Jouni Niemisen kausi NHL:ssä    |   Blogi

NHL-kauden runkosarjan parhaista äänestetään jo nyt – lue kattava analyysi vahvimmista ehdokkaista

NHL:n runkosarja päättyi erittäin jännittävien vaiheitten jälkeen. Taistelu Stanley Cupista alkaa keskiviikkona. Sitä ennen on blogin perinteen mukaan aika jakaa runkosarjan palkinnot kaudelle 2014–15.

Tilaajille

NHL:n virallinen palkintogaala pidetään taas Las Vegasissa kesäkuun 24.päivä. Gaalaan osallistuvat voivat samalla ihailla aivan pääkatu The Stripin viereen tulevan uuden areenan rakentamista.

Viimeinen mahdollinen pelipäivä Stanley Cupin finaaleissa tänä vuonna on kesäkuun 18. päivä.

NHL-palkinnot jaetaan runkosarjan esitysten perusteella, mutta niille ehdolla olevien kolmen finalistin nimet julkistetaan vasta Stanley Cup-finaalisarjan aikana. Valinnat tehdään käytännössä juuri nyt. Valitsijat täyttävät äänestyslipukkeita tällä hetkellä palauttaakseenne keskiviikkoiltaan mennessä.

Näin toimitaan tarkoituksellisesti, jotta mahdollinen playoffmenestys tai epäonnistuminen ei pääsisi vaikuttamaan valintoihin. Peliesityksiä suuressa tanssissa ei oteta huomioon NHL-palkintoja jaettaessa, voittajat valitaan juuri päättyneen runkosarjan perusteella.

- - -

Tässä NHL-blogin perinteinen pieni yhteenveto palkinnoista, niitten valitsijoista ja omat valintani palkintojen voittajiksi. En siis tässä veikkaa, kuka tulee voittamaan kunkin palkinnon. Nämä ovat omat täysin subjektiiviset valintani näkemieni pelien perusteella. Tällä kaudella onnistuin näkemään taas nelisenkymmentä NHL-ottelua livenä. Ja muutaman television välityksellä päälle.

Valintojani ei tule ottaa vakavasti, eikä niistä kannata ottaa hernettä nenään.

- - -

Art Ross-palkinto annetaan pelaajalle, joka "johtaa liigan pistepörssiä runkosarjan lopussa", eli pistepörssin voittajalle. Tämän vuoden voittaja on Dallas Starsin kapteeni Jamie Benn. Benn otti pistepörssin ykköstilan 87 pisteellä. 35 maalia, 52 syöttöpistettä.

Syötöistä 32 ykkössyöttöä. NHL:n kolmonen Daniel Sedinin(35) ja Tyler Seguinin (33) jälkeen.

Tällä kertaa Art Ross -voittaja ratkesi vasta runkosarjan viimeisenä päivänä. Ja vielä dramaattisella tavalla. Jamie Benn teki Starsin viimeisessä ottelussa neljä pistettä, joista kaksi ottelun viimeisten 125 sekunnin aikana.

Benn ohitti New York Islandersin John Tavaresin antamalla kakkossyötön Cody Eakinin maaliin aivan Nashville-ottelun lopussa. Benn pysäytti kiekon puolustusalueen siniviivan alla ja sai sen Trevor Daleylle, jonka syötöstä Eakin onnistui ohittamaan Preds-vahti Carter Huttonin.

Teksasin yleisö tiesi, mitä oli tapahtunut ja Stars-kapteenin juhlinta oli sen mukaista. Hieno hetki runkosarjan päätteeksi! Ottelua oli jäljellä 8,5 sekuntia.

Jamie Bennin pistesaldo 87 on historiallisen alhainen NHL:n pörssiykköselle. Gordie Howe on viimeksi voittanut Art Rossin huonommalla pistemäärällä tekemällä 86 pistettä kaudella 196263. Viime viikolla 97-vuotiaana kuollut Montreal Canadiens -legenda Elmer Lach on ainoa, joka on voittanut NHL:n pistepörssin huonommalla piste per ottelu -keskiarvolla (1.02) kuin Bennin 1.06. Lach voitti kaudella 194748.

Art Ross oli tärkeä henkilö jääkiekon historiassa. Hän vaikutti NHL:n kehitykseen monellakin tavalla. Rossin nimeä kantava palkinto annettiin NHL:n parhaalle pistemiehelle ensimmäisen kerran vuonna 1947.  Hän oli ensin pelaaja 1900-luvun alussa voittaen Stanley Cupin kahdesti eri joukkueissa. Boston Bruinsin ensimmäinen omistaja Charles Adams palkkasi Rossin auttamaan NHL-joukkuettaan vuonna 1924.

Art Ross joko valmensi tai johti Bostonia vuodesta 1924 lähtien seuraavat kolmekymmentä vuotta. Hän voitti puku päällä kolme Stanley Cupia lisää ja toi Boston Gardensiin kaikki tuon aikakauden suuruudet Eddie Shoresta alkaen.

Ross tuli myös tunnetuksi kahden keksintönsä ansiosta. Hän sai NHL:n johtokunnan hyväksymään pelivälineeksi 1940-luvun alussa synteettisestä kumista tehdyn kiekon, johon Ross oli vielä tehnyt joitakin parannuksia kuten karheat reunat. Art Rossin kiekko oli hyvin samanlainen kuin nykypäivän kiekot. Hänen keksintönsä oli NHL:n virallinen pelikiekko vuodesta 1942 lähtien seuraavat 28 vuotta.

Toinen Art Rossin kuuluisista keksinnöistä oli B:n muotoinen maalikehikko. NHL:llä oli ongelmia maalien tasaisen alaraudan kanssa aikaisemmin, koska kiekot pomppivat niistä takaisin kentälle liian nopeasti. Art Rossin keksimästä maalista kiekot eivät tulleet yhtä helposti ulos tuon B-muodon ansiosta.

