Perässähiihtäjä

Onko oppositio välikysymyksessään oikeassa?

Maanantai 6.10. ja 20. merkintä

Sunnuntaina pyöräilin Vantaanjoen vartta Tikkurilaan, Vantaan maalaismarkkinoille. Väkeä oli runsaasti liikkeellä, ja myös ehdokkaat olivat kiitettävästi paikalla: esitteitä, lehtiä ja ilmapalloja. Bongasin pikkupojan, joka oli kiinnittänyt pyöräänsä palloja viittä eri väriä. Moniarvoinen tyyppi. Puolueet olivat pystyttäneet kojunsa Vantaan kaupungintalon pihalle ja onnistuivat näkymään raitilla. Tapasin siellä myös tämän blogin kommentoijia, joille tietysti toivon erityistä menestystä vaaleissa.

Viikonvaihteen kirjoittajista erikseen kiittelen kahta kommentoijaa: Jaakko Helleranta oli lähettänyt Yhdysvalloista vaalirahoituskeskusteluun raportin siitä, miten amerikkalaiset keräävät varoja ( 13. merkintä, 25.9.). Ensimmäistä kertaa äänestävä Emmi Arposalo valotti nuorten tuntoja, miten nuorten asioita voitaisiin ottaa esiin.

Kristillisdemokraatit jättivät perjantaina hallitukselle välikysymyksen terveydenhoidon tilasta. Ensimmäinen allekirjoittaja on puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen, selkäleikkauksen jäjiltä toipilas itsekin. Välikysymys luetaan huomenna tiistaina eduskunnalle ja hallituksen on vastattava siihen vielä ennen vaaleja.

Kristillisdemokraatit saavat välikysymyksensä allekirjoittajiksi muut oppositioryhmät Sdp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaiset. Eduskunnassa on vakiintunut tapa, että oppositioryhmät esittävät välikysymyksensä vuorotellen ja saavat sen vuoksi tukea muilta ryhmiltä.

Suurimman julkisuuden saa kuitenkin välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, tässä tapauksessa Päivi Räsänen. Mutta eivät muutkaan oppositioryhmät jää toimettomiksi. Jo tänään maanantaina Sdp:n puoluejohto kiertää sairaiden parissa.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen tutustuu Ylivieskan terveyskeskuksen toimintaan, puoluesihteeri Ari Korhonen vierailee Kauhavalla Sote-terveyskeskuskuntayhtymän Kaksineuvoisessa ja varapuheenjohtaja Pia Viitanen Lempäälän terveyskeskuksessa.

Puoluesihteeri Ari Korhosen mukaan Sdp valmistautuu nyt erityisesti eduskunnan välikysymyskeskusteluun terveyskeskusten arkeen tutustumisella. "Haluamme tehdä asioita uudella tavalla: vierailemalla ennen välikysymyskeskustelua maan terveyskeskuksissa saamme suoraa palautetta ihmisten ja henkilöstön huolenaiheista ja toiveista terveydenhuollossa."

Kun kyyninen toimittaja lukee näitä kysymyksiä ja tiedotteita, mieleen hiipii epäilys, että tässä vaan tehdään härskisti vaalityötä. Karkotan oitis sen ajatuksen mielestäni ja yhdyn siihen, mitä kollegani Hannu Lehtilä kirjoittaa Ylen vaaliblogissaan: "Vaikka suhtaudun välikysymyksiin aika skeptisesti, niin tässä maailman tilanteessa välikysymys saattaa tuoda hyvän lisän vaalikeskusteluun."

Välikysymysessä todetaan, että Matti Vanhasen hallitus ei ole ymmärtänyt, millainen kriisitilanne terveydenhuoltomme perustaa, terveyskeskuksia, on uhkaamassa. Monessa kunnassa hoitotakuu ei ole nopeuttanut kiireettömään hoitoon pääsyä lainkaan. Pääsy terveyskeskuslääkäreille on entisestään vaikeutunut ja terveyskeskusten vetovoima vähentynyt. Kunnilla on aivan liian vähän rahaa vastatakseen terveyspalvelujen tarpeeseen. Välikysyjät vaativatkin merkittävää lisärahoitusta kunnille.

Terveyspalvelujen käyttö on välikysyjien mielestä eriytynyt. Hyvätuloiset käyttävät yhä enemmän yksityisiä palveluja, työssä käyvät pääosin maksutonta työterveyshuoltoa ja pienituloiset terveyskeskuspalveluja. Myös kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto ovat suurissa vaikeuksissa. Kunnat ovat vähentäneet kouluterveydenhuoltohenkilöstön virkoja ja kouluterveydenhuollon vastaanottokäyntejä huomattavasti. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu ei toimi. Laki ei kysyjien mielestä turvaa oikea-aikaista, riittävää ja asianmukaista hoitoa mielenterveyspotilaille.

Kysymyksessä esitetään niin kovia väitteitä, että odotettavissa on kiivas poliittinen keskustelu. Se on paikallaan, sillä kysymys on vakavasta asiasta. Siksi se on sopiva myös Päivän Hyväksi Kysymykseksi.

Päivän Hyvä Kysymys: Onko oppositio välikysymyksessään oikeassa?

Päivän blogisiteeraus:

Koska SDP:llä ei ole ollut tarjota omaa uskottavaa vaihtoehtoa, niin tyytymättömyys on kanavoitunut populistisen protestipuolue Perussuomalaisten kannatukseen. Erityisesti maaseudulla tuo kannatus on poissa Keskustan kannatuksesta. Harmillisinta SDP:lle on, että suurissa kaupungeissa sen oppositiopolitiikan tyylilaji osuu omaan nilkkaan. SDP:n äänestäjiä siirtyy äänestämään Perussuomalaisia. Näille äänestäjille SDP on sitä samaa sakkia kun kaikki muut valtapuolueet. Ja herätetty tyytymättömyys siis pikemminkin vähentää SDP:n kannatusta. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että negatiivinen kampanjointi ei toimi Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä. Herätetty tyytymättömyys vastustajaan ei välttämättä kanavoidu itseen.

Olen varma että juuri tämä ilmiö tullaan näkemään selvimmin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, joissa SDP:n kannatuksen romahdus ja paikkojen siirtymä tulee olemaan melkein identtinen Perussuomalaisten kannatuksen ja paikkamäärän kasvun kanssa. Kokoomuksen kannatukseen tällä ei tule olemaan mitään merkitystä, vaan SDP on ampunut itseään puhdasoppisesti omaa nilkkaan. SDP tulee häviämään maltillisemmin keskisuurissa kaupungeissa, kuten vaikkapa Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa, joissa Perussuomalaisilla ei ole hyvää listaa. Kannatuksen suurimmat romahdukset SDP:n osalta tullaan näkemään perinteisissä keskisuurissa teollisuuskaupungeissa, kuten vaikkapa Uudessa Kouvolassa ja Varkaudessa.

Valtakunnallisesti mielenkiintoisin seurattava asia näissä vaaleissa tulee olemaan se, onnistuuko Kokoomus nappaamaan koko Suomen historiassa ensimmäisen kerran suurimman puolueen aseman kunnallisvaaleissa. Monelle taitaa olla yllätyskin, että Kataisen kaudella gallupeissa ja vaaleissa eriomaisesti pärjännyt Kokoomus ei ole koskaan Suomen historiassa ollut suurin puolue kunnallis-, eduskunta- tai presidentin vaaleissa. Jos Kokoomus nyt tuon paikan ensimmäistä kertaa ottaa, on se symbolisesti valtava merkkipaalu Suomen poliittisessa historiassa.

Valtuustoehdokas, ministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja Juho Romakkaniemi Helsingistä.

26 vastausta artikkeliin "Onko oppositio välikysymyksessään oikeassa?"

Minerva Krohn 06.10.2008 11:26

Välikysymyksen aihe on hyvä, vaikka sen muotoa en olekaan nähnyt. Mutta Demarit kai olivat hallitusvallassa 12 vuotta, joten ilmeisesti aikovat arvostella omia tekemisiään.

