Perässähiihtäjä

Miten rahoitamme vaalikampanjaa ?

Torstai 25.9. 2008 ja 13. merkintä

Eilen keskiviikkoaamuna olin Katajanokan kasinolla kenraali Jaakko Valtasen elämäkerran Tammenlehväkenraali julkistamistilaisuudessa. Tilaisuuden aluksi nousimme kunnioittamaan Kauhajoen surmatekojen uhreja. Oli vaikuttavaa nähdä salintäysi harmaapäisiä herroja seisomassa, eturivissä 83-vuotias kenraali itse. Monen mieleen tuli varmaan kysymys: mitähän nuorena poikana sodan kauhut kokenut Valtanen mahtoi ajatella.

Juhani Suomen ja Pertti Suomisen kirjoittama kirja antaa perusteellisen katsauksen paitsi Valtasen myös koko puolustuslaitoksen historiaan. Se on näistä asioista kiinnostuneelle hyvää lukemista.

Iltapäivällä käväisin kotikulmillani hotelli Haagasssa Haagan Työväenyhdistyksen 100-vuotishistorian Oman tiensä tekijät julkistamisinfossa. Sekin oli hieno tilaisuus, ja nuori tutkija Ilkka Leskelä saa kirjasta kyllä sulan hattuunsa.  Olen viime viikkoina lukenut vuorotellen molempia kirjoja ja kirjoittanut niistä arviotkin, jotka HS ystävällisesti julkaisi tämän päivän lehdessä.

Posti toi  eilen äänioikeuskortin, ja jos oikein muistan, vaalilautakunnat arpovat näinä päivinä kuntavaaliehdokkaiden numerot. Vaalinumeroiden antaminen on perinteisesti ollut viimeinen sysäys kampanjoiden alkamiselle. Ja tosiaankin, HS:ssa oli tänään ensimmäinen (havaitsemani) vaali-ilmoitus, tosin vielä ilman numeroa. Entinen kansanedustaja ja ministeri lääkäri Eeva Kuuskoski (kesk) kertoi pyrkivänsä Helsingin valtuustoon. Siitä se alkaa.    

Tiistaina oikeusministeri Tuija Brax (vihr) esitteli uuden vaalirahailmoituksen, jonka valtuustoon valitut ja heidän varavaltuutettunsa joutuvat antamaan 29. joulukuuta 2008 mennessä. Uusiin ohjeisiin voi tutustua oikeusministeriön vaalisivuilla osoitteessa www.vaalit.fi

Kävin huolellisesti läpi tämän viisisivuisen luntan, ja täytyy myöntää, että se teki minuun vaikutuksen. Ehdokkaat joutuvat todella tarkkaan syyniin. Vaalirahoitus ei toki muutu täysin avoimeksi, mutta avoimuus tuntuvasti lisääntyy.

Tässä yhteydessä pitää vielä painokkaasti sanoa, että jonkun ehdokkaan ja/tai puolueen tukeminen on täysin laillista toimintaa ja että vaalituen vastaanottaminen on myös laillista. Ja vielä sekin- että ilman yksityisten ihmisten, yhteisöjen ja yritysten antamaa vapaaehtoista tukea ja työtä ei tässä maasa pysyttäisi järjestämään vaaleja. Pelkästään kuntien ja valtion rahalla siihen ei pystyttäisi. 

Brax ja oikeusministeriön vaalivirkamiehet osoittautuivat myös sillä tavalla luoviksi, että he antavat julkistamishalusille lisää mahdollisuuksia. Ilmoituksen viimeisille sivuille on painettu seuraava teksti:

Vaalirahoituslaissa säädetään vain niistä vähimmäistiedoista, jotka ilmoitukseen on ainakin sisällytettävä. Ilmoituksessa voi siten olla laissa ilmoitettavaksi edellytytettyjen tietojen lisäksi muitakin tietoja. Ehdokas voi antaa tietoja esimerkiksi sellaisesta ulkopuolisesta tuesta, jonka puoluejärjestöt tai muut vastaavat päätahot ovat saaneet ja ohjanneet ehdokkaalle ja hänen tukiryhmälleen.

