Perässähiihtäjä

Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen?

Perjantai 26.9.2008 ja 14. merkintä

Tasan kuukausi kuntavaaleihin. Herätkäämme! Tieto koko Suomen kaikista ehdokkaista löytyy oikeusministeriön vaalisivulta www.vaalit.fi   kohdasta "Ehdokaslistojen yhdistelmät". Sieltä löytyy myös kaikkien ehdokkaiden numerot ja muut tiedot.

Ehdokkaita on kaikkiaan  38 509, runsas tuhat vähemmän kuin viime kuntavaaleissa. Ehdokasmäärä nousi lopulta suuremmaksi kuin vielä syyskuun alussa arveltiin. Puolueiden ja muiden ehdokasasettajien loppukiri tuotti hyvää tulosta. Mutta on tänään paljon muutakin tärkeää, kuten...

Niin, tänään on ystäväni ja työtoverini Katrin syntymäpäivä. Muistan kuin eilisen päivän, kun odottelin kahta toimittajakoululaista, Katria ja Tuomasta, Hesarin politiikan toimitukseen harjoittelemaan. Siitä on vasta 22 vuotta. Ja sitten he tulivat. Myöhemmin Katri palasi pysyvästi samaan toimitukseen ja peri työpisteeni, jonka yläpuolelle oli ripustettu haikara. Vaikka haikara oli puinen, se toimi: kolme tytärtä. Paljon Onnea Katri! Vietä hauska juhlapäivä!

Eilen torstaina kävin hakemassa pyöräni huollosta Malminkartanon Horisontista ( työttömien paja) ja ajelin Länsi-Helsingin metsien ja peltojen pikkuteitä kotia kohti. Tavoistani poiketen minulla ei ollut kypärää (rikoin lakia, mutta siitä ei rangaista, sama juttu kuin vaalirahailmoituksen laiminlyönnissä) ja arvailin mielessäni, tulisiko vastaan polkupyöräpoliisi vai ratsupoliisi. Molempia olin näillä mailla usein nähnyt.

Tapahtui vielä pahempaa: tuli korkean tason muikkari. Kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare oli ulkoiluttamassa valkoista pörröistä koiraansa, huomasi minut ja huusi jälkeeni: "Seuraavalla kerralla kypärä päähän." Oikeassahan Arto oli.

Illalla katsoin Ylen tv-uutisista ohjelmaa Itävallan parlamenttivaaleista, joissa äänestysikärajaa on laskettu 16 vuoteen. Puistatti kuunnella, miten sikäläisen Vapauspuolueen agitaattori lietsoi muukalaisvihaa ja kalasteli nuorten ääniä.

Äänioikeusikärajan laskemista pohditaan myös Suomessa. Oikeusministeriö selvittää sitä, ja ikärajan laskemista tarjotaan myös reseptiksi nuorten osallistumisinnon nostattamiseen. Eduskunta käsittelee paraikaa esitystä, jonka mukaan seurakuntavaaleissa äänioikeusikäraja alenisi 16 vuoteen. Uusi ikäraja tullee käyttöön jo seuraavissa seurakuntavaaleissa 2010.

Minä en kannata valtiollisten vaalien ja kuntavaalien äänestysikärajan laskemista nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen, kuten mm. hallituksesta on esitetty.

Tulevissa kuntavaaleissa saavat äänestää 26. lokakuuta 1990 ja sitä ennen syntyneet. Ajatella, nuorimmat äänestäjät ovat 1990-luvulla syntyneitä. Ei mitään omaa muistikuvaa Neuvostoliitosta, muistissa vain EU-aikaa. Huh!

Miksi en kannata äänestysikärajan laskemista?

Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. Äänioikeusikäraja on sama kuin täysi-ikäisyysikäraja, joten myös ehdokkaaksi voi ryhtyä täysin oikeuksin ja velvoituksin heti 18. syntymäpäivän jälkeen. Oikeuksia ja velvollisuuksia ei saa jakaa, vaan niiden pitää kulkea käsi kädessä. Jos äänioikeusikärajaa alennettaisiin, pitäisi uskaltaa laskea myös täysi-ikäisyysrajaa 16 vuoteen.

En kannata täysi-ikäisyysrajan alentamista, enkä usko siihen löytyvän poliittista tukea. Onhan eduskunnassa aikomus nostaa melko harmittomien rahapelien ikärajaa juuri 18 vuoteen. Olisi ristiriitaista, jos 16-vuotiaalle annettaisiin oikeus äänestää ja vietäisiin oikeus lotota.

En usko, että ikärajan lasku kohottaisi nuorten yhteiskunnallista aktiviteettia, puhumattakaan, että se estäisi nuorten syrjäytymistä. Ei, syrjäytymisen uhkaamilla nuorilla äänestäminen ei ole päällimmäisenä mielessä. Keinotekoisia, kauniita perusteluja voi tietysti keksiä. Kyllä on selkeämpää, että nuori ihminen saa täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet 18 vuotta täytettyään ja sillä siisti.

Mutta eri mieltäkin sopii olla. Siis viikonlopun Hyvä Kysymys on:

Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen?