Terveyskeskusten tilanne on monessa paikassa vaikea. Terveyskeskuslääkärin virkoja on koko Suomessa nyt about saman verran kuin v 1992. Sen jälkeen erikoissairaanhoidon resurssit ovat kasvaneet n 50%. Terveyskeskuksissa työmäärä on kasvanut, ja siksi etenkin nuoret lääkärit kokevat ne kaoottisina ja raskaina työpaikkoina. Työmäärän lisääntyminen on seurausta useammastakin jutusta; väestön vanheneminen tuo enemmän potilaita vastaanotolle, toisaalta lääketieteen kehittyminen on lisännyt hoidettavien vaivojen ja sairauksien määrää, ja hoitotavoitteet ovat nykyisin tiukemmat (esim. verenpainetaudin tai kolesterolin osalta), erikoissairaanhoito on siirtänyt tehtäviä terveyskeskuksiin (esim. rintasyöpäpotilaiden seuranta) ja väestön vaatimustaso on kasvanut.

Nuoret lääkärit tulevat yleensä terveyskeskukseen suorittamaan ns. euro-lääkäripalvelusta. Usein perehdyttäminen on huonosti järjestetty, jolloin vastavalmistunut lääkäri kokee itsensä neuvottomaksi potilastulvan keskellä. Sairaaloissa kollegojen konsultoiminen on helpompaa.

Väestövastuujärjestelmä toimii jos potilaita ei ole liikaa. Mutta jos työkuorma on liiallinen, ei toiminnan kehittäminenkään onnistu. Työnjakoa lääkärien, hoitajien ja potilaiden välillä voidaan muuttaa. Tämä vaatii kuitenkin suunnittelua, ja siis aikaa. Muukin kehittäminen vaatii aikaa.

Terveyskeskusten toimivuutta tarkastellaan usein terveiden satunnaiskävijöiden näkökulmasta, koska poliitikot ja äänekkäimmät kriitikot ovat yleensä näitä perusterveitä, jotka pyrkivät terveysasemalla flunssan pitkittyessä. Kun näitä akuuttipotilaita pyritään palvelemaan mahdollisimman hyvin, hoitoa vaille jäävät pitkäaikaissairaat, joiden saama terveyshyöty hyvästä hoidosta olisi kuitenkin suurempi. Olen kirjoittanut aiheesta blogissanikin, jost alöytyy sormiharjoittelu lääkärien ajankäytöstä.

Netistä löysin Kepun eväitä terveyskeskusten tilanteen korjaamiseen. Yhtenä ehdotuksena mm. lääkäreiden pakkosiirtäminen pulaterveyskeskuksiin. Voipi olla, että lääkäri silloin valitsee täysin toisen työnantajan, ja pula kasvaa yhdellä lääkärinvakanssilla. Hyvältä ei kuulosta myöskään ajatus euro-lääkärivaiheen tuplaamisesta. Jos työoloja terveyskeskuksissa ei saada houkutteleviksi, ei lääkäreitä saada pidettyä niissä väkisin.

Nuoret lääkärit haluavat yleensä joustavuutta työaikoihin. Erityisesti demareille tämä on punainen vaate. Heidän mielestään on väärin, etteivät kaikki työntekijät taivu perinteiseen autuaaseen eläkevirka- ja kokopäivätyö-malliin. Siinä jalkaa polkiessa jää jälleen noin 2000 hengen väestö ilman omalääkäriä, kun lääkäri valitsee joustavamman työnantajan. Kunnilla on siis petraamista joustavuudessa ja johtamisessa.

Vaikka yllä kirjoitettu vaikuttaa aika lohduttomalta, uskon että perusterveydenhuolto voidaan saada kriisistä pois. Ja edelleen hoidon laatu on hyvää. Ongelmia on lähinnä saatavuudessa. Tämä usein unohdetaan, ja haukutaan terveyskeskuksia arvauskeskuksiksi. Ilmaisun käyttäjät voivat miettiä kuinka houkuttelevalta terveyskeskuslääkärintyö sen jälkeen nuoresta lääkäristä tai hoitajasta tuntuu. Terveyskeskusten puolustajien kannattaisi siis myös arvostaa sitä hyvää työtä mitä terveyskeskuksissa tehdään.

Opposition ja joidenkin hallituspuolueiden poliittinen liturgia ja pakkokeinot eivät kuitenkaan auta. terveyskeskustyö on mielenkiintoista ja mielekästä silloin kun potilaiden hoitoon on kunnolla aikaa, ja koko työyhteisö toimii joustavasti. Lääkärit ja hoitajat ovat kuitenkin usein hakeutuneet alalle kiinnostuksesta ihmisiin. Työ on mielekästä, jos ihmisten hoitamisen on myös aikaa.

Yllä oleva perustuu omaan 12 vuoden kokemukseen terveyskeskuslääkärinä lähinnä Itä-Helsingissä.

antti liikkanen 06.10.2008 12:22

Välikysymys osuu oikeaan aiheeseen ja tuo tärkeimmän ja "kalleimman" kuntien palvelun vaalikeskusteluun, samoin eri puolueiden vaihtoehdot.

Suomessa yli 1/100:sta nuoresta valmistuu lääkäriksi. Suomessa on lääkäreitä liki eniten EU:n alueella ja lisäksi he ovat, vastoin Ilkka Wartiovaaran taannoista väitettä HS:ssa (28.9.), suhteellisen osaavia ja motivoituneita.

Ongelma usein on sama kuin muissakin nykypäivän työpaikoissa: jos työntekijälle ei sallita oman työn hallinnan keinoa, ei työkään houkuttele ja jos kysyntää on muualla, sinne myös hakeudutaan.

Tekemään työtä, jonka voi päivittäin, viikottain ja vuosittain, jopa elämänurana, hallita ja jonka ehtoihin voi vaikuttaa.

Tämän joutui HUS:n johto äsken huomaamaan, tämän joutui Oulun kaupungin johto samoin huomaamaan ja tämän joutuvat huomaamaan kaikki ne kunnat, joissa akuutti lääkäripula on todellinen.

Sama koskee nopeasti eläköityvän hoitajakunnan tilannetta: vain se kunta saa pidettyä sairauksienhoito-pyöränsä laadukkaasti pyörimässä, joka tekee ja suunnittelee työn yhdessä tekijöiden kanssa.

Minervan mielpide edellä lähtee ruuhka-Suomen kokemuksista ja maan varmaankin eräästä vaikeimmasta ja haastavimmasta terveyskeskuksesta, josta hänkin on jo siirtynyt privaatin verkon töihin.

Minä arvelen jatkavani julkisessa sairaiden hoidon virassa vielä 6 vuotta, sitten on 68 v plakkarissa ja aika siirtyä lastenlasten kasvatuksen viisautta kehittämään.

Odotan mielenkiinnolla, muuttuuko poliittisen eliitin suhtautuminen sairaanhoidon palvelujärjestelmään "pakkovallasta" synergian ja yhteistyön suuntaan.

Yhdessä tästä nimittäin saadaan parempi. Ja on paikoin jo saatukin.

Muuallakin kuin yksityisissä lääkärifirmoissa.

Lisää asiasta:

http://appz.kunnat.net/blogi/muutosblogi/2008/09/18/itsekidustuslaite-nimeltaan-yhteisten-asioiden-hoito/

Mika Häkkinen 06.10.2008 12:45

Minusta SDP ja oppositio ovat tarttuneet asiaan, joka vaatii aidosti korjausta. Siksi pidän välikysymystä tarpeellisena.

En yhdy Unton toimittajan kyynisyyteen, vaan olen sitä mieltä, että politiikassa on käytävä avointa ja rakentavan kriittistä keskustelua ja siihen välikysymys luo mahdollisuuden. Jos poliittinen keskustelu aina nähdään vain pisteiden keräilynä, niin se murentaa koko poliittisen järjestelmämme rakenteita. Keskustelu, väittely ja debatti ovat politiikan käyttövoimaa. Ilman sitä ei avoin poliittinen päätöksenteko ole mahdollista. Pidän myös SDP:n johdon tutustumiskierrosta terveyskeskuksissa tervetulleena. Liian harvoin poliitikot aidosti jalkautuvat.

Toki on totta, että poliitikoilla on oltava myös esittää vaihtoehto. Minusta ainakin SDP on esittänyt vaihtoehtoja viime aikoina yhä uskottavammin.