Tämä juristikielinen kappale tarkoittaa suomennettuna sitä, että voi kertoa vapaaehtoisesti vielä vaadittua tarkemmin saamistaan vaalitukiaisista. Hyvä idea!

Itse asiassa tämä oli niin hyvä idea, että sain siitä aiheen Päivän Hyvään Kysymykseen. Miksi lykätä kertomista vaalien jälkeen joulukuulle, kun voi tehdä sen jo syyskuussa ja ennen vaaleja. Nyt kysymykseen kohderyhmään kuuluvat nimenomaan kuntavaaliehdokkat, mutta tietysti muutkin, esimerkiksi ehdokkaan tukiryhmäläiset,  voivat kirjoittaa havaintojaan kysymyksen teemasta.

En ole niinkään kiinnostunut tukijoiden nimistä vaan niistä tavoista, joilla vaaleihin saadaan henkistä ja aineellista tukea. Jos vaalikampanja kokonaan tai osittain maksetaan omasta pussista, siinäkään ei ole mitään häpeämistä.

Päivän Hyvä Kysymys: Miten rahoitamme vaalikampanjaa ?  

Päivän blogisiteeraus

Viime päivien tapahtumat ovat koskettaneet varmasti kaikkia koulussa töitä tekeviä - harva työpaikka on niin vaarallinen, kuin mitä koulusta on viimeisen vuoden aikana tullut. Itse olen viettänyt kaksi unetonta yötä asian tiimoilta miettiessäni, miksi tällaista tapahtuu. Minua pelottaa.

Niiden reilun kymmenen vuoden aikana, jotka olen ollut opettajana, koulussa on tapahtunut yhtä ja toista. 1990-lamavuosien lomautusten jälkeen koulutukseen käytettävä rahamäärä kasvoi ja esimerkiksi erityisopetusta kehitettiin.

Suomi ei ole koskaan ollut rikkaampi kuin nyt - silti ryhmäkoot ja koulut kasvavat. Opettajie lomautetaan. Erityisopetuksen resurssia pienennetään ja integroidaan erityisoppilaat yleisopetuksen ryhmiin. Ryhmiin, joita säästösyistä  on kasvatettu huippuunsa. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että eriyistä tukea vaativat oppilaat sijoitetaan tavallisten oppilaiden joukkoon. Ilman avustajaa, ilman erityisopettajan erityisosaamista. Säästöjä syntyy, kenen kustannuksella? 

Olen sitä mieltä, että lapsiin ja nuoriin pitää sijoittaa. Korkea koulutustaso on suomalaisten ainoa todellinen kilpailuvaltti. Säästöt tänään muuttuvat kustannuksiksi huomenna! Pidetään yhdessä huolta lapsistamme, he pitävät tulevaisuudessa huolta meistä. Ja ottavat meistä mallia niin tedessään. Kovat arvot kasvattavat kovaan elämään. Ei empaattisuuteen tai yhteisöllisyyteen.

Valtuustoehdokas, lehtori Elina Lämsä (sd) Posiolta.

 

 

 

 

 

    

  

 

 

14 vastausta artikkeliin "Miten rahoitamme vaalikampanjaa ?"

Kari Rajala 25.09.2008 14:00

Tämä ei liity päivän kysymykseen, mutta blogisiteeraukseen kylläkin. Kannattaisiko Haminan seuraavan kaupunginvaltuuston vaihtaa kaupungin nimi Hölmöläksi?

"Lomautetut opettajat eivät kelpaa sijaisiksi Haminaan

Haminan lomautetut opettajat eivät kelpaa lomautusaikanaan sijaisiksi Haminaan.

Haminan kouluissa toimii tälläkin hetkellä epäpäteviä sijaisia, vaikka samalla myös päteviä opettajia on lomautettuna. Kaupungin henkilöstöjohtaja Seppo Posti sanoo, että sijaisuuksia ei tarjota lomautetuille opettajille, sillä se aiheuttaisi paljon paperityötä ja olisi käytännössä mahdotonta. Vastaanotettu sijaisuus siirtäisi lomautspäivät myöhempään ajankohtaan. Kaikki muutokset lomautussuunnitelmiin on myös hyväksytettävä kaupunginhallituksella.