Kanadassa voi kuulla vieläkin vanhempien ihmisten puhuvan Art Ross -kiekoista ja Art Ross -maaleista.

Jos sattuu sellainen harvinainen tilanne, että kahdella liigan parhaalla pistemiehellä on yhtä paljon pisteitä, tie-breaker sellaisessa tapauksessa menee seuraavasti:

1. Maalien lukumäärä.

2. Kuka on pelannut vähiten otteluja.

3. Kuka on tehnyt kauden ensimmäisen maalin.

Kauden 1979-80 päätteessä sekä Los Angeles Kingsin Marcel Dionne, että Edmonton Oilersin nuori tulokas Wayne Gretzky olivat kumpikin 137 pisteessä. Dionne voitti Art Rossin, koska hän oli tehnyt 53 maalia. Gretzkyllä oli vain 51 maalia.

Jääkiekkoileva juniori, tässä sinulle tärkeä neuvo suoraan NHL:stä: älä syötä!

John Tavares sijoittui NHL:n pistepörssin toiseksi 86 pisteellä (38+48=86). Sidney Crosby oli kolmas tehtyään 28 maalia ja 56 syöttöpistettä päästen 84 pisteeseen.

- - -

Maurice "Rocket" Richard-palkinto annetaan NHL:n runkosarjan parhaalle maalintekijälle. The Rocket oli yksi NHL-historian parhaista maalintekijöistä. Kanadanranskalaisten kulttuuri-ikoni, jonka legendaa ikuisesti palvotaan kotiprovinssi Quebecissä.

Maurice Richard oli sankari, joka edusti parasta Kanadan ranskalaisessa kulttuurissa. Tulisieluinen maalintekijä, joka ansaitsi kaiken saavuttamansa omillaan ja omalla tavallaan. Häntä jumaloidaan jopa häntä seuranneitten sukupolvien eli sellaisten ihmisten toimesta, jotka eivät koskaan saaneet nähdä hänen pelaavan.

Kun Richardin perhe yritti huutokaupata hänen omaisuuttaan Rocketin kuoltua vuonna 2000, Quebecin hallitus puuttui asiaan julistaen The Rocketin kamppeet kansallisaarteiksi ja ostaen osan niistä museoitaviksi.

Montrealin Molson Centren kaukalossa pidetyt ruuminvalvojaiset kesällä 2000 muistuttivat valtion päämiehen hautajaisia yli sadan tuhannen ihmisen vaeltaessa paikalle osoittamaan kunnioitustaan.

Maurice Richard oli ensimmäinen, joka teki 50 maalia yhdellä kaudella. Ensimmäinen, joka teki 50 maalia 50 ottelussa. Ensimmäinen 500 maalin kerhon jäsen. Hän teki 544 maalia runkosarjassa ja 82 playoffeissa. Kuusi jatkoaikamaalia Stanley Cupin pudotuspeleissä oli ennätys, jonka Joe Sakic myöhemmin rikkoi kahdeksalla.

On oikein, että NHL:n parhaan maalintekijän palkinto on nimetty Maurice "The Rocket" Richardin mukaan.

Rocket-palkinto on hieno palkinto mielestäni myös siksi, koska sen voi voittaa useampi eri joukkueita edustava pelaaja samanaikaisesti. Vuonna 2010 Steven Stamkos ja Sidney Crosby voittivat sen yhdessä tehtyään kumpikin 51 maalia.

Jarome Iginla, Ilja Kovalchuk ja Rick Nash jakoivat palkinnon kolmestaan vuonna 2003-04.

Maurice Richard-palkinnon voittaja vuonna 2015 on Washington Capitalsin kapteeni Alexander Ovechkin. Ovechkin voittaa jo uransa viidennen ja kolmannen peräkkäisen Rocket Richardin tehtyään 53 maalia. Seuraavaksi parhaat maalintekijät tällä kaudella olivat Tampa Bay Lightningin Steven Stamkos 43 maalilla ja New York Rangersin uuden tulemisen tehnyt Rick Nash 42 maalilla.

Ovie teki 41 maalia 53:sta kauden viimeisissä 55 ottelussa.

Alexander Ovechkin aloitti NHL:ssä kaudella 200506. Syksystä 2005 laskettuna hän on tehnyt enemmän maaleja (475), ylivoimamaaleja (176), pisteitä (895) ja voittomaaleja (80) kuin kukaan muu NHL-pelaaja.

- - -

Bill Mastertonin muistopalkinto annetaan pelaajalle, joka "parhaiten osoittaa sinnikkyyttä, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekkoa kohtaan". Tämä palkinto on monella tavalla hyvin ainutlaatuinen NHL-palkinto. Yksi erikoisuuksista muihin verrattuna on se, että jokaiselle NHL-seuralle nimitetään oma ehdokas.

Näin 30 pelaajaa saa ilmankin Mastertonia jonkinlaisen pienimuotoisemman tunnustuksen saavutuksistaan. Valinnan tekevät eri paikkakuntien ammattimaiset jääkiekkojournalistit eli heidän ammattijärjestönsä PHWA:n paikallisosastot.

Aiemmin ehdokkaana ollut Brett Hull kutsui tätä palkintoa "Old Guy Awardiksi". Mutta palkinnon tarkoitus on syvempi. Tällaisen palkinnon ansaitsevan voittajan määritteleminen on hankalaa.

Osa tänä vuonna ehdokkaiksi nimetyistä pelaajista on menestynyt kovista kokemuksista huolimatta, osa saa vähän Brett Hullin vitsin mukaisesti tunnustusta pitkästä urastaan. Mastertonia varjostaa vähän se tosiasia, että tämän palkinnon voittaakseen pelaaja on joutunut usein epäonnekkaan kohtalon uhriksi. Jotkut ovat sanoneet ääneen, etteivät he haluaisi voittaa Mastertonia, sillä hienosta voittomääritelmästään huolimatta se kohdistaa huomion ikäviin asioihin.