Terveiset Minervalle. Olen hyvin väsynyt tähän SDP:n syyttelyyn 12 vuoden hallitusvastuusta. On kummallista että yksi puolue kantaa vastuun. Jos demareilla olisikin ollut enemmistöhallitus yksin, niin ymmärtäisin tämän jankkaamisen. Siellä on kuitenin ollut kaverina sekä Kokoomus että keskusta.

Tämä ei tarkoita, etteikö demareiden olisi tarve kriittisesti arvioida politiikkaansa.90-luvulla alkanutta hallitusvastuuta leimasi lama, nyt on tilanne uusi. Kotiläksyt on tehty ja on aika katsoa tulevaisuuden ratkaisuja.

Minusta tällaisen hedelmättömän jankkaamisen ja syyttelyn sijaan on tarkoituksenmukaista kysyä, pitääkö meidän toteuttaa terveydenhuollon laaturemontti vai ei? Jos vastaus on myöntävä, niin silloin opposition välikysys on oikeutettu ja kannatettava. On totta, ettei hallitus tunnu ymmärtävän kuntien ahdinkoa ja asialle on syytä tehdä jotain.

Romakkaniemellä on puolestaan jäänyt levy pyörimään. Missä ihmeessä SDP on käyttänyt tämän vuoden aikana negatiivista kampanjointia? Kokoomuksessa nähdään vaihtoehdon esittäminen ongelmallisena ja se leimataan negatiiviseksi. Nyt olisi Juho aika etsiä uusi levy krammariin.

Hän on kuitenkin oikeassa siinä, että jos Kokoomus ottaa ykköpuolueen paikan, se on kova juttu. Mutta se jää vielä nähtäväksi. Tärkeää on, että kaikki menevät äänestämään riippumatta mitä puoluetta. Vaaliuurnilla tavataan!

Lars-Erik Wilskman 06.10.2008 12:57

En minä ainakaan näe mitään pahaa työterveyshuollossa tai yksityisvastaanotoilla käymisessä. Itse asiassa nämä vain keventävät sitä takaa mikä kunnille terveydenhoidosta aiheutuu.

Tavallisen ihmisen ja myös työnantajien kannalta yksityinen palvelu on joustavuudessaan ja nopeudessaan siunaus, tosin kallis sellainen..

Aivan eri asia on, että kuntien tulisi satsata enemmän terveyskeskuksiin. Huolehtia esim.siitä, ettei vanhuksia makuuteta pitkäaikaispaikoilla, kun oikea paikka olisi palvelutalo tms. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat koko ajan lääketieteen kehityksen myötä. Nämäkin laskut tulevat kunnalle, sillä harva pysytyy

kustantamaan vaativia hoitoja omista rahoistaan. Ehkä erikoissairranhoidon kustannukset tulisi siirtää kokonaan valtion hoidettaviksi.

Risto Ranki 06.10.2008 13:01

Vastaan Perässähiihtäjän kysymykseen ottamatta kantaa siihen, onko oppositio oikeassa. Aihe on aika pysyvästi ajankohtainen ja ansaitsee debatin.

Hallitus-oppositioakselilla voidaan aina kinastella siitä, onko valtio antanut tarpeeksi rahaa kunnille terveydenhoidon kohentamiseen. Minkään puolueen hallitusasemasta ei ole niin pitkää aikaa, että tästä saisi suurta syyllisyyttä kenellekään. Valtion isommista toimista muistetaan viime ajoilta hoitotakuu, jota valmisteltiin kahden (oikeastaan kolmen) erilaisen koalition aikana.

Kunnat päättävät itse, paljonko ne terveydenhoitoon laittavat rahaa. Yleisen kuntatalouden tilan kautta tämä palautuu takaisin valtion toimiin.

Kunnissa ei ole hallitus-oppositiojakoa. Ainakin Helsingissä isot puolueet ovat aina tehneet kaikki suuret linjaukset yhteisymmärryksellä, enemmälti äänestelemättä. Tästä seuraa, että kukaan ei voi kovin hyvin syin arvostella kunnan tekemisiä, kun on itsekin ne hyväksynyt. Helsingin demarit tosin taisivat jotain välikysymystä yritellä, mutta ei se ole uskottavaa.

Totta on, että hoitotakuun toteuttamisessa kunnat ovat kompuroineet. Vuonna 2002 sain kaupunginvaltuustossa läpi ponnen "Hoitotakuuta odoteltaessa leikkausjonot eivät saa kasvaa". Kovin luonnollinen kannanotto, eikö vain? Mutta kaksi vuotta myöhemmin esitin uudelleen täsmälleen samaa pontta, kun jonot uhkasivat kasvaa, ja nyt valtuusto ei enää hyväksynytkään sitä! Kirjoitinkin sitten aiheesta kirjan.

Kunnilla on oman toimintansa lisäksi murheenaan vielä kuntayhtymien ohjailu, kuten meillä HUS. Ennen se ei osannut millään pysyä budjetissaan, nyt sitä uhkaa organisaatiouudistusyrityksen tuoma sekaannus. Tämä kaikki kun (muuta kuin lääkäri)asiantuntijavaltaa on lisätty!

Mitä välikysymyksen substanssiin tulee, niin olen sitä mieltä, että terveydenhoitoon tarvitaan lisää panostusta. Talousmiehenä en näe ristiriitaa sanoa yhtäaikaa "lisää rahaa (lyhyellä tähtäyksellä), vähemmän kustannuksia (pitemmällä aikavälillä)".

Mitä vielä terveyslautakunnan (jossa olen kahdeksatta vuotta) rooliin tulee, niin saamme tehdä talousarvioesitykset annetun raamin mukaisena. Mutta raamia tehtäessä meiltä ei kysytä mitään. Ehkä pitäisi.

Terhi Koulumies 06.10.2008 13:43

Ihmettelen, miksi demarit ovat vasta nyt heränneet terveydenhuollon puutteisiin, jotka ovat jatkuneet vuosikausia. Miksi SDP ei itse hallituksessa ollessaan parantanut terveyskeskusten toimintaa? Luulen, että kansalaiset näkevät välikysymyksen lävitse ja pitävät sitä -ansaitusti - epäuskottavana vaalipropagandana.

Välikysymyksen aihe on kuitenkin tärkeä. Terveyskeskuksista on vaikeaa saada lääkäriaikoja kiireellisissäkin tapauksissa. Ei mikään ihme, että ainakin helsinkiläiset kokevat, että on pakko mennä yksityiselle klinikalle, jossa lääkärille pääsee heti ja hoito on laadukasta.

Perus- ja erikoissairaanhoidon saatavuutta ja niiden välistä yhteistyötä on parannettava huomattavasti. Kansalaisten on saatava itse valita, mille lääkärille he varaavat ajan terveysasemalla. Lääkäreille on myös annettava mahdollisuus erikoistua tiettyjen sairauksien hoitoon terveyskeskuksissa, mikä lisää julkisen terveydenhuollon virkojen houkuttelevuutta yksityiseen sektoriin nähden.

Harri Smått 06.10.2008 13:55

Oppositio lienee oikeassa ja väärässä. Sdp:n suin olen kuullut useammapaankin otteeseen Kokoomuksen ajavan Suomen terveydenhuoltoa yksityisten hoidettaviksi. En tiedä tarkalleen minkälainen rooli Kokoomuksella oli oppositiossa ollessaan, mutta itse en osaa sanoa suoralta kädeltä yhtään syytä miksi minä It-alan perusduunari joutuisin käyttämään julkista terveydenhuoltoa. Korkeintaan röntgen tai jotain vastaavia kalliimpia laitteistoja vaativat toimenpiteet suoritatteneen julkisen terveydenhuollon tiloissa.

Työnantajan ottama vakuutus takaa työpaikkalääkärin vastaanoton, käytännössä jonottamatta, jolla on tiettyyn pisteeseen mahdollisuus lähettää yksityiselle erikoislääkärille tarkempia tutkimuksia varten. Tämän lisäksi työnantaja tarjoaa vapaaehtoista laajennettua sairausvakuutusta, joka kattaa yksityisellä lääkärillä käynnit ja vielä repeptilääkkeetkin kuluitta.

Hammaslääkärillä käydään samaan tapaan, joskin valkaisut ja vastaavat toimenpiteet joutuu maksamaan itse.