Seppo Postin mukaan opettajat kyllä voivat halutessaan ottaa lomautusaikana sijaisuuksia muista kunnista. Postin mukaan opettajat eivät myöskään ole kyselleet sijaisuuksia."

Lähde: Yle - Kymenlaakson radio

http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content0634433D6B0

Sami Suomalainen 25.09.2008 14:02

Vaalirahoituksen avoimuus tulisi olla jokaisen ehdokkaan kunnia-asia. Olisi myös suoraselkäistä äänestää tyhjää sellaisissa tilanteissa, joissa saattaisi olla edes pienintäkään mahdollisuutta siitä, että rahoituksella olisi voitu vaikuttaa valtuutetun päätökseen. Lisäksi vaalirahoituslähteiden julkistaminen ennen vaaleja olisi hieno asia, sillä näin ehdokas toisi myös "taustavaikuttajansa" äänestäjien tietoon ENNEN vaaleja, jolloin äänestäjä voisi pohtia myös miten kyseiset rahoittajatahot sopivat omaan arvomaailmaan. Vai lisäisikö tieto tuskaa?

Itse rahoitan vaalikampanjani kokonaisuudessaan omasta pussistani. Vihreillä ehdokkailla ei ole muutenkaan ollut runsaudenpulaa lahjoittajista, emmekä muutenkaan hyväksyisi rahaa ihan mistä vaan. Vaalirahoittajien julkistaminen ennen vaaleja olisi joka tapauksessa tärkeää siksikin, että vaalien jälkeen seuraaviin vaaleihin on taas lähes neljä vuotta aikaa, jossa ajassa rahoittajatahot ehtivät jo äänestäjiltä unohtua. Joten sama tiedon pimitys voi jatkua vaaleista toiseen.

leo lähde 25.09.2008 14:49

Nokian vihreiden kotisivulla(www.nokianivhreat.fi) on ollut jo viikosta 37 alkaen näkyvillä yhdistyksen vaalirahoituksen tulot ja menot, jotka päivitetään kerran viikossa.

Lopulliset menot tullaan jyvittämään valittujen/varalle valittujen kesken heidän henkilökohtaiseksi vaalituekseen yhdistykseltä.

Lisäksi olemme luvanneet julkaista kaikkien ehdokkattemme(36) saamat pienetkin tukisummat sivullamme. Voiko läpinäkyvyyttä vielä tästä parantaa? Jos keksitte, olemme valmiit sen tekemään.

Leo Lähde

vaalivastaava,itsekin ehdolla

Juha Jaatinen 25.09.2008 15:29

Tämä taas on helppo kysymys. Olen siten onnellisessa asemassa, että puolueosastoni omaisuutta ja varoja on hoidettu yli sadan vuoden historian aikana niin hyvin ja vastuullisesti, että saan vaalirahoitukseni sieltä.

Haagan Ty antaa henkilökohtasta vaalirahaa minulle 750€. Tämän lisäksi Ty käyttää 8000 € ehdokkaitten yhteismainontaan. Meillä on kahdeksan ehdokasta, joten laskennallinen osuuteni siitä on 1000€. Eli varoja tulee Haagan Työväenyhdistykseltä 1750€.

Omistani kuluu korkeintaan muutamien ystävilleni tarjomien pullakahvien verran.

Vaalirahoitushan herättää ymmärettävästi kovasti kiinnostusta ja äänestäjän olisikin hyvä tietää mahdollisimman paljon ehdokkaan rahoituksesta jo ennen vaaleja. Näin kansalainen saisi punnita sitä, onko kanditaatilla mahdollisia sidonnaisuuksia sekä saisi tietää muutkin taustaryhmittymät kuin puolueet.