Päivän blogisiteeraus:

Media ei ole säästellyt mustetta ja värikuvia käsitellessään uusinta ampumatapausta. Onko kukaan oikeasti konkreettisella tasolla miettinyt sitä, mitä tuskaa ja ahdistusta esimerkiksi iltapäivälehtien päivätolkulla ilmoille tunkevat lööpit ja kannet aiheuttavat lapsissa? Tai kuinka moni ”epävakaa” ja syrjäytynyt nuori saa intoa median tarkkojen tapahtumia kuvaavien yksityiskohtien ansiosta? Kamalaa todeta, että vastaavia tapauksia varten on luotava pelisäännöt, joissa tulevien uhrien ja tavallisten kansalaisten suojeleminen on mediankin toiminnan päätavoite - varsinkin kun kuolemattomuus julkisuuden kautta tuntuu houkuttelevan tällaisiin tekoihin. Eikö psykologeja ja profiloinnin asiantuntijoita voisi kuunnella, jotta uudet surmaajaehdokkaat eivät kokisi uutisointia houkuttimena?

Lasten ja nuorten pahoinvointi on siinä mielestä haastava vaaliteema, että jopa joidenkin (tosin onneksi ei kaikkien) kokeneiden poliitikkojen ja ”myynnin ja markkinoinnin” ammattilaisten mielestä vaaleihin ei kannata koskaan lähteä puhumaan liian vakavista asioista, sellaisista, joissa joutuu ”osoittelemaan syyttävällä sormella jotain” tahoa, jopa mahdollista äänestäjää. Lasten ja nuorten pahoinvointihan on juuri aihe, jossa ei usein päästä puusta pitkälle, ennen kun löydetään pahoinvoinnin aiheuttaja – syyllinen. Ja moniko meistä haluaa nostaa kätensä pystyyn kun pyydetään ilmoittautumaan pahikseksi. Suurin osa katsoo silloin kaikkialle muualle kuin peiliin. Varsinkin kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Kun jotain näin kamalaa sattuu, ovat monet tehneet virheitä pitkään – pieniä, suuria, ja siltä väliltä – ja monesta syystä ei varmaan pahuuttaan kukaan. Mutta mikään määrä syyllisiä ei tuo yhtäkään uhria takaisin.

Valtuustoehdokas, juontaja, valtiotieteen maisteri Jaana Pelkonen (kok) Helsingistä.

20 vastausta artikkeliin "Pitäisikö äänestysikäraja laskea 16 vuoteen?"

Jarkko Rahkonen 26.09.2008 3:50

Arvoisa Perässähiihtäjä pohdiskelen äänystysikärajaa toisin kuin aloitusblogisi.

Vanhemmillani äänestysikäraja oli 24 vuotta. Sodan takia äitini voi äänestää ensi kerran 27 vuotiaana. Minulla äänestysikäraja oli 21 vuotta ja olen äänestänyt joka kerta kunnallis-, eduskunta-, presidentin valitsijamies- ja presidentin vaaleissa.

Olen ollut säännöllisesti ja jatkuvasti töissä 13 vuotiaasta ja saman ikäisestä lukenut historian, filosofian ja politiikan kirjoja. Mielestäni olisin voinut äänestää hyvin jo 16 vuotiaana. Tiedän, että useimmat ikätovereitstani eivät olisi olleet valmiita tai halukkaita äänestämään kovin nuorina.

Kuntavaaleissa valitaan oman kunnan päättäjät, jotka päättävät kunnan asioista ja meidän kaikkien tarvitsemista kunnan palveluista. Äänestysoikeus lisää varmaankin kiinnostusta kunnan ja yhteiskunnan asioista ja tuo uudenalaista vastuuntunnetta nuoreen.

Äänestysoikeutta ei tarvitse kytkeä muiden asioiden ikärajoihin, jotka on asetettu kyseisen asian edellyttämän alimman iän mukaan.

Aviolliiton, työelämän ja taloudellisten sopimusten ikäraja, 18 vuotta, on nyt sopiva. Auton ajokortin voisi saada hyvinkin 16 vuotiaana. Eri asioissa nuoren valmius kehittyy eri ikärajoihin mennessä. Kaikissa ikärajoissa valitaan asian vaatima ikäraja varman päälle, vaikka tiedetään, että jotkut nuoret olisivat kypsiä asiaa ratkomaan sitä koskevaa ikärajaa nuorempina.

Siis annettakoon kuntavaaleissa äänioikeus niille nuorille 16 vuotiaana, jotka koulun yhteydessä ovat erityisissä kokeissa osoittaneet tietävänsä äänestysvalinnan kannalta riittävästi kunnallisesta itsehallinnosta, demokratiasta, kansalaisen perusoikeuksista ja velvollisuukisista. Esimerkkinä mainitsen eräissä maissa käytössä olevat maahanmuuttajan kokeet.