Bill Masterton oli Minnesota North Starsin pelaaja, joka historian ainoana NHL-pelaajana kuoli jäällä tapahtuneen loukkaantumisen seurauksena vuonna 1968. Hän oli vasta 29-vuotias lyödessään päänsä jäähän kaaduttuaan puhtaan taklauksen vuoksi.

Masterton-ehdokkaat julkistetaan aina vähän ennen runkosarjakauden loppua jostain syystä, vaikka voittaja julistetaan vasta kesäkuussa NHL:n palkintogaalassa.

Tämän vuoden ehdokkaat joukkueittain ovat tässä. NHLPA:n sivuilta voi lukea viralliset taustaselvitykset ehdokkaille.

Anaheim Ducks: Andrew Cogliano.
Arizona Coyotes: Shane Doan.
Boston Bruins: Patrice Bergeron.
Buffalo Sabres: Mike Weber.
Calgary Flames: Kris Russell.
Carolina Hurricanes: Nathan Gerbe.
Chicago Blackhawks: Scott Darling.
Colorado Avalanche: Alex Tanguay.
Columbus Blue Jackets: Nick Foligno.
Dallas Stars: Patrick Eaves.
Detroit Red Wings: Pavel Datsyuk.
Edmonton Oilers: Matt Hendricks.
Florida Panthers: Tomas Kopecky.
Los Angeles Kings: Robyn Regehr.
Minnesota Wild: Devan Dubnyk.
Montreal Canadiens: Andrei Markov.
Nashville Predators: Pekka Rinne.
New Jersey Devils: Jordin Tootoo.
New York Islanders: Lubomir Visnovsky.
New York Rangers: Marc Staal.
Ottawa Senators: Andrew Hammond.
Pittsburgh Penguins: Kris Letang.
Philadelphia Flyers: Nick Schultz.
San Jose Sharks: Scott Hannan.
St. Louis Blues: Brian Elliott.
Tampa Bay Lightning: Tyler Johnson.
Toronto Maple Leafs: Stephane Robidas.
Vancouver Canucks: Henrik Sedin.
Washington Capitals: Eric Fehr.
Winnipeg Jets: Ondrej Pavelec.


Lista on täynnä hyviä tarinoita juuri niistä ominaisuuksista, joita tämän palkinnon voittajalta vaaditaan. Jokainen ehdokas on tarinan arvoinen mielestäni. Joitakin nimiä on nähty aikaisemminkin ehdokkaina.

Kaikella kunnioituksella sairaus-, onnettomuus- ja loukkaantumistarinoita kohtaan, pidän erityisesti tarinoista pelaajista, joitten mahdollisuuksiin kukaan ei alussa uskonut.

Annan ääneni Matt Hendricksille. Sisukkain ja rohkein pelaaja, jota olen ehkä koskaan saanut kunnian seurata livenä kokonaisen kauden ajan. "Wagon" on hirvittävä taistelija, joka ei oman joukkueensa onnettomasta tilanteesta huolimatta koskaan luovuta.

Andrew Hammondin ja Devan Dubnykin tarinat ansaitsevat tunnustusta. Samoin kova alimittainen puolustaja Kris Russell sekä teräsmies Andrew Cogliano. Cogliano on pelannut NHL:ssä kahdeksan kautta ja 622 ottelua missaamatta yhtään.

Ducksin #7 on huippunopea luistelija ja aliarvostettu pelaaja joukkueessaan. Kukaan ei pelaa NHL-uransa kahdeksaa ensimmäistä kautta täysin ilman vaivoja. Coglianoa on otettu kovaa, Chicagon Brandon Bollig pyyhkäisi kerran hampaatkin suusta, mutta NHL:n teräsmies ei montaa vaihtoa missannut.

Doug Jarvis omistaa yhä teräsmiesennätyksen 964 peräkkäisellä ottelulla.

Olin iloinen nähdessäni Nick Schultzin käyttävän saamansa pienen mahdollisuuden hyväksi.

- - -

Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekkotoimittajat eli PHWA:n jäsenet äänestävät viiden suurimman NHL-palkinnon voittajat. Valitsijoita on käsittääkseni pari sataa. Kukin antaa viisi parasta ehdokastaan jokaiseen palkintoon ja pisteet jaetaan sen perusteella.

Kiekkotoimittajien valitsemat palkinnot ovat Hart, Calder, Norris, Selke ja Lady Byng.

- - -

Hart-palkinto annetaan "pelaajalle, joka on määrätty arvokkaimmaksi pelaajaksi joukkueelleen". Palkintovaatimuksen erikoinen sanamuoto on tuottanut eniten vaikeuksia valitsijoille aikaisemmin. Kyseessä ei ole siis NHL:n parhaan pelaajan palkinto, vaan kyse on pelaajasta, joka on arvokkain omalle joukkueelleen.

Ehkä NHL:n tulisi tehdä uusi palkinto parhaalle pelaajalle. Nimeksi vaikka Wayne Gretzky -palkinto.

Joskus joukkueista, joilla on paljon erinomaisia pelaajia on vaikeaa valita yksi nimi Hart-ehdokkaaksi. Tämä oli ongelma Detroit Red Wingsin huippuvuosina.

Alkuperäisen Hart-palkinnon lahjoitti NHL:n käyttöön Dr. David A. Hart jo vuonna 1923. Hän oli Montreal Canadiensin valmentaja/GM Cecil Hartin isä.

Tähän palkintoon on vaikeaa äänestää parasta voittajaa. Kuka on arvokkain juuri omalle joukkueelleen?


