Pyysin suomalaisia kertomaan lohdullisimman lauseen, jonka he ovat kuulleet – Tässä ne ovat, ja ne sanovat enemmän kuin voisi kuvitella - Lujasti lempeä | HS.fi

Pyysin suomalaisia kertomaan lohdullisimman lauseen, jonka he ovat kuulleet – Tässä ne ovat, ja ne sanovat enemmän kuin voisi kuvitella

Kun toinen ihminen lausuu tiukalla hetkellä juuri oikeat sanat, ne voivat kannatella loppuelämän. Se selvisi, kun pyysin suomalaisia lähettämään kuulemiaan lohtulauseita, kirjoittaa Maaret Kallio.

17.3. 2:00 | Päivitetty 17.3. 10:27

Jääkaapissa on voileipiä.

Kaikki järjestyy.

Elämä kantaa.

Saa soittaa. Aina.

Pyysin HS:n kanssa loppuvuodesta suomalaisia lähettämään tärkeiksi kokemiaan lohtulauseita ja tarinoita niiden takaa. Kertomaan sellaisista lauseista elämän varrella, jotka ovat olleet erityisen kannattelevia, lohdullisia, toivorikkaita tai jopa pahimpaan pimeyteenkin valona piirtyneitä. Lauseita hetkistä, joista lohtu, huolenpito ja toivo olivat jääneet voimakkaimmin mieleen.

Kertarysäyksellä vastauksia tuli satoja.

Vastaukset sisälsivät lukemattomia lauseita ja kertomuksia siitä, miten toisen läsnäolo, teot tai sanat olivat piirtyneet elävinä muistojälkinä mieleen jopa vuosikymmenien takaa. Lauseet eivät olleet vain lauseita, vaan kertoivat paljon sanoja suuremmasta: arkisesta tuesta, läsnäolosta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, toisen mielessä pitämisestä. Ettei vaan siis ennen kaikkea rakkaudesta?

 Näkökulman vaihdolla on valtava merkitys.

Lohtua ja oman olemassa olon merkityksellisyyttä sekä aitoa välittämistä välittyi hyvin arkisissa lauseissa. Usein elämän tärkeät lohtulauseet eivät liittyneet edes vaikeisiin tilanteisiin, vaan arjessa välittämiseen.

Sauna on lämpiämässä.

Tule meille, teen sinulle ja lapsille ruokaa.

Turvallista matkaa, ruoka odottaa valmiina.

Ennen kaikkea näissä arkisissa lohtulauseissa välittyi koskettavasti se, että ihminen koki elävänsä toisen mielessä erillisenä ihmisenä. Silloin lempeä toinen osaa pohdiskella, mitä toinen tarvitsisi juuri nyt, eikä sitä, mitä minä haluaisin hänelle antaa.

Näkökulman vaihdolla on valtava ero. Sydäntä siveli kokemus siitä, että toinen ajatteli tilannetta minun näkökulmastani ja oli pohtinut, mikä voisi olla juuri minusta mukavaa. Elämää kantava arjen huolenpito välittyi lohtulauseissa pienin teoin, joilla oli suuri viesti: minä pidän sinua mielessäni ja pidän sinusta huolta. Huolenpidon kokemukset ovat merkittävä osa toivoa.

Kuten sekin sairaanhoitajana työskentelevä yksinhuoltajaäiti, joka oli jättänyt nuorelleen lapun pöydälle: Jääkaapissa on voileipiä. Ei haittaa, jos et osaa läksyjä. Katsotaan niitä sitten yhdessä illalla.

Tämän tekstin lapsi muisti vielä aikuisenakin. Arkisissa lapuissa voi asua kokonainen elämä.

 Armottomassa elämäntilanteessa kaipaamme jotakin muuta kuin nasevia neuvoja.

Kun selviät aamusta iltaan, ei tarvitse muuta.

Hengitys kerrallaan.

Elämän kaikkein karmivimmissa käänteissä sanat tahtovat usein loppua. Ei ole olemassa lausetta tai sanoja, joilla toisen raskaan olon voisi ratkaista kevyeksi. Jo sen ääneen sanominen oli ollut erittäin monelle äärimmäisen kauniisti myötäelävää ja omaa tuskaa todeksi tekevää.