Eli voisinko jotenkin irrottautua tuosta julkisesta terveydenhuollosta kokonaan? Maksaisin mieluummin tarvitsemistani palveluista.

Minerva Krohn 06.10.2008 14:07

Kommentoin paria kommentoijaa.

Mika Häkkinen piti jankkaamisena sitä että kirjoitin demareiden ollene hallituksessa vuosia. merkittävämpää on oikeastaan se, että päätökset terveyskeskusten toiminnasta tehdään kunnissa. Hesassa demarit ovat olleet mukana budjettisovuss vuosia. Ainakin sen 12v kun itse olen valtuustossa ollut. Eli vastuun ongelmista kannamme kaikki poliittiset ryhmät omalta osaltamme.

Lars-Erik Wilskman kysyi pitäisikö erikoissairaanhidon kustannukset siirtää valtion maksettaviksi. Se olisi omiaan lisäämään erikoissairaanhoidon kuluja reilusti. Hoidon porrastuksessa pyritään hoitamaan perustasolla (=terveysasemilla) mahdollisimmaan paljon. Jos sairaalaan lähettäminen siirtää kulut kunnalta valtiolle, kirjoitetana lähetteitä varmasti enemmän.

Terhi Koulumies tarjoaa ratkaisuksi mm. potilaan oikeutta valita lääkärinsä. Ajatus on hyvä, muttei mitenkään lisää lääkäriaikojen tarjontaa. Saattaa jopa käydä niin, että osa lääkäreistä haluaa oikeuden valita potilaansa. Hankalat potilaat joutuvat niiden lääkäreiden hoitoon, joita mukavat eivät halua lääkäreikseen. Lisäksi ihmettelen miten Helsingin kokoisessa kaupungissa ihmiset osaavat valita omalääkärin. Ehkä tk-lääkärit perustavat omia blogejaan, joissa mainostavat erityisosaamistaan.

Päätöksenteossa ongelmana on usein erikoissairaanhoidon korostuminen. Vihreät ovat useissa tilanteissa pitäneet perusterveydenhuollon puolta, näitä erikoissairaanhoidon sankaritarinoita vastaan. Toki kirurgiasta saa vetoavampia tarinoita kuin verenpainetaudin ja deabeteksen hyvästä hoidosta, vaikka sijansa on molemmilla.

Jussi Lähde 06.10.2008 14:23

Oppositio on oikeassa. Hallitus ei välttämättä ole vaarassa.

Terveydenhoidon ohjaus- ja johtojärjestelmät ovat paitsi haasteellisia myös rakentuneet niin kerroksittain, että tarve olisi kokonaisremontille. Miten toimia? Eturyhmätaistelun vai työryhmän kautta? Mistä löytää lääke tällaisiin yhteiskunnallisten pirunnyrkkien purkutalkoisiin? Missä ovat ne rohkeat ja itsenäiset ajattelijat, joiden puoleen kansakunta voi kääntyä?

Mielestäni puolueille on suotava oikeus arvostella myös omia tekemisiään. Toivoisin saman asenteen leviävän paitsi yrityselämään myös meihin itsekuhunkin.

Juha Jaatinen 06.10.2008 17:30

Asia on oikea. Siitä täytyy keskustella. Mitä se Minerva Krohn esiintyy kun ei vastuussa olisikaan.

Sosiaalidemokraatit ovat olleet hallituksessa 12 vuotta ja kantoivat siitä poliittisen vastuun eduskuntavaaleissa, eikä tuo kannatus vieläkään hurraa huutoja herätä.

Se ei Kronin ja muiden Vihreiden vastuuta vähennä vaikka Sosiaalidemokraatit olisivat olleet koko itsenäisyyden ajan hallituksessa. Vihreät ovat nyt hallituksessa ja kantavat vastuun halllituksen tekemisistä. Myös Minerva Krohn, vaikka ei kansanedustaja olekaan..

Maassamme on niin kovin vähän yksityistä terveydenhuoltoa. Tarkoitan KELÄ-korvaus järjestelmää.Veronmaksajien rahoista korvataan suuri osa ns. "yksityisen" terveydenhoidon kustannuksista.

Ongelma on se, että varsinkin terveyskeskuksia käyttävät työelämän ulkopuolella olevat. Esimerkiksi työttömät ja ne eläkeläiset jotka eivät voi muuta käyttää.

Terveysasemien kurjistaminen ja maksujen nostaminen, niinkuin hallitus, jossa Vihreätkin ovat, heikentää edelleen näiden ihmisten asemaa.

Ensimmäinen askel tulisi ollakin, että luovuttaisiin terveyskeskusmaksusta. Terveydenhuolto on kansalaisen perusvapaus.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Anna Mikkola 06.10.2008 18:14

Hallituksen ja opposition välistä suhdetta on joskus vähän vaikea käsittää, kun politiikka tuntuu olevan vähän samaa vaikka osat välillä vaihtuvat. Välikysymyksen aihe on tärkeä, ja sinänsä sosialidemokraattien aikaisempi hallitustyöskentely ei millään muotoa estä sitä, etteivätkö he voisi nyt tai tulevaisuudessa ajaa ja tehdä parempaa politiikkaa. Jäljet joskus kuitenkin pelottavat.

Jotain kummallista Suomen poliittisessa kentässä on, kun sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton ollessa hallituksessa palvelut kurjistuvat ja tuloerot kasvavat. Pitkän aikaa vaikutti siltä, että kaivatun piristysruiskeen ja ideologian paluun politiikkaan voisivat antaa Vihreät, mutta nyt Vihreiden ollessa hallituksessa ydinvoima ei olekaan ainakaan hallituksesta poistumiseen johtava kynnyskysymys, bensaveroa alennetaan ilman mitään huuteluja ja valtion jakamia joukkoliikennetukiakin ollaan hallituksen talousarvioesityksessä vähentämässä miljoonilla, noin esimerkkeinä. Politiikan sisältö ei todellakaan näytä riippuvan hallituspuolueista.

En sano tätä mitenkään ulkopuolisena räksyttäjänä, vaan taustalla on ihan omakin pettymys kannattamani puolueen toimintaan.

Ehkäpä oppositiosta on jopa helpompi vaikuttaa hallituksen linjauksiin kuin hallituskumppanina?

Minerva Krohn 06.10.2008 19:21

Juha Jaatinen on tainnut lukea kommenttini täysin väärin, kun kokee etten kanna minulle kuuluvaa vastuuta. Yritin kuvata niitä ongelmia joita terveyskeskuksilla on, ja toisaalta kritisoida joitakin esillä olleita ratkaisukeinoja. Mutta ilmeisesti niin ei saa tehdä, kun kerran edustaa hallituspuoluetta.

Enemmän Helsingissä on ollut ilmassa sitä että demarit ovat irtisanoutuneet päätöksistä, joita ovat olleet tekemässä. Eli eivät kanna vastuutaan. Mielestäni se on väärin. Jos on päätösehdotuksesta eri mieltä, niin demokratian sääntöjen mukaan asiasta pitää äänestää.

Terveyskeskuksia koskevat päätökset tehdään kunnissa, ja halltus + eduskunta vaikuttavat niihin vain välillisesti. Helsingissä kaikki kolme suurta puoluetta ovat olleet mukana busjettisovussa, ja siten terveysasemia koskevat linjaukset on tehty yhdessä. Ollessani itse töissä terveyskeskuksessa en käyttänyt sen toimintaa koskevia puheenvuoroja valtuustossa kuin satunnaisesti, koska koen että henkilöstön vaikutuskanavat ovat kuitenkin toiset kuin oman työn nostmainen valtuustossa. Toki Vihreässä ryhmässä terveyskeskuksen tilannetta on käsitelty monta kertaa, ja minua on asiassa kuunneltu ryhmän sisällä.

Terveyskeskusmaksut ovat nousseet tänä vuonna max 5.40/vuosi. Samalla hallitus on nostanut kaikkein pienimpiä tukia. Minun mielestäni on kohtuullista periä 12.80 e maksu kolmelta terveyskeskuskäynniltä vuodessa, ja käyttää valtion näin säästämät rahat pienten eläkkeiden tai tukien varassa elävien tilanteen parantamiseen. Keskiluokka kestää kyllä tämän lisämaksun, ja pienten tukien saajille korotus tulee tarpeeseen.