Vai tulisiko Hart antaa NHL:n runkosarjan parhaan joukkueen parhaalle pelaajalle? Olisiko ajateltava, miten kävisi joillekin joukkueille jos otat tietyn pelaajan siitä pois?

Entä maalivahdit? Yleisesti ajatellaan siten, ettei maalivahteja tarvitse ajatella Hart-ehdokkaina, koska heillä on oma palkintonsa, erittäin arvostettu Vezina-palkinto.

Maalivahti on käynyt pokkaamassa Hartin vain viisi kertaa viimeisten 90 vuoden aikana. Dominik Hasek, Jose Theodore, Jacques Plante, Chuck Rayner ja Roy Worters.

Annan ääneni Carey Pricelle. Et koskaan törmää NHL-valmentajaan, joka uskoo voittavansa Stanley Cupin keskikertaisella maalivahdilla. Montreal Canadiens on hyvä NHL-joukkue, mutta sillä on loistava maalivahti.

Montrealin sijoitus olisi jossain keskipaikkeilla ilman Carey Pricea. New York Rangers otti askeleen eteenpäin Henrik Lundqvistin loukkaannuttua. Cam Talbot oli vähintään yhtä hyvä.

Patrick Kanesta puhuttiin MVP-ehdokkaana kauden alkupuolella. Chicago Blackhawks jatkoi peliään.

Calgary Flameskin jatkoi suoraan playoffeihin ilman Mark Giordanoa. Jos ajatellaan Hart-palkinnon varsinaista määritystä, Carey Price on oikea valinta.

Kausi alkoi symbolisesti Ken Drydenin luovuttaessa soihdun Carey Pricelle Montreal Canadiensin avajaisseremoniassa. Canadiensin toiminnassa soihtu kulkee aina mukana. Kauden lopussa Price oli rikkonut Jacques Planten ja Drydenin nimissä olleen seuraennätyksen voittojen määrässä 43:lla.

Tuon Montreal-ennätyksen rikkominen on huomattava saavutus. Plante ylsi 42 voittoon kahdesti kausilla 195556 ja 196162. Dryden kaudella 197576. Carey Price torjui tällä kaudella legendojen seurassa.

Montrealissa sanotaan, ettei Canadiens ole vieläkään valinnut uutta kapteenia joukkueelle, koska sen ei tarvitse. Carey Price on joukkueen kapteeni käytännössä.

Price oli koko NHL:n ykkönen runkosarjan lopussa kaikissa NHL:n maalivahtitilastoissa nollapelejä lukuunottamatta Marc Andrew Fleuryn pidettyä nolla 10 kertaa. Price voitti 44 peliä, päästi keskimäärin vain 1.96 maalia ottelua kohden ja hänen torjuntaprosenttinsa oli 93.3%. Eddie Belfour oli edellinen NHL-vahti joka johti kaikissa mainituissa kolmessa tilastossa, kaudella 199091.

Dominikhasekmainen kausi. Tim Thomasilla oli yhdellä Vezina-kaudella torjuntaprosenttina 93.8%, mutta Pricella ei ole Zdeno Charaa, Patrice Bergeronia eikä Boston Bruinsin parasta puolustuskoneistoa edessään kuten Timmyllä oli.

Kaikilla NHL-maalivahdeilla on heikompia viikkoja tai kuukausia. Carey Price näytti nostavan itsensä muitten yläpuolelle jo Sotshin olympiakisoissa. Siitä lähtien hän on pitänyt tasonsa koskaan romahtamatta edes muutamaksi päiväksi. Peliesitysten tason pito on uskomatonta.

Jos tekisin PHWA:n jäsenten lailla viiden pelaajan listoja, laittaisin mukaan vielä Alexander Ovechkinin, Devan Dubnykin, Pekka Rinteen ja Rick Nashin.

Ovechkin ansaitsisi Hartin juuri tänä vuonna Capitalsin hyvän kauden vuoksi. Perustelut edellisessä postauksessa.

Minnesota Wildin kausi näytti kaatuvan tammikuun alussa. Kahdeksan tappiota kymmenestä. Tammikuun 7. päävalmentaja Mike Yeo sai raivokohtauksen harjoituksissa herättääkseen pelaajanasa. Viikkoa myöhemmin Arizonassa hyvin pelannut maalivahti Devan Dubnyk saapui tuhansien järvien maahan.

Coyotes halusi peluuttaa varsinaista isopalkkaista ykkösvahtiaan Mike Smithiä. Dubnyk vaihdettiin edellisellä kaudella Edmontonista Nashvilleen, jossa Barry Trotz ei pitänyt häntä NHL-tason maalivahtina. Matka jatkui Montrealiin, jossa hän päätti kauden organisaation nelosvahtina.

Uskomattomalla tavalla Dubnyk pelasti Minnesota Wildin kauden. Hän pelasi 38 ottelua putkeen Wildin paidassa auttaen joukkueen uskomattomalla tavalla pudotuspeleihin.

Pekka Rinne taas on NHL:n toiseksi paras maalivahti. Nashville Predators voitti 47 ottelua runkosarjassa. Rinne oli maalissa 41:ssä niistä. Missä Predators olisi ilman maalivahtiaan?

Runkosarjan parhaan joukkueen paras pelaaja Rick Nash ansaitsee kunniamaininnan. 42 maalia, joista 32 viidellä viittä-vastaan.

Mainittujen lisäksi Hart-palkinto voitaisiin aivan yhtä hyvin ojentaa Vegasin illassa mielestäni Sidney Crosbylle, John Tavaresille tai Ryan Getzlafille. Erittäin hankala vuosi määrätä yksi ainoa pelaaja NHL:n parhaaksi tai kuten pitäisi, arvokkaimmaksi omalle joukkuelleen.