Tuija Siltanen 25.09.2008 17:22

Totta kai rahoittajat kannattaa kertoa ennen vaaleja! Tavallisen valtuustoehdokkaan päärahoittaja on oma palkkatili, joten mitä sitä salailemaan. Valtuustoon halutaan kehittämään omaa rakasta kaupunkia, ja siksi ehdokkaat ovat halukkaista kertomaan omista teemoistaan kaupallisen viestinnän keskellä. Eikö ole hienoa, että keskellä kulutusmainontaa saamme nähdä mainoksia, joissa puhutaan luonnonsuojelusta, kierrätyksestä, yhteisöllisestä kaupungista ja hiljaisista alueista keskellä hälinää!

Lars-Erik Wilskman 25.09.2008 19:28

Toistaiseksi tiedän saavani Järvenpään Kokoomukselta noin 40 euron vaalituen ehdokasmaksun hinnan ylittävän yhteisilmoituksen muodossa.

Vaalitueksi voi laskea myös Järvenpään torilla olevan yhdistyksen vaalimökin, jossa olen äänestäjien tavattavissa ja kahvia kaatamassa lauantaisin.muiden ehdokkaiden joukossa. Yritystukea ei minulle ole kukaan tarjonnut. Otan toki tuen vastaan edellyttäen ettei tuki sisällä sidonnaisuuksia ja se on vapaasti ilmoitettavissa.

Mitä sitten tulee siihen merkitseekö oikeusministeriön esitys vaalirahoituksen muuttumista avoimeksi, uskon siihen yhtä paljon kuin Joulupukkiin.

Kunnallisvaalien osalta olisi ehdokkaidenkin kannalta parasta, että vaalituki osoitettaisiin puolueyhdistykselle, joka jakaisi sen ehdokkaille tasapuolisesti. No, sitähän saa olla välillä pikkaisen idealisti, vaikka todellisuus tulee varmaan näyttämään pikemmin sarkastiselta.

Terhi Koulumies 25.09.2008 21:45

Tottakai kaiken vaalirahoituksen on oltava avointa.

Periaate on itsestään selvä. Kaikki vaaliavustukset tulee aina ilmoittaa ja rahoituksen on oltava julkista. Parasta olisi lisäksi, että äänestäjät saisivat jo ennen vaaleja tietää kunkin ehdokkaan vastaanottamat lahjoitukset. Myös kampanjoiden menoista on pidettävä kirjaa niin, että ilmoitettujen rahoitustietojen paikkaansapitävyyttä on mahdollista arvioida luotettavasti.

Keväällä lehdissä väitettiin, että lahjoitukset vaalikampanjoihin olisivat demokratian toteutumisen tae. Väitettiin, että ne mahdollistaisivat lähtemisen mukaan vaaleihin niillekin ehdokkaille, joilla ei ole itsellään suurta varallisuutta. Todellisuudessa tilanne on juuri päinvastainen.

Vaalirahoitus suuntautuu ehdokkaille, jotka ovat jo ennestään korkeassa asemassa tai tuttuja julkisuudesta, puolueiden napamiehille, jotka sitä vähiten tarvitsisivat. Lisäksi vaalirahaa saavat ehdokkaat, jotka edustavat liike-elämän etuja. Yksityisillä yrityksillä lienee vähemmän kiinnostusta tukea ehdokkaita, jotka puolustavat julkisia palveluita.

Mika Rossi 25.09.2008 23:10

Vaalirahoituksen avoimuuden ja pelisääntöjen osalta ollaan menossa hyvään suuntaan. Kun itse näissä kunnallisvaaleissa Helsingissä aika pienellä budjetilla liikkuu, niinkuin lähes kaikki muutkin, on kulujen kirjaaminen helppoa. Tämäkin lehti tulee oman osansa budjetistani toki saamaan.

Oleellisinta on, että hoitaa omat asiansa ehdokkaana asiallisesti. Minulla ainakaan ei ole mitään syytä ajatella, että kukaan muu toimisi toisin. Kisaamme sääntöjä noudattaen reilussa urheiluhengessä ja katsotaan mihin rahkeet riittää.

Huomenna liikumme puheenjohtaja Vanhasen kanssa Satakunnassa ja Pirkanmaalla. On mielenkiintoista nähdä, minkälaiset vaalitunnelmat siellä on tällä hetkellä.

