Suomi on selvästi nostanut valmiuttaan nostaa valmiutta - Turvallisuus­politiikan korkeajännitys | HS.fi

Suomi on selvästi nostanut valmiuttaan nostaa valmiutta

Kesä ei ole turvallisuuspoliittista keskustelua ainakaan vielä hijentänyt. Ikävän selvää on nyt se, että pitkään pelkästään vakaana kauppareittinä tunnettu Itämeri on nyt myös kansainvälispoliittisen mielenkiinnon kohde. Kun ahtaalle murtovesialueelle lisätään painetta ja tungetaan lisää kalustoa, niin eihän se hyvältä näytä.

26.6.2015 15:00

Maailma ympärillämme on muuttunut uhkaavammaksi ja tämä tosiasia on näkynyt paitsi kansalaisten huolena, myös valtion toimissa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Ukrainan sodan esille nostamiin hybridiuhkiin. Kyberturvallisuus eri muodoissaan on tapetilla, huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota, strategisen viestinnän valmiuksia kehitetään, hybriuhkien torjuntaan koulutetaan  ja luodaan juridisia valmiuksia nostaa valmiutta tarpeen tullen nopeasti. Myös reserviläiskirje ja Venäjän nimeäminen julkisesti  Suomea aktiivisesti vakoilevaksi maaksi ovat osa tätä kokonaisuutta. Voi siis hyvin perustellusti sanoa Suomen vähintäänkin nostaneen tilanteessa valmiuttaan nostaa valmiutta. Tämä on tapahtunut hyvin vaivihkaa ja eri organisaatioiden omien virkavelvollisuuksien ja toimivaltuuksien rajoissa. Kuitenkin on selvää, että kokonaisuutena yhteiskuntamme kriisivalmiutta käännetään eri tahoilla parhaillaan uuteen asentoon. Tuskin monellakaan on sitä vastaan sinällään mitään, mutta kieltämättä sen voisi hieman avoimemmin tehdä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?