- - -

Frank Calderin muistopalkinto annetaan vuosittain "pelaajalle, joka on valittu tehokkaimmaksi ensimmäisenä kilpailuvuotenaan NHL:ssä."  Eli siis se on palkinto vuoden tulokkaalle.

Calder oli NHL:n presidentti vuosina 191743. Hänellä oli tapana ostaa palkinto omissa nimissään vuoden tulokkaalle vuodesta 1936 lähtien 1943 kuolemaansa saakka.

Ennen palkintoa vuoden tulokas oli jo nimetty vuodesta 1933 lähtien.

Calderin kuoleman jälkeen NHL teki hänen muistopalkinnostaan vakituisen kiertopalkinnon. Pelaaja, joka on pelannut vähemmän kuin 20 ottelua viime kaudella tai alle kuusi sitä edellisinä kausina kelpuutetaan vielä tulokkaaksi tällä kaudella.

Oma valintani Calder-palkinnon voittajaksi eli vuoden tulokkaaksi on Aaron Ekblad. En voi käsittää miten 18-vuotias teinipoika voi pelata tärkeänä NHL-puolustajana joukkueessaan heti ensimmäisellä kaudellaan. NHL:n nuorin pakki.

Tasainen ja loistava kausi alusta loppuun. Joukkueensa ykkösparissa, joka ilta vastassa toisen joukkueen parhaat hyökkääjät. On paljon vaikeampaa ottaa pelipaikka NHL:ssä suoraan junnuista puolustajana kuin hyökkääjänä.

Ansioituneiksi neljäksi muiksi ehdokkaiksi valitsen Mark Stonen, Johnny Gaudreaun, Filip Forsbergin ja John Klingbergin.

Stone oli junnulahjakkuus, jonka luistelua ei pidetty tarpeeksi hyvänä NHL-tasolle. Hän on tehnyt tärkeitä maaleja Ottawalle yksi toisensa jälkeen. 14 maalia ja 35 pistettä runkosarjan 31 viimeisessä ottelussa. Koko selkäreppu täynnä mailataitoja ja peliälykkyyttä. Iso varasto erilaisia laukauksia.

Mark Stonella on eniten tasakentällisin tehtyjä pisteitä koko NHL:ssä kalenterivuonna 2015. Huomattava saavutus uudelta pelaajalta. 50 tasakentällisin tehtyä pistettä koko kaudelta. Edelliset tulokaspelaajat NHL:ssä, jotka ylsivät samaan olivat nimeltään Sidney Crosby ja Alexander Ovechkin.

Gaudreau on vain 68-kiloinen ihmetaituri, joka pelaa aina parhaimmillaan ratkaisevissa tilanteissa. Hän ei väsynyt pitkän kauden aikana. Kauden kohokohdaksi monien tähtihetkien ja loistavan lopun eteen taitaa nousta hattutemppu ottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan, jonka Flames voitti oltuaan jo 30 tappiolla.

Forsberg pelasi ykkösketjun laidassa Nashvillessä. 63 pistettä. Erittäin vaarallinen kiekon kanssa. Ykkössuosikki kauden loppuviikoille saakka.

Klingberg tuli tutuksi kauden edetessä Dallas Starsin pelejä katselleille. Taitava hento pakki.

Kauden 201415 tulokassato oli erittäin vahva. Vancouver Canucksin Bo Horvat oli jo ennestään tuttu nimi NHL-prospekteja seuraaville. Erittäin vahva kausi. New York Rangersin Kevin Hayes on laskettava tulokkaisiin, joka nousi keskusteluun erittäin vahvan loppukauden ansiosta.

Hayes teki 29 pistettä All Star-viikonlopun jälkeen eniten NHL:n parhaassa joukkueessa. Hän teki 13 pistettä kauden 13 viimeisessä ottelussa. Kova uusi sentteri Martin St.Louisin ja Carl Hagelinin keskelle.

Ottawalla oli toinenkin kova tulokas, huippunopea Mike Hoffman. Hoffman teki 27 maalia, joista 26 viidellä viittä-vastaan pelissä.

Calder-palkinnolla haetaan nimenomaan parhaan kauden tällä kaudella pelannutta keltanokkaa. Tarkoitus ei ole ennustaa kenestä tulee tämän vuosikerran paras tulevaisuudessa. Neljä vuotta sitten blogilla ennustettiin, että Edmonton Oilersin Taylor Hallista tulee viiden tai kymmenen vuoden sisällä paras kaudella 201011 tulokaskautensa pelannut NHL-pelaaja. Tyler Seguin voi olla asiasta eri mieltä.

En silti valinnut Hallia Calder-voittajaksi. On myös hyvä muistaa, että tällä palkinnolla on Sergei Makarovin jäljiltä myös ikäraja. Siksi Andrew Hammondin nimeä ei näy spekulaatioissa.

- - -

James Norrisin muistopalkinto annetaan vuosittain "puolustajalle, joka on koko kauden ajan esittänyt parhaita all-around kykyjä pelipaikallaan." Eli tarkoitus on palkita monipuolisesti parhain pakki, ei välttämättä puolustajien pistepörssin paras puolustaja. tai plusmiinustilaston kärkimies.

James Norris oli Detroit Red Wingsin ensimmäinen omistaja, jonka muistolle palkintoa alettiin jakaa vuodesta 1953.

Kuten Calder- ja Adams-palkinnot, myös Norris on erittäin hankala valittava tänä vuonna. Hyviä, palkinnon totisesti ansaitsevia ehdokkaita on useita. Parhaan puolustajan valinta on hankalaa normaalina vuonna jo muutenkin.

Onko katsottava hyökkäystaitoja vai puolustustaitoja? Mikä on pakkiparin vaikutus puolustajan esityksiin? Pelaako hän erikoistilanteita: alivoimia ja ylivoimia?