Mikko Airto 26.09.2008 4:58

Olen kysellyt parilta tuttavalta vastausta mieltä askarruttavaan kysymykseen.

Jo vanhat ohjeistukset vaalirahoituksesta olivat aukottoman, täysin ja absoluuttisen selkeitä siitä, että vaalirahoituksen tulee olla vastikkeetonta. Siinä ei sanottu, että olisi kiva jos se olisi sitä tai jotain muuta. Vaalirahoituksen pitää olla vastikkeetonta.

Miksi sitten nyt, kun ilmoitusvelvollisuutta on tiukennettu, lahjoittajat tuntuvat menneen piiloon? Onko kyse siitä, että nämä vilpittömät hyväntekijät eivät vain halua, että heidän halunsa tukea demokratian toteutumista täysin vastikkeettomasti, tulee julkisuuteen? Koska mitään muutahan oikeusministeriön ohje ei muuttanut kuin vaalirahoituksen julkisuutta. Se on nyt, kuten on ollut tähän asti, sellaista taloudellista tukea, jossa tukija ja tuen vastaanottaja tietävät, ettei tuki synnytä mitään kytköksiä tai aiheuta kiitollisuudenvelkaa. Koska mitään vastiketta tuelle ei saa pyytää eikä antaa. Joku juristi voi vastata, mutta onko se niin, että mikäli esim. viime eduskuntavaaleissa tällaisia vastikkeellisuuksia on syntynyt tai odotettu syntyvän tai vaalien jälkeen on vedottu annettuun tukeen, niin silloin sekä lahjoittaja että vastaanottaja ovat rikkoneet vaalirahoitusta koskevaa lakia? Enkä nyt tarkoita mitään tiettyä tukijaa tai tuettua enkä todistustaakan vaikeutta, vaan sitä, että eikö tällainen tilanne lähtökohtaisesti olisi lainvastainen?

Joten kun kerran tältä osin mikään ei ole muuttunut, mikseivät vaalien suurrahoittajat lahjoita edelleen rahaa yhtä lailla kuin ennenkin?

Minerva Krohn 26.09.2008 11:00

Vaalirahoituksen julkisuus on aina ollut Vihreiden tavoitteena. Lakihan säädettiin aikoinaan Irina Krohnin lakialoitteen innoittaman julkisen keskustelun jälkeen. Kun oli pakko. Isot puolueet eivät avoimuutta halunneet, eivätkä siksi ole pitäneet ilmoitusten laatua kovin tärkeänä. Vihreillä on ollut tiukemmat vaatimukset rahoituksen julkisuudesta jo aiemmin.

Nyt asetettu ilmoitusraja 1000 euroa, on edellen aivan turhan korkea. Perusteluna on yksityisten ihmisten suojeleminen, ettei heidän mahdollinen poliittinen kantansa tule esille, mutta siihen riittäisi alempikin raja.

Erilaiset vaaliseminaarit rahoituksen osana ovat jääneet keskustelussa vähiin. Osa seminaareist aon oikein hyviä, ja hintansa arvoisia. Hyvänä käytäntönä ei kuitenkaan voine pitää sitä että seminaarilippuja ostavat firmat eivät lähetä ketään paikan päälle (ettei arvokas työaika kulu). Eli silloin maksetaan jostian muusta kuin seminaarista.

Vihreillä on näiden vaalien mielestäni idearikkain varainkeruu-kampanja. Asuntoarpa. http://www.asuntoarpa.net/ ehdokkaat voivat myydä arpoja kampanjan tueksi, tai niitä voi ostaa netistä. Myynnissä on 10 000 arpaa, a 30e/arpa hintaan. Palkintona 100 000 euron asuntolahjakortti. Ei mitään krääsäpalkintoja.

Omat kampanjani olen aina rahoittanut pääosin itse, niin nytkin. Lahjoituksia on tullut lähinnä omalta perheeltä. Nytkin isäni on lahjoittanut kampanjaan rahaa. Muutama ystävä on aiemmin tukenut rahallisesti.