Riitta Skoglund 06.10.2008 19:28

Välikysyjät ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiota ja sen julkista terveydenhuoltoa. Julkisen terveydenhuollon remontti on edessä, välikysyjät tietävät sen ja käyttävät nyt tilannetta politikointiin. Mikäpä siinä, äänestäjän täytyy olla valpas - ja välikysyjienkin kyetä yhteistyöhön taas vaalien jälkeen. Minerva Krohn listasi tärkeitä pulmia ja kantaa kyllä vastuuta, toisin kuin Juha Jaatinen perustelematta väittää. Harri Smått kirjoitti reippaasti tyypillisen hyvin toimeentulevan kuntalaisen kommentin, jota taloudellinen, tuskin terveydellinenkään hätä on koskettanut, hyvä hänelle.

Ensin kysymyksiä: mitä muuta ammattikuntaa kuin lääkäreitä on koskaan uhattu \\\"pakkosiirrolla\\\"? Ei asukkaitakaan voi pakkosiirtää; maaseudun tyhjeneminen niiin asukkaista kuin lääkäreistä on toinen tarina eikä ole Suomen kuntavaaleilla ratkaistavissa.

Voiko asiantuntijoita johtaa käskyttämällä? Tekisipä mieleni asian havainnollistamiseksi ihan provosoivasti kysyä, voiko esim toimittaja Unto Hämäläistä johtaa käskyttämällä?! (älä hyvä toimittaja ymmärrä väärin).

Mikä on pitkälle koulutetun asiantuntijan, muidenkin kuin lääkäreiden mahdollisuus julkisella puolella vaikuttaa oman työnsä reunaehtoihin kuten työaikaan, työn määrään ja laatuun, konsultointi- ja koulutusmahdollisuuksiin, työn sisältöön? Pitääkö kaikkien hoitaa väestövastuisesti kaikenlaisia potilaita vai voisiko kiinnostuksia ja osaamista eriyttää? Ja kuuluuko \\\"kaikki\\\" terveyskeskukselle, kuten nyt esim ampuma-aseluvasta lausuminen? Onko käyty priorisointikeskustelua keitä terveyskeskus ensisijaisesti hoitaa? Vai onko terveyskeskus loppusijoituspaikka? Onko erotettu tauti ja pahoinvointi toisistaan? Tauti vaatii lääketieteellistä osaamista, pahoinvointiin täytyy etsiä vastauksia muualtakin kuin terveyskeskuksesta.

Kysymyksiä on paljon ja keskustelu tulehtuu helposti, koska terveys on niin henkilökohtainen asia, sairaus niin haavoittavaa, puhumattakaan miten uhkaavalta voi tuntua riippuvuus avusta.Terveyskeskus on parhaimmillaan osaamiskeskus esim lasten, lapsiperheiden, pitkäaikaissairaiden monisairaiden, ikääntyneiden, säännöllistä ja/tai moniammatillista hoitoa vaativien potilaiden hoidossa. Terveyskeskuksen osaamista ollaan Helsingissä vahvistamassa sijoittamalla sinne erikoislääkärien työpanosta, ja psykiatrisia sairaanhoitajia siellä jo on.

Sairaus ei useimmiten ole kenenkään syy. Silloin kun apua tarvitsee, ketään ei tässä maassa pitäisi nöyryyttää laskemaan riittääkö raha siihen yhteen lääkärillä käyntiin, jolla ei välttämättä vielä päästä edes diagnoosiin. Ja jos varsinaisesti aletaan sairastaa, yksityiseltä tullaan nopeasti julkiselle puolelle pitkiin tai kalliisiin hoitoihin.

Nyt tarjotaan lääkkeeksi rahaa. Pelkään pahoin, että pelkällä rahalla ei työväkeä terveyskeskuksiin saada, ellei mietitä rakenteita ja reunaehtoja. HS:n mielipidesivulla oli viime viikolla kirjoitus, miten edullista ja hyvää oli julkinen hoito jossain Euroopan maassa, en muista missä. Oppia täytyy hakea muualta, jos kerran olemme onnistuneet rapauttamaan terveyskeskusjärjestelmän.

Mika Häkkinen 06.10.2008 23:57

Hyvä Minerva Krohn! Myönnät siis, että Helsingin valtuustossa ovat kaikki puolueet vastuussa. Kaunis kiitos siitä. Olemme samaa mieltä. En epäile hetkeäkään Minervan vastuunkantokykyä.

En kuitenkaan täysin ymmärrä jatkokommenttia, jonka mukaan demarit ovat vastuuttomia, koska eivät noudata päätöksiä. Siis kenen päätöksiä? Itse olen ollut ällikällä lyöty Vihreiden harjoittamasta politiikasta hallituksessa sekä Helsingissä. Jos nyt kuitenkin keskitytään kuntavaalien kunniaksi Helsinkiin, eikä mennä valtakunnan politiikkaan.

Demarit löyvät jarrut Helsingissä päälle keskustunnelin suhteen ja pyöräyttivät paletin ympäri ilmoittamalla ainakin tutkivansa tietullimahdollisuuden ja ilmoittamalla priorisoivansa joukkoliikennettä. Minusta kannatettavia ajatuksia.

Ja mitä teki Vihreät? Vastustivat. En ollut uskoa korviani. Eikö tämä olisi juuri sellaista politiikkaa, jota vihreiden pitäisi pikemminkin tukea?

Nyt Minerva arvostelee demareita siitä, että päätökset on jo tehty eikä lipsua saa. Kaikella kunniotuksella, mitä pointtia on politiikalla, jos puolueiden on oltava samaa mieltä asioista. Eikö puolueiden tarkoitus ole demokraattisessa järjestelmässä ajaa oikeaksi katsomiaan asioita?

Jos se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terveyskeskusmaksujen korotukset tulisi pitää nykyisellä tasolla noston sijaan, niin siihen lienee puolueilla täysi oikeus. Kun asiasta äänestetään, niin silloinhan valtasuhteet määrääävät tahdin. Poliittinen vastuu kannetaan sen mukaan mitä äänestetään. Voin vakuuttaa, että Vihreät voivat Kokoomuksen kanssa määrätä tahdin. Toinen asia on sitten se, kuinka hyvin tehdyt päätökset noudattava ns vihreitä arvoja.

Jonkinlaiseen mystiseen konsensukseen vetoaminen ja jonkun puolueen arvostelu siitä lipsumisesta on mielestäni hiukan kyseenalaista. Antaa poliitikkojen tehdä politiikkaa, eikä haukuta heitä sen tekemisestä, mitä varten heidät on valittu.

Lars-Erik Wilskman 07.10.2008 5:30

Minerva Krohn epäilit kustannusten nousevan lisääntyvien lähetteiden takia, jos erikoissairaanhoidon kulut siirrettäisiin valtiolle. Voit olla oikeassa, mutta myös väärässä. Olen ymmärtänyt niin, että hallitus pyrkii tehostamaan terveydenhoitoa siten, että hoito muuttuisi potilaskeskeisemmäksi. Yhtenä keinona tässä olisi erikoislääkärien erityisesti yleislääketieteen erikoislääkärien lisääminen terveyskeskuksissa. Olen optimisti, uskoisin tällaisen muutoksen vähentävän painetta ja lyhentävän jonoja erikoissairaanhoidossa turhien lähetteiden karsiutuessa.

Minerva Krohn 07.10.2008 9:39

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon maksajien eriyttäminen aikaansaa valitettavan paineen lisätä erikoissairaanhoitoa. MM Norjass aon tästä kokemuksia.

Mikä Häkkinen ihmetteli kommenttiani demareista. Keskustatunnelin ja joukkoliikenteen suhteen (jotka eivät ole tämän viestiketjun aiheina) hänen faktansa ovat pielessä. Keskustatunnelia Vihreät eivät ole kannattaneet missään vaiheessa, ja joukkoliikenteen tuki on ollu tmeidän prioriteettilistalla kärjessä. Hyvä että demaritkin ovat näissä muuttanee tkantaansa.