Jokaisella NHL:n kärkikaartiin kuuluvalla puolustajalla on erikoistaitoja ja kikkoja, joilla he erottuvat muista. Nicklas Lidström nappasi vastustajan päätyyn heittämiä kiekkoja ilmasta mailallaan naurettavan helpon näköisesti.

Puolustajan pelipaikka on erittäin tärkeä jääkiekkojoukkueessa. Pelipaikan parhaat tuovat täysin erilaisia asioita ja taitoja joukkueensa hyväksi. Miten niitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen?

Pidin Calgary Flamesin kapteeni Mark Giordanoa tämän kisan suosikkina hänen loukkaantumiseensa saakka. Repeytynyt hauis katkaisi loistavan kauden 61 ottelun kohdalla, vaikka Flames jatkoi taistelua hienosti sen jälkeenkin.

Giordano on Flamesin johtaja jäällä ja selvästi myös kaukalon ulkopuolella. Pidin Calgaryn jääkiekkotoimintojen presidentti Brian Burken lausunnosta siitä, että jos hän ehdottaisi häviämistä tahallaan, Giordano vastaisi lyömällä nyrkillä naamaan.

Valitsen omaksi Norris-voittajakseni Los Angeles Kingsin Drew Doughtyn.

Doughty pelaa kuin melko varakkaan miehen bobbyorr. Osaa luistella, kuljettaa kiekkoa ja puolustaa. Hänellä on pelissään rohkeutta, peli-iloa ja itseluottamusta kiekon kanssa. Hän uskaltaa yrittää tehdä luovia ratkaisuja tilanteissa, joissa olisi helppoa vain heittää kiekko ylös tai laukaista.

Kingsin valmentaja Darryl Sutter saa paljon niskaansa juuri nyt, mutta hänelle on annettava tunnusta siitä, että Doughtylla on selvästi lupa toteuttaa omaa peliään. Jokainen paljon kiekkoa vievä pelaaja tekee virheitä ja aiheuttaa suunnanmuutoksia, mutta Doughty on peloton.

NHL:ssä on paljon tehokkaita pakkeja, jotka osaavat nopeasti ottaa kiekon lapaansa ja nopeasti hankkiutua siitä eroon luomatta hyökkäystä mitenkään. Drew Doughty on toista maata.

Doughty menee keskialueella vastustajan karvauksen läpi kiekko lavassa ja pää pystyssä täysin omalla tyylillään. Hän osaa aavistaa tilanteita osaten hypätä hyökkäyksen mukaan aina oikeaan aikaan. NHL:n monipuolisin, täydellisin ja paras pakki. Peliälyltään ehkä NHL:n paras pelaaja ylipäätään.

Doughtyn joukkue ei päässyt pudotuspeleihin, hän teki vain 46 pistettä (pakkien pistepörssin 14.) ja plusmiinustilasto näyttää vain plus kolme. Nämä ovat tiedossa. Samanaikaisesti Doughty on aina jäällä vastustajan isojen tykkien kanssa, hän pelaa erien alut ja loput. Jääaika per ottelu 28:59.

Mielestäni Drew Doughty ansaitsee kunniaa loistoesityksistään eri syistä pahasti ohentuneen Kingsin puolustuslinjan johtajana.

Kovan Norris-kisan muita täysin yhtä hyvin palkinnon ansaitsevia pakkeja ovat Shea Weber, Erik Karlsson, mainittu Mark Giordano ja Ryan Suter.

Shea Weber on iso ja ilkeä fyysinen pakki, jota on lähes mahdoton voittaa kulmakamppailussa tai maalin edessä. Hän osaa sijoittaa ison kroppansa niin, ettei läpi pääse. Muut joukkueet heittävät kiekon mieluiten Predatorsin alueen päätyyn, sillä jos yrität siniviivan yli kiekon kanssa, Weber tulee ja ajaa yli kuin täydessä puutavaralastissa kohti satamaa porhaltava rekka.

Ja sitten on vielä Weberin kuuluisa laukaus. Se lähtee niin nopeasti, ettei maalin edustalle jääneillä ole oikeastaan aikaa edes pelätä. Se rikkoo kenttäpelaajien polvisuojuksia. Jokaikisen vastustajajoukkueen taktiikkana on ottaa tila pois Weberiltä siniviivalla, mutta hän osaa silti liikkua juuri oikeaan aikaan laukaisupaikkaansa.

Karlsson on hyökkäyssuuntaan omaa luokkaansa. Hän teki 66 pistettä. Senatorsin valmentaja Dave Cameron sanoi Karlssonilla olevan lupa nousta kiekon kanssa vaikka joka vaihdossa. Juuri niin tällaista kykyä onkin valmennettava.

NHL:ssä puhutaan paljon hyökkäyspelistä, jonka vauhti lähtee takalinjoilta käsin. Ottawan pelissä juuri tämä kulkee aina Karlssonin kautta.

Erik Karlssonilla on taito ampua kiekko läpi ruuhkien reboundeja varten juuri oikeaan paikkaan. Monet hänen pisteistään tulevat tätä kautta.

Ryan Suter oli pakkien NHL-ykkönen peliajassa ajalla 29:03 per ottelu. Tämä mies ei näytä koskaan väsyvän. Poikkeuksellinen peliäly on kovan kunnon lisäksi toinen syy siihen, miksi hän pystyy pelaamaan joukkueensa joka toisen vaihdon.

Suterin avaussyöttö lähtee nopeasti kovimman vastakarvapaineen alta ja osuu suoraan laidalla lentävän hyökkääjän mailan lapaan.

Weberin kanssa Predatorsissa pelaavaa Roman Josia voidaan hyvällä syyllä kutsua NHL:n aliarvostetuimmaksi puolustajaksi, kuten valmentaja Peter Laviolette häntä nimitti. Parempi hyökkäyssuuntaan kuin Suter vielä.