Mainosten taittoon olen saanut ystäviltä apua, samoin nettisivujen tekemiseen. Esitteitä on jaettu muutaman hengen voimin kadulla.

Vaalirahoituskeskustelussa jopa paheksuttiin omin rahoin vaalit maksavia. se kuulemma suosii rikkaita. Itse olen kokenut että muiden ehdokkaiden useiden tuhansien eurojen muualta saadut rahoitukset ovat kuin doping, joka tekee omilla rahoilla kampanjoivien ehdokkaiden tilanteen paljon vaikeammaksi. Jos kaikilla olisi käytössä lähinnä omat rahat, olisivat kampanjat pienempiä, ja omillakin rahoilla kampanjoiva pärjäisi kilpavarustelussa.

Laura Rissanen 26.09.2008 11:01

Kunnallisvaaleissa tosiaan valtaosa meistä ehdokkaista rahoittaa kampanjansa itse. Helsingissä se vain merkitsee sen punnitsemista, miten kovasti valtuustoon haluaa. Kävin eilen jo kurkkaamassa uuden lomakkeen tiedot ja se vaikutti selkeältä. On erittäin hyvä, että kampanjakulut on eriteltävä.

Itse käytin edellisissä vaaleissa noin 3500 euroa, jossa omaa rahaa oli leijonan osa. Sain ystäviltä ja perheeltä, siis yksityishenkilöiltä, reilut 700 euroa. Ja tuosta budjetista ei ollut varaa ostaa edes yhtä mainosta Helsingin Sanomiin! Valtaosa meni joukkoliikennevälineissä mainostamiseen, esitteen painamiseen ja muutamiin tilaisuusmainoksiin ilmaisjakelulehdessä. Viimeksi jäin 100 äänen päähän valinnasta ja monesti olen miettinyt, olisiko sittenkin pitänyt panostaa vielä se 700 euroa enemmän ja ostaa vaalipäivän Hesariin mainos. Olisiko se kenties tuonut nuo 100 puuttuvaa ääntä?

Tälläkin kertaa kampanjoin pääosin omin rahoin. Olen säästänyt valtuusto- ja lautakuntapalkkioista kampanjaan rahaa eli periaatteessa rahoitan harrastuksen siitä saamillani tuloilla.

Minulle kävi muuten hassu sattuma vaalinumeron kanssa. Se on 556 eli tismalleen sama luku, kun mitä viimeksi sain ääniä. Sattumaa?

Hanna Kopra 26.09.2008 22:04

Minustakin on hyvä, että avoimuus tässäkin kohtaa lisääntyy. Koska se kasvattaa toivottavasti myös luottamusta. Ei yksin luottamustehtävään valittuja kohtaan vaan myös koko systeemiin.

Itse maksan ehdokasmaksuni ja teen pitkälti omat materiaalini. Onneksi se ei ole liian vieras alue minulle. Saan myös muuta vastaavaa apua lähipiiristä, josta löytyy kykyä, taitoa ja välineitä. Tehdä mm. rintanappeja ja nettiä sekä keksiä niitä ideoita. Talkootyöllä sitten sukulaiset, ystävät ja muut jakavat niitä kamoja mitä päätetään tehdä ja tehdään. Onneksi on ollut muuttoapuna ja muutoin jeesinyt, niin nyt on takaisin perinnän aika. :)

Eiran sos.dem yhdistys on niin pieni ja meitä on 4 ehdokasta Helsingissä ettei rahallista apua ole oikeastaan edes järkevä antaa. Kun mediatila maksaa niiiiin paljon, rahaa pitäisi olla hurjasti enemmän. Tässä kohtaa olemme tehneet yhdistystä koskien periaatepäätöksen, johon ainakin itse olen tyytyväinen. Apu sieltä onkin henkistä ja kannustavaa. Sekin on tärkeää.

Itse koen lehti-ilmoittelun jopa vähän turhana, koska se söisi valtavan määrä lähes olematonta rahallistabudjettia eikä se toisi samaa huomiota kuin muut tavat.

Vaalirahoituskohu on oikeastaan ollut kamalan tervehdyttävä kokemus ja antanut uutta potkua vaalihommiin. Ihmiset kiinnittävät vähän enemmän huomiota tähän seikkaan ja ovat kiinnostuneita. Mikä on tosi jees.

Riitta Skoglund 29.09.2008 0:17

Kysymys on jo torstailta, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Ehdokkuuteni suuria ilonaiheita on ollut, miten kannustavasti siihen on suhtauduttu eri tahoilla. Suuri yllätys on se, miten moni haluaa tukea kampanjaani työllään, osaamisellaan ja jopa rahallisesti.

Oman rahoituksen osalta tein kuten puolue vinkkasi: säästin kesälomarahat kampanjakuluihin ja säästän puolen vuoden ajan joka kk. Kampanjan voi ajatella harrastuksena, matkana (tuntemattomaan), yhteistyönä, uuden oppimisena, ja se on valinta, joka maksaa. Olisinko onnellisempi jos ostaisin uusia vaatteita samalla rahalla? Laittaisin rastat? Kävisin vaikka Oslossa? Oikea ongelma on se, miten rahoitetaan työttömien, sairaiden, opiskelijoiden ja nuorten ehdokkuus, joilla ei vielä tai enää ole ansiotuloja.

Vaalibudjettini tulee ennen vaaleja näkyviin sivuilleni tuloineen ja menoineen.

Jaakko Helleranta 03.10.2008 19:41

Hienoa nähdä, että olet taas bloggaamassa vaaleista!

Kommentoinpa asiaa, vaikka tämä näyttääkin olevan jo kuollut aihe. Ilmeisesti ainakin moderaattori kuitenkin lukee postaukset..

Disklaimeriksi: olen asunut reilut 5 vuotta Yhdysvalloissa, minkä vuoksi voin hyvin olla missannut jotain suomalaisesta keskustelusta - ja peilaan tietysti asioita osin täällä kokemani kautta. Että sillä varauksella.

Vaalirahakeskustelussa on tietääkseni missattu vähintään Unskin esittämä hyvinkin olennainen kysymys: Miten kampajat rahoitetaan?

USA:n vahvasti rahakeskeisen kampanjoinnin ensishokista toivuttuani olen miettinyt kerran jos toisenkin suomalaisen kulttuurin (mielestäni) "traumaattista" suhtautumista vaalirahoitukseen. Käsitykseni on, että Suomessa vaalirahoitusta pidetään aika usein pakollisena pahana ja hieman nolonakin asiana (otetaanpa esimerkiksi vaikka Soininvaaran blogissaan esittämä "kaino toive" tjsp vaalirahoituksesta).

Tämä on mielestäni iso ongelma monesta syystä. Mm. siksi että kaikki kampanjat tarvitsevat rahaa, kyky kerätä rahaa _ulkopuolisilta_ osoittaa _yhdellä_ tavalla, että jotkut (muutkin kuin henkilö itse) uskoo kyseiseen asiaan, mutta erityisesti siksi, että jos -- kuten on tähän mennessä tuntunut olevan -- vaalirahoitus ei ole tavallista äänestäjää kiinnosta, niin se kyllä kiinnostaa jotain suppeampia joukkoja: ja sotkun ainekset ovat padassa...

Miten siis vaalikampajat rahoitetaan (lue: voisi/pitäisi rahoittaa)?

Mielestäni tähän kysymykseen on yksi vastaus ylitse muiden:

* Mahdollisimman laajapohjaisesti suoraan äänestäjiltä.

Muissa tavoissa mahdollisuus korruptioon on ilmeinen (kuten on huomattu Suomessa_kin_) tai vallassa olevien on liian helppo jarruttaa vähemmistöjen tai poliittisten haastajien nousua (mikä on tai on näihin päiviin asti ollut tilanne kovin monessa maassa, mm. USA:ssa).

Itse näen asian jotakuinkin näin yksinkertaisesti: Es. presidentin vaaleissa vaalibudjetti / ääni oli kärkikolmikolla alle 1€ (ks. es. http://www.hs.fi/extrat/presidentinvaalit2006/artikkeli/1101981897353 - muissa vaaleissa tuskin eri kertaluokassa ainakaan ylöspäin).