Arvoisa Perässähiihtäjä yhteiskunta kehittyy. Tämän päivän nuoret ovat monesta asiasta paremmin perillä kuin me aikoinamme. Toisaalta tämän päivän kouluissa yhteiskunnallisten asioiden opetus on harmittavan vähäistä. Lisätään nuorten yhteiskunnallista tietoutta kokeella osittaen ja palkitsemalla kokeet läpäisseet äänestysoikeudella, kuntakansalaisen oikeuksilla.

Nuoret jotka eivät esittämääni koetta läpäise tai osallistu 16 vuotiaana olisivat oikeutettuja vuosittain osallistumaan uusiin kokeisiin 21 vuotiaaksi saakka.

Erkki Vallenius 26.09.2008 6:42

Päättymättömän ketjun pää alkaa lähestyä, kun ääni-ikärajaa halutaan laskea. Mikä on seuraava äänestämistä motivoiva ikä: 14, 12 vuotta?

Muutama vuosikymmen sitten ikäraja oli 21 vuotta, sitä ennen 24. Äänestysprosentti oli tuohon aikaan korkeampi. Punaisen viivan vetäjät tekivät pitkän matkan, eikä ennakkoon voinut muuta kuin päättää, kenelle vaalipäivänä viivan vetää.

Sitä sen sijaan sietäisi miettiä, tuotaisiinko lasten ja nuorten asioita enemmän esille, jos vanhemmat saisivat käyttää heidän äänioikeuttaan.

Aika monissa Euroopan maissakin on äänestysvelvollisuus.Jos tosissaan ollaan huolestuneita vaaleisssa välinpitämättömistä, voisi olla harkinnanarvoista velvoittaa itse kukin äänestämään. Vaalitulos saattaisi muuttua nykyisestä, mutta vääristyisikö se? Loppuisi ainakin jatkuva marmatus alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Meillä on puoli kansaa äänestäjäreservissä - enemmän kuin paljon puhuttua, nyt jo hupenevaa työvoimareserviä.

Erkki K. Laakso 26.09.2008 8:55

Ihan hyvin vois ikärajan laskea kunta- ja miksei eduskuntavaaleissakin 16 vuoteen. Mielestäni tuon ikäiset ovat jo kypsiä äänestämään.

Juha Iso-Aho 26.09.2008 9:19

Nykyisen 18 vuoden ikärajan ongelma on siinä, että nuoret pääsevät äänestämään ensimmäisen kerran vasta 18-21-vuotiaina. Toisin sanoen varsinkin kuntavaaleja ajatellen suuri osa ikäluokista ehtii muuttaa opiskelupaikan tai työn perässä toiselle paikkakunnalle ennen kuin saavat äänestää vaaleissa. Tämä taas heikentää nuorten intoa äänestää erityisesti kuntavaaleissa, kun uuden kotikunnan asioihin ei ole ehtinyt tutustua kovin pitkään.

Nuorten oman äänen kuuluviin saamisen puolesta on erittäin tärkeää, että nuorille annettaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kotikuntansa asioista myös äänestämällä nykyistä aiemmin. Omasta mielestäni samalla pitäisi antaa 16-vuotiaille myös oikeus asettua ehdolle, mutta tämä taitaisi herättää niin paljon pelkoja, että on helpompi mennä eteenpäin yksi tavoite kerrallaan. Faktahan kuitenkin on, että jo nyt 18-vuoden ikäraja ei ole mikään kaikkivoipa rajalinja, jonka jälkeen ihmisellä on kaikki oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin. Esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu alkaa jo 15-vuotiaana, mutta vaikkapa linja-autokortin voi saada vasta 21-vuotiaana.

Unto Hämäläinen kuvasi aika osuvasti varttuneempien ikäluokkien pelkoja äänestysoikeuden laskusta mainitessaan Itävallassa kuulemaansa ulkomaalaisvastaista agitointia. Kuitenkin ne olivat ihan täysi-ikäisiä ihmisiä, jotka äänestivät Jean-Marie Le Pen'n Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle vuonna 2002 tai Tony Halmeen eduskuntaan Suomessa. On yksinkertaisesti väärin projisoida omia pelkojaan väärin äänestämisestä sellaisten ikäryhmien kontolle, jotka eivät ole vielä päässeet omaa mielipidettään ilmaisemaan.

Laskemalla äänestysoikeutta ainakin kuntavaaleissa 16 vuoteen saisimme siis paremmin nuorten näkökulmat esille kuntien päätöksenteossa ja juurrutettua äänestämistä tapana nuorille ikäluokille. Samalla äänestämisestä ja poliittisesta vaikuttamisesta olisi puhuttava enemmän jo yläkoulussa, koska äänestystilanne olisi konkreettisesti lähempänä. Tällä voisi olla laajemminkin vaikutusta yhteiskuntaopin opetuksen kehittämiseen kouluissamme.

Risto Ranki 26.09.2008 9:24

Olen Perässähiihtäjän kanssa samaa mieltä: äänioikeusikärajaa ei pidä laskea. Tosin hän päivitteli mm. sitä, että nuorilla ei ole kokemusta Neuvostoliitosta. Varmaan meidänkin vanhempamme aikanaan päivittelivät sitä, kun äänestysikään tuli heidän lapsiaan vailla omakohtaisia sota-ajan kokemuksia.

Aika ajoin on vaadittu myös ajokortti-iän alentamista. Nyt on huomautettu, että voi olla tilanteita, joissa nuorella on aseenkantolupa, mutta ei lupaa alkoholin hallussapitoon. Minun nuoruudessani 60-luvulla ikärajat olivat vähän toisin; niinpä muutaman viikon vallitsi tilanne, jolloin olin suorittanut kaksi akateemista tutkintoa mutta oikeutta ostaa kaupasta keskiolutta ei minulla ollut. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen en saanut vielä äänestääkään.

En usko, että ikärajan alentamisella lisättäisiin äänestysaktiivisuutta. Se kohoaa vain jos on tunne siitä, että äänestämisellä on vaikutusta. Yhden asian liikkeillä on paikkansa, mutta vaikuttaminen pitäisi kuitenkin pääosin tapahtua edustuksellisen demokratian kautta. Toivottavasti en vaikuta vanhanaikaiselta.

Risto Ranki

valtiotieteiden tohtori

valtuustoehdokas (Helsinki)

Mika Rossi 26.09.2008 11:01

Äänestysikärajaa olisi hyvä laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen. Tämä vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja siteitä omaan kotikaupunkiin/-kuntaan. Nykyajan 16-vuotiaat ovat tarpeeksi fiksuja osallistumaan vaaleissa.

Kari Rajala 26.09.2008 13:00

Aihehan on jo vanha, ja kirjoitin siitä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 4.4.2003 (Äänioikeus pitäisi antaa 16-vuotiaille!). Se on varmaan liian pitkä kopioitavaksi blogikeskusteluun, mutta kirjoitus löytyy Hesarin nettilehden arkistosta.

Tuon kirjoituksen jälkeen on peruskoululaisille tullut yksi viikkotunti lisää yhteiskuntaoppiin entisen kahden sijasta. Sen verran voisin muuttaa mielipidettä, että 16 vuoden äänestysikäraja olisi täytettävä ennen vaalivuotta. Näin olisivat äänestäjät suorittaneet peruskoulun ja käyneet pakollisen yhteiskuntaopin kurssin.

Suurin este puolueille on pelko oman ääniosuuden vähentymisestä. Mikä puolue uskaltaa myöntää pelkäävänsä, ettei saa nuorten ääniä? Jos pelkää, niin on syytä katsoa peiliin.

Olen samaa mieltä Juha Iso-Ahon kanssa siitä, että muutto kotipaikkakunnalta laskee äänestysprosenttia. Olisi hyvä saada nuoret äänestämään jo kotona asuessaan. Saattaisivatpa vetää mukanaan passiiviset vanhempansa.

Terhi Koulumies 26.09.2008 14:15

Olen samaa mieltä kuin perässähiihtäjä. En kannata äänestysikärajan laskemista, jos täysi-ikäisyysikärajaa ei samalla lasketa myöskin. Oikeuksien ja velvollisuuksiwn pitää kulkea käsi kädessä.

Nuorten ja muidenkin kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon on kuitenkin lisättävä. Se on myös tarkoituksenmukaista siksi, että päättäjät ja virkamieskoneisto eivät mitenkään voi olla perillä kaikista kaupunkilaisten arkielämään vaikuttavista yksityiskohdista, vaan asukkaiden näkökulmaa tarvitaan asioiden valmistelussa.

Viimeksi tänään leikkipuistossa minulta pyydettiin apua siihen, että kaupunki ottaisi paikallisen hiekkatien talvikunnossapidon piiriin. Kun tiedustelin asiaa Rakennusvirastosta, heillä ei ollut tietoa siitä, että kartalla häviävän pieneltä näyttävä hiekkatie on niin runsaassa käytössä joka päivä. Jyrkkää ja talvella todella liukasta hiekkatietä pitkin kulkevat ala-asteen pienet koululaiset päivittäin iltapäivähoitoon, minkä lisäksi perheet kulkevat polkua pitkin leikkipuistoon lastenrattaiden kanssa ja viereisen vanhusten palvelutalon asukkaat käyttävät polkua. Talvikunnossapidolle on siis aito tarve olemassa, mutta tarvittiin asukkaiden aktiivisuutta, että epäkohta saatiin tiedoksi päättäjille.

Tällaiset yksityiskohdat voivat vaikuttaa hallinnon näkökulmasta mitättömiltä, mutta niillä on suuri merkitys paikallisten asukkaiden elämääm. On myös periaatteellisesti tärkeää, että ihmiset tuntevat voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kaupungin hallintoa onkin uudistettava siten, että asukkaiden paikalliset tarpeet ja kehittämisehdotukset pääsevät nykyistä paremmin esiin päätöksenteossa.

Matti Muukkonen 26.09.2008 15:31

Suomessa äänestysikärajan laskukeskustelu lähti liikkeelle vuonna 2003. Väittäisin, että liikkeelle laittavana voimana oli Kokoomuksen Nuorten liiton liittokokouksessa Jyväskylässä käsittelyssä ollut aloite täysikäisyyden rajan laskemisesta 17 vuoteen. Tuossa yhteydessä puheenjohtajaehdokas ja nykyinen diplomaatinalku Marja Koskela suhtautui kriittisesti ajatukseen varsinaisen täysikäisyyden rajan laskemisesta ja ehdotti matalampaa äänestysikää. Vaikka Koskela ei tullut valituksi, siirtyi ajatus nuorten liiton agendalle erityisesti valitun puheenjohtajan ja nykyisen Helsingin opetuslautakunnan veturin Tuomas Nurmelan toimesta seuraavana vuonna. Kesällä 2004 KNL saikin asiasta aloitteen läpi kokoomuksen puoluekokouksessa Seinäjoella, jonka jälkeen myös mm. kulttuuriministeri Tanja (silloinen muistaakseni) Karpela (kesk.) lähti myös asiaa ajamaan.

Tällä muistelulla en halua korostaa nuorten liiton asemaa, vaan lähinnä sitä, että Nurmela on tähän mennessä esittänyt asiasta parhaat perustelut ja ollut varmaankin Suomessa ainoa joka on pyrkinyt etsimään myös tutkimustietoa maailmalta. Englannissa eräs tutkija esimerkiksi oli esittänyt äänestysikärajan laskemista perustellen sitä nuorten kasvamisella poliittiseen järjestelmään (Tuomas jos luet tätä, niin kerrotko lähteen). Kyseisen tutkijan mukaan nuoret olivat eniten kiinnostuneita politiikasta 12-15-vuotiaina, mutta sen jälkeen kiinnostus dramaattisesti laski ikäluokassa 17-25. Tutkijan johtopäätös tuolloin oli, että mikäli päästämme nuoret äänestämään aiemmin, omaksuvat he tämän hyvän tavan, ikään kuin mallioppivat aktiivisiksi kansalaisiksi.

Suomessa 1990-luvun alkupuolella tehdyn perusoikeusuudistuksen myötä perustuslakiimme on kirjattu ns. aktiivisia toimintavelvoitteita mm. poliittisten perusoikeuksien edistämiseksi. Itse koskevaan päätöksentekoon ja elinympäristön kehittämiseen on jokaisella oikeus vaikuttaa ja julkisen vallan tätä tulisikin edistää. Kun vielä yhdenvertaisuutta koskevissa säännöksissä korostetaan lapsien tasavertaista asemaa aikuisiin nähden, tulisi mielestäni lähtökohtana olla sen perusteleminen miksi vasta 18-vuotiaana saa äänestää, kun kuitenkin esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu alkaa jo 15-vuotiaana, korvausvastuu mahdollisesti jo aiemmin.

Yhdistymisvapauteenkaan (siis myöskään poliittisiin puolueisiin) ei ikärajoja laissa ole asetettu, mutta pääsääntönä on 15-vuoden aloittamisikä, jota tosin voidaan säännöillä disponoida. Nuoret saavat siis osallistua poliittiseen kannanmäärittelyyn vaikkapa puoluekokouksessa, mutta eivät vaaleissa...

Itse olen ollut aina kovin vakuuttunut siitä, että äänestysikäraja tulisi olla alempi kuin mitä se nyt on. Sen sijaan vaalikelpoisuus on järkevä olla sidoksissa täysikäisyyteen. Tosin itse olen myös sitä mieltä, että täysikäisyyden raja voisi mahdollisesti olla myös alempi, ehkä se 17 vuotta, mutta tälle ei taida olla poliittista tukea kovinkaan laajasti. Olisihan se kauheaa, että ne ihmiset, jotka lopulta maksavat aiempien sukupolvien eläkejärjestelmät, valtion velan ja muut päätökset, saisivat alkaa jo nyt vaikuttamaan asioiden suuntaan tulevaisuudessa...

Juha Jaatinen 26.09.2008 19:54

Jos äänioikeusikäraja lasketaan 16 vuoteen tulisi tietysti vaalikelpoisuus- sekä täysi-ikäisyyden raja laskea myös siihen.

On selvää, että kun äänestää on myös täysi-ikäinen. Kaiken vastuun ja vallan tulee kulkea yhdessä.

Kysymys kuuluukin mitä hyötyä tästä on? Miksi ei saman tien 14 vuotta tai 12?

Jätetäänkö kuitenkin vielä nuoret rauhaan politiikalta, lapsuuskin on kohta lyhentynyt kymmeneen vuoteen...

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Mika Rossi 26.09.2008 23:38

KNL on kokoomuksen mainio poliittinen nuorisojärjestö, mutta kyllä asiaan liittyvää tutkimustietoa on ollut käytössä muutakin. Jokainen nuorisopolitiikkosukupolvi on omasta mielestään muita etevämpi. Itsekin olen toiminut samoin 90-luvulla.

Tutkimustietoa on mm Saksasta ja opetusministeriössä se on ollut käytössä viime vaalikaudella ainakin minulle sitä tuolloin kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman piirissä toimineena virkamiehenä esiteltiin. Erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä olen myös aikaisemmin virkamiehenä toimineena keskustellut asiasta.

Ei silti, on hyvä juttu, että asioita perustellaan hyvin ja vahvoin argumentein.

Keskustan piirissä on vanha kannatus äänestysikärajan laskulle 16-ikävuoteen.

Jussi Lähde 27.09.2008 12:41

Parahin Unski

Vastuu, velvollisuus ja vaikuttamismahdollisuudet - lisäisin pohdintoihisi yhden rinnastuksen lisää. Miksi nuori henkilö joutuu maksamaan kunnallisveroa, jollei hän ikänsä vuoksi voi niiden käyttöön vaikuttaa?

Entä, jos 15 - 18 vuotiaat äänestäisivät kunnallisvaaleissa keskuudestaan"ehdokasjäseniä" jotka osallistuisivat rajatusti lautakuntien ja valtuuston työskentelyyn?

Kunnalliseen päätöksentekoon liittynee myös oikeudellisia vastuita, jotka on huomioitava mahdollista ikärajaa alennettaessa. Löytyykö blogin piiristä laintuntijoita, jotka osaisivat valottaa tätä problematiikkaa?

Pentti Kangasluoma 27.09.2008 14:26

Olen nuoruudesta asti peilannut äänestysikärajaa velvollisuuteen puolustaa maataan, ja oikeuteen ostaa viinaa laillisesti Alkosta.

18-20 vuotiaat osattiin hakea kotoa, mutta he eivät saaneet äänestää, ja eikä heille annettu ostolupaa eli "viinakorttia". Sankarihaudoista helppo tarkistaa vainajien iät.

Lomalla olleet upseerit saivat, mutta aliupseerit ja miehistö tarvitsivat nimismiehen antaman ostoluvan. On sitä ihmiset olleet joskun nöyriä.

Maataloissa, tehtaissakin on käytetty lapsityövoimaa, mutta äänioikeutta on säännöstelty. Minulle sopii ääniokeuden alentaminen, mutta päättäjä on myös oikeudellisessa vastuussa. Selvitetään se asia.

Georg Henrik Wrede 27.09.2008 21:59

En kannata! Lasten ja nuorten osallisuutta ja osallistumista on vahvistettava, myös päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin olisi syytä pohtia enemmän. On selvää että kaikki ikärajat ovat sopimuksia, 21-v, 18-v vai 16-v? Mikään ei ole annettu, ja ikärajoja löytyy joka lähtöön. Esim. rikosoikeudellinen vastuu on jo 15-vuotiaalla! Yksi ajamme ongelmista on nuoruuden ihannointi, ja sen levittäytyminen, sekä lapsuuteen että aikuisuuteen. Äänestysiän laskeminen voi kaventaa lapsuutta ilman että se oikeasti lisää yhteiskunnan kykyä ottaa lapsia ja nuoria huomioon.

Ismo Kiesiläinen 28.09.2008 21:13

Olen samaa mieltä siitä, ettei ole perusteita niputtaa kaikkia velvollisuuksia ja oikeuksia 18-vuoteen. Tai jos on, ne pitäisi pystyä artikuloimaan. Pelkkä täysi-ikäisyys ei ole mikään taikasana. Ainakaan se ei auta siinä, että lapset ja nuoret joutuvat oman elämänsä tärkeistä valinnoista päättämään jo paljon aiemmin. Miksi joku ei saisi edustaa heitä, kun yhteisiä päätöksiä tehdään? Edustajan tehtävä on joka tapauksessa vaativampi ja vastuullisempi, joten nämäkin iät voisi perustellusti erottaa toisistaan.

On sanottu myös, että äänestysoikeuteen pitäisi liittyä velvollisuuksia. Eikö äänestäminen sitten ole myös velvollisuus? Ja kunnallisvero täällä onkin jo mainittu.

Yksi varteenotettavista äänestysikärajan laskemisen perusteluista on kuitenkin koulutusjärjestelmässämme. Tällä hetkellä yhteiskuntaoppi on tuomittu etenkin äänestämisen osalta kuivaharjoitteluksi. Oppilaita on vaikea motivoida opiskelemaan asioita, jotka koskettavat vasta aikuisena. Jo muutenkin yhteiskuntaoppi on varsin kaukana nuorten arjesta. Jos äänestysikä kohdattaisiin lukio- ja ammattikouluikäisenä, voisi koulun rooli olla aivan toinen.

Jos äänestysprosentti ikärajan muuttamisen myötä laskee tai ääriaatteiden kannatus nousee, on vikaa syytä etsiä yhteiskunnan syvemmistä pohjavirroista. Viestintuojia kai ei pidä ampua.

En silti tiedä, olisiko äänestysikärajan laskeminen paras tapa lisätä nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Tuskin. Ensinnäkään se ei tavoittaisi alle 16-vuotiaita ja toisaalta osattomia löytyy täysi-ikäisistäkin.

Luulen, ja nuorisotyöntekijänä myös osaksi tiedän, että nuorten halu päästä käsiksi äänestysikärajaan kumpuaa muiden osallisuusprojektien epäonnistumisesta ja nuorille tarjotusta näennäisdemokratiasta. Jos esimerkiksi nuorisovaltuustoilla olisi todellista valtaa ja edustavuutta, tässä keskustelussa olisi varmasti hiljaisempaa.

Christian van Niftrik 28.09.2008 21:40

Arvoisa Perässähiihtäjä;

Kiitos hyvästä alustuksesta. Itse olen miettinyt, miksi lähes kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin on täytynyt keksiä/laatia/vahvistaa erilaisia ikärajoja. Minusta nykyinen 18 vuoden ikäraja kunnallisvaaleisa on toimiva ratkaisu. Miksi sitä olisi muutettava - muista kuin puoluepoliittisista syistä - oletan ?

Uskoisin olevan tärkeämpää koettaa motivoida täysi-ikäiset kaikki todellakin käyttämään äänioikeuttaan. Nykyinen välinpitämättömyys, apatia ja "enhän minä mihinkään voi vaikuttaa" on karmeaa elämän laatua.

Jotakin merkittävää on jäänyt poliitikoiltamme huomaamatta, kun tähän tilnateeseen on ajauduttu. Eli summa summarum; fokus olennaiseen asiaan eikä ikäraja-kysymysten vatkomiseen.

Riitta Skoglund 29.09.2008 0:05

Risto Ranki pelkäsi olevansa vanhanaikainen; taidan olla vielä vanhanaikaisempi. En kannata äänestysikärajan laskua, kannatan oikeuksien ja velvollisuuksien pakettia ja äänestysikärajan sitomista täysi-ikäisyyteen.

Nuoret ovat kyllä fiksuja, se on selvää. Mutta miksi meillä kiirehditään nuoria aikuisuuteen niin varhain? Tilastollisesti Suomessa on Euroopan alhaisin kotoamuuttamisikä. Ja yksilöllisesti: jos 16-vuotias haluaa muuttaa kotoa,vanhemmat usien antavat sen tapahtua - ja usein nuori jälkeenpäin on pettynyt, olisi toivonut että olisi vastustettu, pidetty kiinni, annettu vielä olla lapsi. Niin ristiriitaista kuin se onkin, mutta sitähän se nuoruus on, heilahtelua äärimmäisyydestä toiseen. .

Toinen esimerkki mielestäni on ajalta ennen koulujen iltapäiväkerhoja, kun esitettiin, että kyllä lapset pärjäävät itsekseen kun osaavat mikrottaa ruokansa ja kun on kännykät. Fiksuus ja toimintakykyisyys ovat vain osa persoonallisuutta ja kehitystä, mutta kypsyminen vaatii enemmän. No nyt ymmärretään, ettei 7-8 tai 9-vuotiaankaan tarvitse olla yksin pitkää iltapäivää.

Näen tässä ikärajan laskemisehdotuksessa vastenmielistä nuorten mielistelyä. Mitä pelätään jos kielletään, otetaan vastaan pettymys ja päästään ehkä keskusteluun. Miksi pelätään sukupolvien välistä kuilua - se on olemassa kuitenkin ja sillä on oma merkityksensä.

Kari Rajala 29.09.2008 9:09

Kenellä on edellytykset äänestää?

"Poliittinen tietämys kytkeytyy tulotasoon ja ammattiin. Kehnoimmat tiedot politiikasta oli köyhimmillä, parhaiten päätöksenteosta tiesivät koulutetut ja hyvätuloiset."

Lähde: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102906.html

Pitäisikö köyhiä kieltää äänestämästä, koska heillä on kehnoimmat tiedot politiikasta? Vai pitäisikö eniten tietäviä kieltää äänestämästä? Onko poliitikoille vain parempi, mitä vähemmän äänestäjät tietävät?

Em. uutinen liittyy tähän tutkimushankkeeseen

http://www.soc.utu.fi/projektit/valtio-oppi/politiikkatietamys/

Oma tietämystään voi testata täältä

http://www.soc.utu.fi/projektit/valtio-oppi/politiikkatietamys/tietovisa/index.php

Pia-Maria Lindén-Linna 30.09.2008 22:34

Mielestäni ei pidä laskea. Annetaan nuorten kypsyä rauhassa. En usko äänestysikärajan olevan syynä alhaiseen äänestysintoon. Mielummin olisi valistettava mitä demokratia merkitsee ja että äänestäminen on tapa sanoa mielipiteensä.

Tomi Sandström 01.10.2008 23:18

Arvoisa perässähiihtäjä,

Oletteko ajatelleet tilannetta puolueiden kannalta? Tai siis siitä, mitä niiden kannattaa tulevaisuudessa tehdä?

Kannatan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen monista aikaisemmissa kommenteissakin esiintyneistä syistä. Haluan kuitenkin tuoda tähän keskusteluun jotain uutta.

Tulevina vuosikymmeninä yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan suuremmaksi, kuin koskaan. Eurostatin väestöskenaarion mukaan yli 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uskoisin, että tämä tulee vaikuttamaan puolueiden politiikan sisältöihin. Puolueet tulevat painottamaan entistä enemmän eläkeläisten ja varttuneempien asioita. Totta kai, eiväthän puolueet tyhmiä ole. Vielä kun vertaillaan äänestysaktiivisuutta nuorison keskuudessa suhteessa ikääntyneempään väestöön, niin tuleva muutos alkaa näyttää väistämättömältä.

Väitänkin, että tuomalla "uusia ääniä" ikäasteikon alapäähän, voimme edes jotenkin kompensoida ikääntymisen vaikutuksia puolueiden käyttäytymisessä. Jos tulevaisuudessa suurin osa suurimpien puolueiden teemoista koskettaa enemmän eläkeläistä, kuin opiskelijaa, niin nuorten äänestysinnon aktivoimisessa voidaan sanoa pelattavan jo viimeistä erää. Voin vain kuvitella kun vaalitantereilla analysoidaan nuorten äänestysintoa, syyttäen puolueita nuorisopassiivisuudesta.

Sitäpaitsi kysymys siitä, onko 16 vuotias riittävän kypsä äänestämään, on mielestäni hieman harhaanjohtava. Harva meistä pääsee muutenkaan äänestämään heti tultuaan täysi-ikäiseksi. Tai onko kenties 96 vuotias vielä kelpoinen äänestämään?

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  2. 2

    Jo yksi lasi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

  3. 3

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  4. 4

    Tutkijat lähettivät viestin maankaltaiselle planeetalle vain 12 valovuoden päähän – ”Kuin huutaisi metsään tietämättä, onko siellä petoja”

  5. 5

    Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

  6. 6

    Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

  7. 7

    Hirviöitä etsineet sukeltajat löysivät turkkilaisjärvestä 3 000 vuotta vanhan linnan rauniot

  8. 8

    Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

  9. 9

    Miehen elämän piti päättyä Lapin luontoon, mutta hän syntyikin siellä uudelleen – Tiivis luontosuhde edistää mielenrauhaamme ja auttaa vaikeuksien keskellä

  10. 10

    Muistatko Tarja Halosen mainoskampanjassa laitapuolen kulkijana? Kuva olikin manipulaatio ja vartalo toisen naisen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  2. 2

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  3. 3

    Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

  4. 4

    ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

    Tilaajille
  5. 5

    Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden

  6. 6

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

  7. 7

    Miehen elämän piti päättyä Lapin luontoon, mutta hän syntyikin siellä uudelleen – Tiivis luontosuhde edistää mielenrauhaamme ja auttaa vaikeuksien keskellä

  8. 8

    Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen

  9. 9

    Kaatuiko sukulaisesi sodassa? Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vainajien ”kotisivukone” kertoo valtavasti tietoa yksittäisten sotilaiden reiteistä ja vaiheista

  10. 10

    Pohjois-Korean raja­vartijat jahtasivat Etelä-Koreaan loikannutta sotilasta vain metrien päässä – video näyttää täpärän paon luoti­sateessa rajan yli

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  2. 2

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  3. 3

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  4. 4

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  5. 5

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  6. 6

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  7. 7

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  8. 8

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  9. 9

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  10. 10

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Kaavamuutos uhkasi tuoda luontopolun espoolaisten Vaahtorantojen näköalaikkunan eteen – esitys kaatui lautakunnassa
  3. Ranskan Le Pen sanoo olevansa ”pankki-fatwan” uhri, syyttää pankkeja äärioikeiston tukahduttamisesta – pankkijätit sulkivat oikeistopopulistien tilejä
  4. Luminen ja tuulinen koiranilma pyyhkii torstaina yli Suomen, pääkaupunkiseudulla sade alkaa aamukahdeksan tienoilla – ”Loskaa joka paikassa”
  5. Tunti sitten
  6. Chelsea eteni Mestarien liigan pudotuspeleihin murskavoitolla Karabahista
  7. Muistatko Tarja Halosen mainoskampanjassa laitapuolen kulkijana? Kuva olikin manipulaatio ja vartalo toisen naisen
  8. Jokerien hieno voitto jäi pukukopissa olympiakeskustelun varjoon –”Joukkuetta ei ole tilanteesta informoitu”
  9. Venäjä yrittää taas elvyttää Syyrian rauhanneuvotteluja – Miten Putin päätyi rauhanhierojaksi? Onko Syyriassa edellytyksiä kestävään rauhaan?
  10. Hiihtokeskuksien työehtoriita kovenee: Työnantajat asettivat Pamin työntekijät työsulkuun, lomakohteiden toimintaan voi tulla häiriöitä – Rukalla järjestettiin ulosmarssi
  11. 2 tuntia sitten
  12. Tutkijat lähettivät viestin maankaltaiselle planeetalle vain 12 valovuoden päähän – ”Kuin huutaisi metsään tietämättä, onko siellä petoja”
  13. Ursa on saanut selville, minne Inarin meteoriitti syöksyi – retkikunta etsii avaruudenkappaleita Suomen syrjäisimmästä kolkasta: ”Jos putoamiselle olisi etsinyt vaikeaa paikkaa, niin kyllä se tämä on”
  14. Näytä lisää