Joskus aikaisemmin NHL-puolustajan oli Norriksen voittaakseen otettava se Nicklas Lidströmiltä pois. Selkeää NHL:n parasta puolustajaa ei täydellisen ruotsalaisen jälkeen ole vielä ainakaan nähty.

Voimme vielä mainita edelliset Norris-voittajat P.K.Subbanin ja Duncan Keithin, Kris Letangin, Alex Pietrangelon ja mielestäni tälle listalle tulevina vuosina pysyvästi asettuvan Oliver Ekman-Larssonin NHL-pakkitähtinä, joilla kaikilla on omat poikkeukselliset erityistaitonsa. Mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen.

- - -

Frank J. Selke-palkinto annetaan "hyökkääjäpelaajalle, joka parhaiten kunnostautuu pelin puolustuksellisilla osa-alueilla". NHL aloitti palkinnon jakamisen vasta keväällä 1978. Yleisesti uskottiin liigan räätälöineen palkinnon ensimmäisen voittajan Bob Gaineyn erinomaisuuden tunnustaakseen. Joittenkin mielestä palkinto olisi pitänyt jo uudelleen nimetä Bob Gainey-palkinnoksi.

Frank Selke oli manageri ja joukkueitten rakentaja sekä Torontossa että Montrealissa. Monet pitävät NHL:n historian parhaana GM:nä. Minä pidän toiseksi parhaana Sam Pollockin jälkeen.

Selke-palkinnon voittaja on hankala määrittää, koska hyviä ja ansioituneita ehdokkaita on paljon. Tekijöitä ja syitä, jolla ehdokkaaksi pääsee on iso ja kirjava määrä. Aikaisemmin tämä palkinto annettiin puolustavalle hyökkääjälle, joka ei tehnyt paljoa pisteitä. Myöhemmin alettiin suosia puolustavaa hyökkääjää, joka onnistui samalla myös hyökkäyspäässä.

NHL:ssä ei enää pelaa selkeästi tälle palkinnolle tehtyjä pelaajia kuten Jere Lehtinen tai Guy Carbonneau olivat. Jotkut sanovat, että tämä palkinto voitetaan maineen perusteella. Selken voittaa usein pelaaja vasta pari vuotta sen jälkeen kuin hän olisi sen ansainnut voittaa ensimmäisen kerran.

Annan oman ääneni Selke-palkinnon voittajaksi jälleen kerran aloitus- ja alivoimaspesialisti Patrice Bergeronille. Boston Bruins ei päässyt playoffeihin, mutta Bergeron pysyy puolustavan hyökkääjän esikuvana NHL:ssä.

Jälleen eniten otettuja ja voitettuja aloituksia. Voittoprosentti 60%.

Ansioituneina muina ehdokkaina mainittakoon Pavel Datsyuk, Sean Monahan, Anze Kopitar ja Jonathan Toews.

- - -

Lady Byngin muistopalkinto annetaan "pelaajalle, jonka on todettu osoittaneen parhaimmanlaatuista urheiluhenkeä ja herrasmiesmäistä käytöstä yhdistettynä korkealaatuiseen pelitaitoon."

Eli kyseessä on liigan herrasmiespelaajan palkinto.

Lady Byng oli englantilaisen Kanadassa toimineen kenraalikuvernöörin vaimo, joka vuonna 1925 lahjoitti nimeään kantavan palkinnon annettavaksi vuosittain NHL:n hienoimmalle herrasmiehelle. Lady Byng kävi katsomassa Ottawa Senatorsin otteluja ja valitsi itse palkinnon ensimmäiseksi voittajaksi Sensin Frank Nighborin.

Myöhemmin New York Rangersin Frank Boucher voitti palkinnon seitsemän kertaa kahdeksan vuoden aikana. Vuonna 1935 Lady Byng piti tätä saavutusta niin suuressa arvossa, että hän antoi alkuperäisen palkinnon Boucherille omaksi lahjoittaen sen tilalle uuden.

Lady Byngin kuoltua vuonna 1949 NHL lisäsi palkinnon nimeen sanan muistopalkinto.

Oma valintani tämän kauden herrasmiespelaajaksi on Jiri Hudler. Hudlerin erinomainen kausi, 76 pistettä 78 ottelussa ja vain 14 jäähyminuuttia ansaitsee palkinnon. Näistä pisteistä 60 tasakentällisin, NHL:n eniten.

Pidän samalla siitä koulukunnasta, joka kannattaa fyysisten, mutta puhdasta jääkiekkoa pelaavien NHL-pelaajien valitsemista Lady Byng -ehdokkaiksi.

Pidän myös siitä, että puolustajat huomioidaan Lady Byng-ehdokkaina. Nicklas Lidströmin olisi pitänut voittaa palkinto pelatessaan. Lidström hävisi äänestyksessä niukasti Joe Sakicille vuonna 2001.

Detroit Red Wingsin Red Kelly voitti Lady Byngin kolme kertaa puolustajana. Hänen jälkeensä kesti 58 vuotta ennenkuin seuraava pakki, Florida Panthersin Brian Campbell voitti palkinnon vuonna 2012.

Tällä kaudella New York Islandersin kovaluinen pakki Johnny Boychuk otti vain 14 jäähyminuuttia. Hänen nimeään ei mainita palkintokeskusteluissa, mutta hyvä esimerkki erittäin kurinalaista kovaa jääkiekkoa pelaavasta herrasmiespelaajasta.

Valitsen ansioituneiksi neljäksi muuksi ehdokkaakseni Logan Couturen, Anze Kopitarin, Sean Monahanin ja Pavel Datsyukin.

- - -

Georges Vezina-palkinto annetaan NHL:n parhaalle maalivahdille. Valinnan tekevät NHL seurojen toimitusjohtajat eli GM:t. Vezina on niin korkealle arvostettu maalivahtipalkinto, etteivät jotkut valitsijoista periaatteesta kirjoita maalivahtien nimiä koskaan Hart-palkintoehdokkaitten listalle.