Siispä, mitä jos vaikka puolet äänestäjistä tukisi ehdokastaan vajaalla kahdella eurolla? Tämä olisi "demokraattisin" mahdollinen ratkaisu vaalirahoitus"ongelmiin".

Internetin yleistyminen, arkipäiväistyminen ja sen sosiaalisoituminen (facebookit, sun muut) on luonut pohjan ennennäkemättömälle mahdollisuudelle kerätä ei pelkästään valtavaa alhaalta ylös kumpuavaa kannatusta jollekin asialle, vaan myös vakavasti otettavaa rahoitusta ko. asialle. Sosiaaliset käyttäytymismallit laahaavat jäljessä, mutta asia on oikeastaan hyvin yksinkertainen.

Tällä hetkellä tietääkseni maailman paras esimerkki tästä mahdollisuudesta on Obama, joka vastoin kaikkia mahdollisia ennustuksia on loppusuoralla Valkoiseen taloon. ... Ruohonjuuritasolta ammentavan kampanjansa - ja varainkeruun ansiosta. Mikä loistava esimerkki siitä kuinka valtava potentiaali koko kannatusverkon hyödyntämisessä vaalirahoituksen keräämiseen on.

Useampi suomalainen ystävä, jonka kanssa olen asiasta puhunut on ihastellut Obaman kampanjaa tai ainakin tätä hyödyntämätöntä potentiaalia (ks. es. Markku Saksan kirjoitus aiheesta http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2008/06/26/hiiri-joka-murisee/200817095/145), kun olen siitä heille kertonut - mutta useimmat heistä ovat jatkaneet, että malli ei yksinkertaisesti sovi Suomeen.

En voi kuin kysyä, että miksi ei? Lyhyellä tähtäimellä ehkä / ilmeisen realistinen kommentti, mutta mihin suuntaan haluamme systeemiä / kulttuuria kehittää? Ja ennenkaikkea: miksi?

Miksi emme haluaisi äänestäjinä valtaistaa itseämme ohjaamaan politiikkaa entistä paremmin? Miksi antaa jonkun säälittävän muutaman kymmenen tuhannen euron summan (mahdollisesti) vaikuttaa valtakunnan politiikkaan? Olemmeko niin pahasti "systeemi hoitaa" menttaliteettimme vankeja?

Euron-parin tähden! (noin keskimäärin)

...

Ps. Mitä vaalirahoituksen "läpinäkyvyyteen" tulee, niin 1000€:n ilmoitusraja / äänestäjä on huono vitsi. Käsittääkseni Yhdysvalloissa raja on jossain $100-luokassa -- ja maksimi on (tietääkseni) $2300 / vaali (olisiko vielä per ehdokas?). .. Okei täällä on valtavat ongelmat vaalirahoituksen muissa osissa, mutta tämä komponentti sopisi sellaisenaan hyvin Suomeenkin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

  2. 2

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  3. 3

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  4. 4

    Uusnatsit ja vastamielen­osoittajat osoittavat mieltään Tampereella – junaliikenne Porin ja Seinäjoen välillä oli väliaikaisesti poikki

  5. 5

    Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

  6. 6

    Neljä ihmistä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, yksi otettu kiinni – HS seuraa

  7. 7

    Näin voit juhlia ilman krapulaa, ehkä – Kaikissa maailmankolkissa bilettänyt Madventures-kaksikko jakaa vinkkinsä uutuuskirjassa

  8. 8

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  9. 9

    Keskustelu Sofi Oksasen kirjoituksesta ei laannu – Nyt kirjailija Johanna Holmström vastaa Svenska Dagbladetissa

  10. 10

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  2. 2

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  3. 3

    Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

  4. 4

    Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

  5. 5

    Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

  6. 6

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  7. 7

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  8. 8

    Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

  9. 9

    Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

  10. 10

    Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  2. 2

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  3. 3

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

  9. 9

    Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

  10. 10

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  11. Näytä lisää