Armottomassa elämäntilanteessa emme kaipaa toisilta hienoja ratkaisuja tai nasevia neuvoja, vaan myötäelävää rinnalla kulkemista. Sitä, että minun suruni on sinun silmissäsi ihan totta, eikä sanoilla tai neuvoilla pois puhallettavissa. Jo se voi korjata hitusen särkynyttä.

Vaikka toisen tilannetta ei voisikaan korjata tai ratkaista, on rinnalla kulkeminen usein kaikkein arvokkainta:

Kukaan meistä ei voi ottaa pahaa oloasi pois, mutta me voimme huolehtia, että selviät siitä.

 On hyvin lohdullista saada kokea toisten antamassa turvassa.

Lohtulauseissa ei tietenkään ole kyse yksin sanoista. Vastauksissa toistui keskeisesti se, mitä toinen oli sanoilla viestinyt tai mikä merkitys sanoilla oli. Pelkät sanat vailla tekojen voimaa jäävät usein etäisiksi, siksi lohtulauseet liittyivät usein myös tekemiseen: kahvin keittämiseen, kävelylle pyytämiseen tai yöpaikan tarjoamiseen.

On turha helistä hienoja, jos se ei näy millään tavoin tekojen tai läsnäolon tasolla. Toisaalta hiljaisuuttakin koettiin tärkeäksi sanoittaa, jotta siinä voitiin viipyillä levollisesti yhdessä:

En voi yhtään tietää, kuinka kauhealta sinusta tuntuu. Mutta olen aina vierelläsi ja kuuntelen.

Jos jokin lohtulauseissa oli tärkeää, niin sen välittäminen, ettei toinen ole yksin. Etenkin haavoittavien asioiden äärellä tai ankarissa olosuhteissa jokaisen mieli herkistyy toisten läsnäololle. Suuret surut usein kirkastavat jotain keskeistä ympäröivistä ihmissuhteista.

Äärimmäisen arvokkaaksi koettiin sekin, että myös reipas sai luvan hellittää. On hyvin lohdullista saada kokea toisten antamassa turvassa, että on lupa luovuttaa tai hengähtää, eikä aina jaksaa kaiken kannattelijana.

Minä jatkan tästä.

Nyt sinun ei tarvitse kannatella mitään.

Tärkeintä hädässä on, ettei jää yksin. Että joku jaksaa aina uudelleen sanoa jotenkin sitä samaa, joka on ehkä jäänyt mieleen jo elämän varhaisvuosilta: Ei ole hätää. Isä on tässä.

 Mustimmassa pimeydessä voi olla vaikeaa muistaa, että valollekin tulee vielä paikkansa.

Lohtulauseilla haluttiin hyvin usein myös muistuttaa siitä, että kaikki elämässä on väliaikaista. Vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaisikin, moni arvosti suuresti muistutusta siitä, että pahakin menee aina ohi. Mustimmassa pimeydessä voi olla vaikeaa muistaa, että valollekin tulee vielä paikkansa.

Ei niin pitkää yötä, ettei päivää perästä.

This too shall pass.

Mieli karkaa usein aikaa pidemmälle. Kun kauhukuvat meinaavat ottaa valtaansa, oli moni painanut mieleensä tärkeät sanat tulevaisuuden ahdinkoa rauhoittavalta ajatukselta. Usein lohtu löytyi siitä, että ollaan nyt missä ollaan, tulevaisuudesta emme voi tietää. Siksi sokerina pohjalla:

Valmistaudu siihenkin, että kaikki menee hyvin.

Maaret Kallio puhuu perjantaina HS.fi:n livelähetyksessä koronavirustilanteen aiheuttamista tunteista. Tämänkertaisen lähetyksen aiheita ovat yksinäisyys, turvallisuus sekä nuorten ja opiskelijoiden tilanne juuri nyt.

Kallio vastaa lähetyksessä lukijoiden kysymyksiin, ja voit lähettää oman kysymyksesi allaolevalla lomakkeella. Livelähetys on käynnissä HS.fi:ssä perjantaina klo 19-20, ja tallenne on katsottavissa sivustolla myös myöhemmin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Uusimmat postaukset