Georges Vezina oli Montreal Canadiensin maalivahti, joka tuupertui jäähän kauden 192526 Pittsburgh Piratesia vastaan pelatun kotiavauksen toisessa erässä ja joutui jättämään kentän.

Lääkärit totesivat Vezinalla olleen pitkällekehittyneen tuberkuloosin. Hän kuoli 4 kuukautta myöhemmin. Joittenkin lähteitten mukaan hänellä oli peräti 22 lasta, joista vain muutama selviytyi aikuiseksi saakka. En tiedä, pitääkö paikkaansa.

Silloiset Montreal Canadiensin omistajat lahjoittivat palkinnon NHL:lle edesmenneen maalivahtinsa kunniaksi seuraavan kauden alussa.

Oma valintani tämän kauden Vezina-palkinnon voittajaksi on Carey Price. Perustelut ylempänä.

Neljän muun ehdokkaani nimet ovat Pekka Rinne, Devan Dubnyk, Andrew Hammond sekä Braden Holtby.

- - -

Jack Adams-palkinto annetaan NHL-valmentajalle, joka on "vaikuttanut eniten joukkueensa menestykseen." Valinnan tekevät otteluja lähettävien sähköisten viestimien, radion ja TV:n edustajat.

Jack Adams oli tunnettu Detroit Red Wingsin suuruudenpäivien valmentajana ja GM:nä. Stanley Cup-mestaruuden ohella Jack Adams-palkinnon voitto on suurin mahdollinen kunnia NHL-valmentajalle.

Tällä kaudella juuri tämän palkinnon valitseminen on erityisen hankalaa. Todella hyviä ehdokkaita on paljon. Parhaan NHL-valmentajan valitseminen on aina todella vaikeaa. Ei ole olemassa mitään selkeää määritelmää sille, miten valmentajien paremmuus mitataan.

Eikö paras valmentaja ole se, joka valmentaa joukkueensa Stanley Cup-mestariksi? Pidän aina NHL:n parhaana joukkueena edellisen kevään mestarijoukkuetta. Jokainen joukkue mittaa osaamistaan sitä joukkuetta vastaan. Saman pitäisi päteä myös valmentajiin.

Oma valintani vuoden valmentajaksi on Calgary Flamesin Bob Hartley. Hartley on tehnyt duunarijoukkueesta voittajajoukkueen eikä loppua näy vieläkään. Hän osaa kohdella nuoria pelaajia oikein ja antaa heille mahdollisuuksia pelata virheitä pelkäämättä.

Flamesin joukkue on täydellisesti hyväksynyt valmentajansa pelitavan. Markus Granlund kuvasi joukkuettaan kurinalaiseksi ryhmäksi, jossa jokainen tietää roolinsa. Valmentaja Hartleyä taas vaativaksi valmentajaksi, joka vaatii parasta joka ikinen päivä.

Neljä muuta ansioitunutta ehdokastani ovat Alain Vigneault, Peter Laviolette, Barry Trotz ja Michel Therrien.

Vigneault voitti Presidents` Trophyn jo kolmannen kerran valmentajaurallaan. Vain Scotty Bowman on valmentanut useammin runkosarjamestaruusjoukkueita neljällä.

- - -

Näitten palkintojen lisäksi NHL:n palkintogaalassa annetaan vielä pari muuta pokaalia.

William M. Jennings-palkinto annetaan maalivahdille, joka on kauden aikana päästänyt vähiten maaleja per ottelu. Tai kahdelle maalivahdille. Maalivahdin on tämän palkinnon saadakseen pelattava vähintään 25 ottelua NHL:n vähiten maaleja päästäneessä joukkueessa.

Tämän kauden voittajat ovat Carey Price ja Corey Crawford.

Ted Lindsay-palkinto on pelaajien itsensä erityisesti arvostama, koska sen voittaja valitaan NHL-pelaajien oman äänestyksen perusteella. Eli kyseessä on äänestys muitten pelaajien kunnioituksesta ja arvostuksesta.

Detroit Red Wingsin kapteeni "Terrible" Ted Lindsayn rohkea yritys perustaa pelaajayhdistys jo 1950-luvulla on syy siihen, miksi hän sai myöhemmin kunnian saada nimensä NHL-pelaajien itsensä eniten arvostamaan runkosarjapalkintoon.

King Clancyn muistopalkinto luovutetaan pelaajalle, "joka osoittaa parhaita johtajantaitoa jäälla ja joka lisäksi on tehnyt huomattavan humanitäärisen palveluksen kaukalon ulkopuolella."

King Clancy oli tunnettu pelaajana, erotuomarina, valmentajana ja sikariportaan miehenä NHL:ssä.

- - -

Kertauksen vuoksi tässä vielä valintani NHL-palkinnoille:

Masterton: Matt Hendricks.
Hart: Carey Price.
Calder: Aaron Ekblad.
Norris: Drew Doughty.
Selke: Patrice Bergeron.
Lady Byng: Jiri Hudler.
Vezina: Carey Price.
Jack Adams: Bob Hartley.

- - -

Tässä miettimistä ja riidanaihetta ennenkuin NHL-kauden jännittävin ja paras vaihe, taistelu Stanley Cupista alkaa.

Palataan playoffennustuksiin seuraavalla kerralla.

- - -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Twitter: @OnsideWithJouni

Jouninposti@shaw.ca

Facebook

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Jouni Niemisen kausi NHL:ssä
  • NHL
  • Jääkiekko

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Valtiolla on käsissään huumekaupasta peräisin olevia bitcoineja miljoonien eurojen edestä – Valtiokonttori päättää tammikuussa, miten se suhtautuu kyseenalaiseen valuuttaan

    8. 8

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää