiset paheksuvat sitä, että brasiliaiset hävittävät omat metsänsä.

Ihminen on hävittänyt Amazonian metsistä noin 20 prosenttia. Toisin sanoen, sademetsää on jäljellä vielä 80 prosenttia. Tosin jäljellä olevia metsiä hävitetään nyt kiihtyvällä tahdilla.

Suomessa tällaista vaaraa ei ole, koska luonnonmetsät on ehditty hävittää jo aiemmin. Tilalla on ihmisen muovaamia talousmetsiä.

Aloin kaivella myös omia asenteitani. Jos laskeutuu Keski-Euroopan tai vaikkapa Hollannin kentille, ikkunasta tulee ihailtua kauniisti kumpuilevaa maatalousmaisemaa: eri vihreän säyvistä koostuvaa tilkkutäkkiä, jota rakennukset täplittävät. Kun vihreänä kumpuilevaa laidunta katselee Amazonian liepeille laskeutuessaan, mielen valtaa suru ja huoli: tässä pitäisi kasvaa sademetsää.

Miksi oma reaktio on niin eri? Ero on siinä, että Brasiliassa metsää tuhotaan nyt, Euroopan metsät on lanattu satoja vuosia sitten.


Aloin miettiä, hahmottaako suomalainen, miltä oman havumetsävyöhykkeemme luonnonmetsä näyttää? Vai onko sielussamme metsän kuvana tasainen talousmetsä? Kuinka moni eteläsuomalainen on oikeastaan edes käynyt oikeassa metsässä? Sellaisessa kuin se luonnostaan tänne aikanaan kasvoi ja kehittyi?

Luonnonmetsät ovat Etelä-Suomessa käyneet niin harvinaisiksi, että edustavimmat kohteet on pitänyt kieltää retkeilyltäkin ja suojata luonnonpuistoiksi luonnolle itselleen.

Halusin kuitenkin viedä lukijan edes jollain tavalla luonnonmetsään. Se vaati anelua, viranomaisluvan hankkimista, valitusoikeuden umpeutumista. Mutta lopulta pääsimme oikeaan luonnonmetsään, viranomaislupa kädessä.

Mukaan retkelle pääset HS:n jutun kautta.

Oikaisu 27.10. kello 11.42: Ruoholahti korjattu tekstissä Ruokolahdeksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

    2. 2

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    3. 3

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    6. 6

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    7. 7

      Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

    8. 8

      Bangkok on täynnä hierontapaikkoja, mutta aidoimmillaan thaihierontaa tarjotaan temppelissä

    9. 9

      ”Hullu suomalainen EM-ilo”, ”Ihme”, ”Ilon kyyneleet”, ulkomaiset mediat uutisoivat näyttävästi Huuhkajien historiallisen menestyksen

    10. 10

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää