Paljonko vanhemman pitää sijoittaa, että lapsella on 35-vuotiaana 60 000 euroa? Ison pesämunan kasvattaminen on monille helppoa

Kun aloitin tämän blogin, eniten keskustelua herätti alkupääomani määrä. Sitä oli noin 60 000 euron verran, ja se oli valmiiksi kiinni osakkeissa.

”Kaikilla ei kuitenkaan ole pohjalla ilmaista rahaa valmiina, siis rahaa jonka eteen ei ole tikkua tarvinnut nostaa”, kommentoi nimimerkki Palkkatyöläinen alkupääomaani Ilta-Sanomien keskustelupalstalla.

Monia ärsytti, että en ollut raatanut summan eteen. Se on ymmärrettävää, mutta nurinkurista. Sijoittamisen koko pointti on, että sijoittajan ei tarvitse raataa, kun raha tekee työn sijoittajan puolesta.

Palkkatyöläinen on siinä oikeassa, että harvalla on pesämunaa valmiina. Mutta sellaisen rakentaminen lapselle ei ole työssäkäyvälle, keskituloiselle vanhemmalle millään lailla mahdotonta.

Tein esimerkkilaskelman, johon käytin sijoituspalveluita myyvän Seligsonin sivuilta löytyvää tuottolaskuria.

Sijoittamalla ensimmäisen lapsen lapsilisästä puolet, eli 47,875 euroa joka kuukausi Helsingin pörssiä seuraavaan indeksirahastoon 17 vuoden ajan, lapsella on 17-vuotispäivänään koossa noin 20 000 euron potti. Jos uuden rahan sijoittaminen rahastoon sitten lopetetaan, eikä lapsi koske rahastoonsa, 35-vuotiaana hänellä on koossa noin 70 000 euron potti.*

Tähän tulokseen vaaditaan kaksi asiaa.

1. Sitkeys. Jostain täytyy karsia 47,875 euroa joka kuukausi 17 vuoden ajan.

2. Ymmärryksen siirto. Lapsen täytyy jättää rahat rauhaan, kun hän täysi-ikäistyy.

Ymmärrän hyvin, ettei lapsilisiä ole tarkoitettu siihen, että keskiluokkaiset vanhemmat ostavat niillä sijoitusrahastoja. Keskustelua siitä, miten huono-osaisuuden periytyminen saadaan poikki, pidän tarpeellisena. Hyvän pohjan keskustelulle saa vaikka Turun yliopistossa joulukuussa tarkastetusta Aleksi Karhulanhttps://www.hs.fi/haku/?query=aleksi+karhulan väitöskirjasta. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuen Karjula osoittaa, että sosioekonominen asema on hyvinvointivaltiosta huolimatta voimakkaasti perinnöllinen myös Suomessa.

Minä sijoitan poikani lapsilisät kokonaisuudessaan indeksirahastoon. Robotisoituvassa ja epävarmassa maailmassa pidän sitä tärkeänä, ja kun minulla siihen mahdollisuus on, en jätä sitä käyttämättä. Sillä voi olla iso merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta.

Minun alkupääomani ei kasvanut lapsilisistä, eikä se ollut fiksussa indeksirahastossa, koska sellaisia ei ollut olemassakaan, kun minä olin pieni. Isä osti salkkuuni hienoja perinteisiä suomalaisia yhtiöitä. Orionia, Wärtsilää, pankkeja, ja tupakkatehtaana aloittanutta Amer Yhtymää. Alkupääoma sisälsi myös minun palkkarahoillani myöhemmin hankittuja osakkeita.

Saldosta oli välissä kerran myyty osakkeita. Kun ostin ensimmäinen yksiöni Kalliosta, silloisen Meritan osakkeet laitettiin myyntiin. Sain niistä 30 000 markkaa, mikä vuonna 1998 kattoi noin kymmenesosan Tenkkaa vastapäätä Helsinginkadulla sijaitsevan yksiön hinnasta.

Osakesäästöt siis auttoivat minua pääsemään kiinni ensimmäiseen asuntoon jo opiskeluaikoina. Se on ollut valtava etu, sillä asuntojen hinnat ovat sen jälkeen nousseet Helsingissä rajusti. Myin tuon Hesarin yksiön melkein tuplahinnalla ja loppu on henkilökohtaista taloushistoriaa. Tänä päivänä olen asuntovelaton, kiitos varhaisen alun. Se, että isä ponkaisi salkkuni käyntiin, on monella tavalla tasoittanut tietäni.

Olen tavallisesta keskituloista perheestä. Lapsuuden aikaisen salkkuni hoidossa ei tehty mitään taikatemppuja. Päinvastoin. Sen aikaiset sijoittamisen kulut söivät tuottoa merkittävästi. Kyse oli vain pitkäjänteisyydestä ja siitä, että osakkeisiin laitettiin edes jotain. Lopun hoiti aika, jota ehti vierähtää 35 vuotta.

Minun 60 000 euron alkupääomaani pääsisi noin 36 euron kuukausisijoituksella seuraten laskelman esimerkkiä.

*Laskelmassa on käytetty Seligsonin Suomi-indeksirahastoa 8 prosentin vuosituotto-oletuksella. Se on alle rahaston 15 vuoden keskimääräisen tuoton. Kannattaa muistaa, ettei mennyt tuotto koskaan ole tae tulevasta. Laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, joka vähentää kertyneen potin ostovoimaa.

Samanlaisia indeksirahastoja löytyy nykyisin melkein jokaisesta pankista. Seligson oli ensimmäinen, joka Suomessa toi indeksirahaston markkinoille.

Seligsonin tuottolaskurin löydät täältä.https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html

Merja Mähkän aiemmat kirjoitukset löytyvät täältähttps://www.hs.fi/blogi/onnellinenomistaja/. Korjattu 23.2. kello 19.05 Aleksi Karhulan nimen kirjoitusasu.