Kritiikki kohdistuu siihen, että ensin demarit ovat esim. mukana budjettisovussa, eivätkä siis äänestytä asiaa valtuustossa. Sen jälkeen alkaa heidän suunnastaan kova kritiikki kuinka väärin budjetti on tehty. Sama on toistunut myös mm. asunto-ohjelman kohdalla. Mielestäni jos on niin eri mieltä pitää äänestyttää. Toki seuraavalla busjettikierroksella voi taas tavoitella asioita, joita edelliseen busjettiin ei ole saatu. Mutta on vastuutonta olla valtuustossa päätösken takana, ja heti sen jälkeen irtisanoutua siitä.

Juho Romakkaniemi 07.10.2008 10:31

Opposition välikysymyksessä on oikea huoli. Saamme terveyspalveluistamme laadullisesti huomattavasti vähemmän kuin niistä veroina maksamme. Palvelujen tuotantotapoja on uudistettava, jotta saamme samalla rahalla parempaa jälkeä. Terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset vaihtelevat Suomen kunnissa suunnattomasti. Jo pelkästään ottamalla käyttöön parhaat käytännöt terveyspalveluissa eri puolelta Suomea, voimme saada yli miljardin euron säästöt sijoitettavaksi terveyspalveluiden laadun parantamiseen. Pelkkä lisärahan kaato nykyisiin rakenteisiin on veronmaksajien rahojen tuhlausta.

Syyllisten etsiminen välikysymyksessä osuukin sitten harhaan. Kuten Minerva Krohn on täällä osuvasti todennut, niin SDP on ollut eduskuntapuolueista 2000-luvullakin eniten hallitusvastuussa. Eli valtion tarjoamista mahdollisesti puutteellisista resursseista se on suurimmassa vastuussa. Ei kai kukaan usko, jos väitetään terveyspalveluiden rakenteellisten ongelmien syntyneen 18 kuukaudessa?

Ja kun resursseista puhutaan, niin nykyinen hallitus muuten maksaa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien indeksikorotukset ensi kertaa 100 prosenttisina. Edelliset SDP:n hallitukset kompensoivat kustannusten kasvun vain 50 ja 75 prosenttisesti. Muun muassa tästä syystä nykyisen hallituksen ensimmäiselle budjettivuodelle 2008 kuntien valtionavut kasvavat nettomääräisesti 755 miljoonalla. Keskimääräinen vuotuinen kasvu viime hallituskaudella oli reilut 200 miljoonaa euroa. Resursseja kunnille on tänä vuonna ohjatu enemmän ja nopeammin kasvavana kuin koskaan ennen. Se on tosiasia.

Yksi indikaattori kuntien tilanteesta on varmasti muutokset veroprosenteissa. Viime syksynä reilusti yli sata kuntaa nosti veroprosenttiaan. Silloin elettiin vielä edellisen hallituksen budjettimaailmassa. Heitän villin veikkauksen, että anteliaan kuntabudjetin ansiosta veroprosenttiaan tänä vuonna nostavien kuntien määrä tippuu tuosta reilusti alle puoleen.

Terveyspalveluistahan sitä paitsi päätetään kunnissa. Suurin kuntapuolue on neljä vuotta ollut SDP. Jos syyllisiä pitää etsiä, niin olisiko ensimmäisenä syytettyjen penkillä pisimpään viime vuosina hallitusvaltaa käyttänyt suurin kuntapuolue?

Syyllisten etsiminen on kuitenkin turhaa parvekkeelta huutelua. Nyt on aika ryhtyä toimeen ja alkaa toteuttamaan kunnissa eri puolilla Suomea hyviksi havaittuja käytäntöjä.

Ja itse kysymykseen: Vaikka huoli terveyspalveluista sinänsä on oikea, niin tottakai välikysymys on vain härski vaalivälikysymys, jolla on tarkoitus poltikoida ja taivastella näin vaalien alla.

Joel Salminen 07.10.2008 14:37

Välikysymys paikallaan - tilanne kuitenkin vaihtelee alueittain

Selvitin alkuvuodesta sairaanhoidon palveluiden saatavuutta eri alueilla Suomessa soittamalla 23.1.2008 klo 13.40 satunnaisesti kahdelle eri yksityiselle lääkäriasemalle ja kysymällä seuraavaa aikaa lastenlääkärille. Turussa paikallinen lääkäriasema ilmoitti seuraavan vapaan ajan olevan klo 17.45 samana päivänä, Oulussa klo 16.20 saman päivänä.

Julkisella puolella sama koe samana päivänä klo 13.50 tuotti tulokseksi Oulun Höyhtyän terveyskeskuksessa tiedon, että ensin mennään yleislääkärille, jolle kiireettömässä tapauksessa ajan sai 2-3 viikon sisällä, kiireellisemmässä tapauksessa päivystysaikoja jaettiin seuraavana aamuna. Yleislääkäri puolestaan antaa tarvittaessa lähetteen lasten lääkärille.

Kauniaisten terveyskeskuksesta todettiin, että tältä päivältä ajat yleislääkärille olivat jo menneet, mutta seuraavana aamuna olisi aikoja. Lisäksi tarjottiin asiallisesti esitetyn tilanteen mukaisia hoito-ohjeita (mahdollinen korvatulehdus, 8v. lapsi). Soittamalla aamupäivällä ajan olisi saanut samalle päivälle.

On hyvä, että asioihin kiinnitetään huomiota ja välikysymys on oiva keino tuoda asiaa julkisuuteen. Terveyspalvelut varsinkin lapsille ja vanhuksille, joilla ei ole edes työterveyspalveluja tukenaan ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Joel Salminen

Kauniainen - ehdolla SDP:n listoilla numerolla 4

Juha Jaatinen 07.10.2008 16:38

Ok, Krohn yrittää väistellä vastuuta jakamalla sitä. Ja sotkemalla tietoisesti asioita. Edelleen Vihreät kantavat vastuun nykyisen hallituksen tekemisistä. Vihreiden vastuuta hallituspuolueena ei vähennä Helsingin kaupungin budjettisopu, eikä sosiaalidemokraattien aikaisempi hallitusvastuu. Keskiluokka voi kyllä kestääkin terveyskeskusmaksun, mutta ne monet eläkeläiset ja työttömät eivät. Väitän, että Vihreät yrittävät istua useammalla tuolilla, niinkuin tälläkin palstalla näkyy. Helsingin kaupungissa ollaan muka niin sosiaalisia. Hallituksessa tehdään epäsosiaalista veropolitiikkaa. Ja tätä yritetään kääntää parhain päin vetämällä vastuuseen oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit.

Kuten sanottu sosiaalidemokraatit kantoivat vastuuta viime vaaleissa äänestäjille ja näin ollen kuuluivat oppositioon, joka arvostelee hallitusta, itseasiassa se kuuluu sen tehtäviin.

Ei ihme, että suuri osa kansalaisista ei tiedä hallituspuolueita, kun asiaa tahallaan hämärretään.

Vihreitten pitää oikeasti päätää ovatko ne hallituksessa vai ei. Kestääkö hallituspaikka päätöksen esimerkiksi ydinvoimasta? Kun Vihreät ovat päättäneet hallitusvastuustaan, voivat äänestäjät päättää tulisiko puolueen jatkaa vai poistua hallituksesta. Mutta niin kauan kun pelattaan vähintään kaksilla korteilla, vastuu jää (tahallisesti) piiloon.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Veli-Pekka Silvan 07.10.2008 18:55

Valtamedian mukaan tietysti oppositio on väärässä, mutta jos unhodetaan kepu-radiot, Hyysäri, ja Alma-kassi-Media, niin oikeassa ovat.

Tänään tulee taas A2:sen kepulaisten palvomisohjelma, jossa mukana ovat hämärämiehet Sukari ja Kakkonen, nuo kepulandian kummisedät.

Ismo Kainulainen 08.10.2008 11:00

Suomeen tarvittaisiin nyt vastaavanlainen kansallinen terveydenhuollon kehittämisohjelma, jonka Paavo Lipponen hallituksineen laittoi pystyyn. Sen avulla erikoisairaanhoidon jonot on nyt pian lähes poistettu. Työ on ollut pitkäjänteistä, mutta määrätietoista. Jämäkkää SDP:n politiikkaa. Nyt vastaava ohjelma on tehtävä terveyskeskusten palveluihin, ennen kuin niiden kaikki lääkäripalvelut on valjastettu yksityisen pääoman tuoton ja voiton kerryttämiseen.

Tällä palstalla on varsin "ohuella muistilla" kommentoitu tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Tuo Lipposen hoitotakuu -hanke on yksi keskeinen hanke, joka palautti luottamuksen ja uskon suomalaiseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Ne ketkä heittävät herjaa SDP:n tekemisistä tai siitä, että juuri tuota ja tuota ei tehty eivät ole perehtyneet asiaan. Nimittäin, toimin edellisessä hallituksessa yhteensä kuuden eri ministerin erityisavustajana. Silloin SDP:ssä tehtiin jatkuvasti puolivuosittain vaalilupausten seurantaa samaan aikaan, kun myös hallitusohjelman toteutumista seurattiin. Käytäntö on ollut jo pitkään SDP:n tapa. Se mitä luvatan tehdään ja sitä arvioidaan koko ajan.

SDP:n kotisivuilta kohdasta http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia voi käydä katsomassa SDP:n linjan toteutumista. Ihan huonosti Suomella ei muuten ole mennyt. Tuolla SDP:n tyylillä Suomi nostetiin lamasta ja talous laitettiin kuntoon. Viime vaalikauden loppupuolella oli jo näkyvissä, että voimme parantaa merkittävästi myös kuntapalveluja sekä tulonsiirtoja ja sen pohjalta SDP:n vaaliohjelma laadittiin. Sitä linjaa nyt myös SDP:n politiikassa tätä toteutetaan.

Eli siis nyt on aika sitten laittaa terveyskeskukset kuntoon, lisätä hoitohenkilöstöä todella merkittävästi ja edelleenkin on syytä pitää hoitojonot lyhyenä erikossairaanhoidon puolella. Tässä asiassa on kysymys rahasta ja etenkin näin talousheilahteluiden aikana, olisi julkista sektoria nyt vahvistettava, ettei kunnissa jouduta yllättäviin äkkileikkauksiin palveluissa. Sitä varten sitä talouspuskuria on Suomessa määrätietoisesti rakennettu.

Odotan innolla, että nyt kun politiikassa näyttää taas olevan vaihtoehtoja, joku laskisi opposition ja hallituksen tarjoamat vaihtoehdot kuntatalouteen. Muistelen edellisen vuoden budjettikeskusteluista, että esimerkiksi silloin SDP:n eduskunnassa esittämä budjettivaihtoehto olisi tuonut pelkästään Helsinkiin 65 miljoonaa euroa lisää esimerkiksi terveyskeskuksiin ja kouluterveydenhuoltoon. En viitsi lähteä listaamaan, ketkä helsinkiläisistä kansanedustajista eivät tätä kannattaneet, koska siitä ei ole mitään hyötyä tulevaisuuden rakentamisessa.

Mika Häkkinen 08.10.2008 13:16

Ismo puhuu asiaa. Ei lisättävää.

Romakkaniemen resurssipuheet eivät kyllä pidä ihan kutiaan.

Päätös kuntalain uudistamisesta kun tehtiin viime hallituskaudella ja se tuli voimaan tämän vuoden alussa. Systeemiä uusittiin siten, että henkilöstömenojen painoarvo kasvaa ja että indeksit maksetaan täysimääräisinä. Viime hallitus myös maksoi kaikki kuntien saatavat niin, että uusi hallitus pääsi tästä osin lähtemään puhtaalta pöydältä.

Lisäksi sattumalta tälle vuodelle sattui myös lakiin säädetty joka neljäs vuosi tehtävä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus. Tätä koskevat 248 miljoonaa euroa ovatkin kuntien rahoja, jotka valtio vain joutui maksamaan lain mukaisesti. Indeksikorotukset tälle vuodelle ovat 374 miljoonaa euroa ja sekin perustuu uusittuun, edellisen hallituksen aikana tehtyyn peruspalvelumenettelyn uudistamiseen. Se ei siis ole Kokoomuksen ansiota.

Kaikkien aikojen kuplana nykyinen hallitus pakottaa kunnat nostamaan vähavaraisten käyttämiä terveyspalveluja ja imuroi nämä valtion talouden ylijäämän vahvistamiseksi.

Se siitä historiallisesta resurssien lisäämisestä...

Romakkaniemi on sitä mieltä, että resursseja ei tarvita lisää. Kerropa minulle mihin riittää ensi vuodelle varattu sosiaali-ja terveyspalveluiden 21,5 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen maksaa arvioiden mukaan 200-400 milj.euroa?

Lisäksi voisit kertoa, onko vaatimuksesi "tuotantotapojen uudistamisesta", jonkinlaista koodikieltä, jolla tarkoitetaan yksityistämistä. Tätä mantraa en purematta niele.

Esimerkkinä ottaisin yhdysvaltalainen liikkeenjohdon gurun, Harvardin professori Michael Porter, joka vieraili viime viikolla Suomessa Sitran seminaarissa. Hän on pohtinut kilpailukykyä paljon ja perehtynyt terveydenhuollon prosesseihin.

Hän totesi vallan osuvasti, ettei kilpailu paranna terveydenhuoltoa, koska yleensä kilpaillaan väärillä asioilla.

Rahaa pitää käyttää järkevästi ja tehokkaasti mutta myös sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Vaihtelevien tuotantotapojen käyttö on sinänsä ok, mutta kriteerinä ei saa olla vain kulujen karsiminen. Se ei ole mikään oikotie onneen! Tosia-asia on myös, ettei resursseja ole riittävästi.

Marilla Kortesalmi 08.10.2008 13:27

Terveyskeskus toimivaksi -hankkeen loppuraportista: "Maan 286 terveyskeskuksen tilanne vaihtelee lääkärivajeesta hyvään henkilöstötilanteeseen ja sujuvasta seutuyhteistyöstä erillisiin kehittämishankkeisiin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisiin seudullisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin on vielä matkaa ja tarvitaan vielä runsaasti työtä ja varsinkin aitoa sitoutumista ja konkreettisia toimia suunnitelmien käytäntöön viemiseksi." (vuodelta 2004)

Terveyskeskus toimivaksi -hanke, Paula Risikko:

http://www.poliklinikka.fi/?page=1497210&id=6859762 , lainaus:

Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, jonka ongelmista on pitkään vallinnut yhteisymmärrys. Tähän asti olemme rakentaneet kestävää perustusta. Työtä raamittavat kuntarakenteita uudistava Paras-puitelaki, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi sekä tulossa oleva sosiaali- ja terveysalan hallintolaki. Toimintasuunnitelma etsii ennakkoluulottomasti konkreettisia ratkaisuja perusterveydenhuoltomme vaikeisiinkin ongelmiin yhdessä ammattijärjestöjen ja sidosryhmien kanssa”, Risikko totesi 30. syyskuuta toimintasuunnitelman julkistamistilaisuudessa.

Ongelma on tiedossa, ongelma on paikallistettu. Korjaamiseen on ryhdytty, voimavaroja on satsattu.

Opposition välikysymys on vaalipropagandaa!

Marilla Kortesalmi 08.10.2008 14:37

@Mika Häkkinen: Ulkoistamisesta. Kunnallisten palvelujen tuottamisessa tärkeintä on, että saadaan paras tulos. Sillä, miten ja minkämerkkisessä organisaatiossa palvelu on tuotettu, ei pitäisi olla mitään merkitystä. Kaikki ideologisista syistä ulkoistamista vastustavat voisivatkin siis miettiä, mitä he haluavat: taata kuntalaisten palvelut vai pitää kiinni yhden ainoan oikean politiikasta.

Kuten Romakkaniemi toteaa: nykyiseen rakenteeseen saa kaataa rahaa, ja mitään se ei auta. Tarvitaan uusia toimintatapoja, kuten edellisen kommentin linkistä selviää.

En myöskään hyväksy sitä väitettä, että nyt ulkoistamalla saamme samalla rahalla parempaa nyt, mutta kun julkinen sektori on rapautunut, olemme pakko-osto tilanteessa. Talouselämän ( http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1411975 ) selvityksen mukaan näin ei ole.

Mika Häkkinen 08.10.2008 21:06

Minä olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon, jonka jaan nyt Marilla Kortesalmen kanssa. Yksityistäminen vastustaminen on ideologista, mutta sen härkäpäinen ajaminen ei. Minua ei lakkaa hämmästyttämästä tämä.

Myönnän, että olen ideologista yksityistämistä tai ulkoistamista vastaan. Olen samalla ideologisesti tasa-arvoisten, universaalin ja kattavan terveydenhuollon kannalla.

Jos ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että tehokkuuden nimeen vedetään hoitohenkilökunta henkihieveriin ja vielä huononnetaan palkkoja ja työehtoja, niin kaikella kunnioituksella, ei kiitos. Tämä ei laatua paranna, vaikka paperilla tehokkaalta näyttäkin.

Vaikka olenkin aika hillitön Risikko-fani ja hänen julkaiseman tiedotteen lainaaminen melkein vakuuttikin minut, niin minusta Kokoomuksessa ei näytä olevan halua myöntää, ettei mikään palvelu ole olemassa ilman riittävää rahoitusta. Resursseja ei olla valmiita satsaamaan kuten aikaisemmassa keskustelussa on todettu. Luulisi olevan melko selvää että jos tarvitsemme esimerkiksi lisää terveydenhuoltohenkilöstöä, tarvitsemme rahaa heidän palkkaamiseensa.

Romakkaniemi ja Kortesalmi tuntuvat olevan ideologisesti sitä mieltä, että satsaukset julkisiin palveluihin ovat rahanhukkaa: nykyiseen rakenteeseen saa kaataa rahaa, ja mitään se ei auta." Sen sijaan tuntuu olevan oikein, että parempiosaiset käyttävät yksityisiä palvelujentuottajia samalla kun kunnallinen perusterveydenhuolto uhkaa monissa kunnissa rapautua. Ja Kokoomuksen vastaus tuntuu olevan se, että olkoon.

Tämä on väärin sekä niitä kohtaan, joilla ei ole varaa yksityisiä palveluja ostaa, että niitä kohtaan, jotka maksavat palveluista tuplahinnan ensin veroina ja sitten vielä kalliina maksuina.

Perusterveydenhuollon kehittämiseen tarvitaan kansallinen projekti, jossa valtiolla on vetovastuu ja myös pääasiallinen rahoitusvastuu. Vain siten kansalaisten palvelut turvataan. Palvelun tuotantotapa ei ole jutun ydin, vaan se että palvelu on laadukasta ja universaalia ja kaikkien kansalaisten ulottuvilla riippumatta lompakon paksuudesta.

Julkinen sektori rapautuu, jollei siitä pidätä huolta. Siksi välikysymys on paikallaan.

Marilla Kortesalmi 09.10.2008 15:00

@Mika Häkkinen, onko kuntalaisten palvelujen parantaminen ideologista? Kun se on kokoomuksen ideologia, niin mikä mahtaa silloin olla muiden puolueiden ideologia? Palveluiden huonontaminen maksoi mitä maksoi?

Yksityistäminen ei ole itseisarvo. Mutta itseisarvo on, että kuntalaiset saavat parhaan mahdollisen palvelun veroeuroilleen.

Mistä tulee nuo käsitykset yksityissektorin henkihieverisyydestä? Ne esimerkit, joihin itse olen tutustunut, kertovat, että yksityissektori pystyy tuottamaan esim. terveyskeskuspalvelut tehokkaammin, koska a) henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen (ei perinteisiä raja-aitoja lääkäri vs. hoitajat), b) yksityiselle työnantajalle voi esittää toiveita työaikajoustoista c) yksityiseltä saa vielä parempaa palkkaa. Jos ihmiset tekevät motivoituneena ja hyvällä mielellä töitä, onko siinä kyse henkihieveristä?

Erityisen kornia Häkkisen kommentissa minusta on, että siinä syytetään yksityistä sektoria työehtojen heikentämisestä ja huonoista palkoista. Miten minusta tuntuu, että samat kommentit liittyvät enemmän julkiseen sektoriin?

Terveydenhuoltosektori kaipaa muutosta. Emme me voi ajatella, että se malli, millä on aina toimittu, on ainoa oikea, vain koska niin on aina ollut. Maailma muuttuu ja terveydenhuoltosektorin on pakko muuttua mukana. Lisää läpinäkyvyyttä. Lisää ammattijohtamista. Organisaatioon tarvitaan muutakin osaamista, kuin lääkärin tai sairaanhoitajan. (Vrt. Paul Lilrankin kommentit Kauppalehdessä).

On selvä, että valtion tulee huolehtia mm. siitä, että alueellinen tasa-arvo terveydenhuollossa säilyy. Ja ottaa vetovastuu kehittämisestä. Yksittäiset kunnat ei siihen pysty. Mutta näinhän valtio tekeekin. Kaste-hanke ja terveyskeskus toimivaksi -hanke.

Jaan Häkkisen kanssa toiveen siitä, että tähän olisi pitänyt ryhtyä jo aikoja sitten. Mutta en jaa Häkkisen käsitystä siitä, että kun siihen nyt on ryhdytty, tuloksien pitäisi olla jo näkyvissä (Risikko ministerinä 18 kuukautta...)

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

  2. 2

    Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

  3. 3

    Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

    Tilaajille
  4. 4

    Johanna Laitinen, 31, välttelee liikuntaa – silti hän on Suomen vahvin nainen

  5. 5

    Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

  6. 6

    Varallisuusvalmentajan tyttäret saavat viikkorahansa kolmessa kirjekuoressa – näin lapselle voi opettaa fiksua rahankäyttöä

    Tilaajille
  7. 7

    Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

  8. 8

    Ratkaisu tilan loppumiseen kaupungeista: Vanhoihin kerrostaloihin uusia kerroksia – näin ankeasta talosta tuli ilo silmälle Tampereella

  9. 9

    Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

  10. 10

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

  2. 2

    Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

  3. 3

    James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

  4. 4

    Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

  5. 5

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  6. 6

    Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

  7. 7

    Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

  8. 8

    Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

  9. 9

    Yli 230 ihmistä kuoli Egyptin moskeijaiskussa, joka oli yksi maan historian kuolettavimmista – presidentti vannoo vastaavansa ”brutaalilla voimalla”

  10. 10

    Tuulia Tiihosen kävelykyky heikkeni ja korkea kuume jatkui kaksi vuotta – Väsymysoire­yhtymästä ei tiedetä juuri mitään, vaikka sitä sairastavat tuhannet suomalaiset

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    Tilaajille
  2. 2

    ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

    Tilaajille
  3. 3

    Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

  4. 4

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  5. 5

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  6. 6

    Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

  7. 7

    Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

  8. 8

    Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

  9. 9

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  10. 10

    Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Maailma puhuu sähköautoista, ja Sotkamossa on niitä varten suuri suunnitelma – HS vieraili Terrafamen valtavalla kaivoksella, joka saattaa tuoda Suomeen akkukeskittymän
  3. Isisille uskollinen jihadistiryhmä Siinain provinssi kertoi pudottaneensa venäläisen matkustajakoneen kaksi vuotta sitten – Onko sama ryhmä moskeijaiskun takana?
  4. Ratkaisu tilan loppumiseen kaupungeista: Vanhoihin kerrostaloihin uusia kerroksia – näin ankeasta talosta tuli ilo silmälle Tampereella
  5. Maailmanmestari Iivo Niskasessa näkyy jo merkkejä kestomenestyjästä – ”Voittaa lauantaina 15 kilometriä”
  6. Tunti sitten
  7. Uuden alkoholilain kohtalonhetket lähestyvät – ”Kaupan vahvemmille juomille on tullut murskaava tuomio”, sanoo keskustan Hannakaisa Heikkinen
  8. Komitea alkaa jäljittää Venäjän radioaktiivisten päästöjen lähdettä – Rosatom kiistää, että taustalla olisi ydinonnettomuus
  9. Johanna Laitinen, 31, välttelee liikuntaa – silti hän on Suomen vahvin nainen
  10. Väärä ilmoitus ammuskelusta johti suuroperaatioon Lontoon keskustassa – 16 ihmistä loukkaantui väkijoukon rynniessä pakoon, poliisi epäilee kahden miehen riitaa hälytyksen syyksi
  11. Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä Tilaajille
  12. Yli 230 ihmistä kuoli Egyptin moskeijaiskussa, joka oli yksi maan historian kuolettavimmista – presidentti vannoo vastaavansa ”brutaalilla voimalla”
  13. Näytä lisää