Perässähiihtäjä

Tunnistatko oman koti(suur)kaupunkisi?

Keskiviikko 15.10. 2008 ja 26. merkintä

Vähän hymyilytti, kun seurasin tiistaina iltapäivällä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Paras kaupunki - Kuusi suurinta vertailussa -raportin julkistamista Kansallissalin jykevien holvien alla. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Jukka Mäkelä ja kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen sekä joukko muita espoolaisia vaikuttajia asettui jo hyvissä ajoin eturiviin myhäilemään tyytyväisenä. Heistä paistoi monen metrin päähän tyytyväisyys siihen, että Espoo voitti kuuden kaupungin vertailun. Sitä vastoin Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Tapani Mäkinen vain käväisi tilaisuudessa ja istui aikansa hiljaa takarivissä.

Tänä aamuna osat sitten vaihtuivat. Ylen Ylenaikaisen haastattelussa Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen pääsi lohkaisemaan, ettei Vantaan rahaa ole euroakaan kaatuneissa islantilaispankeissa. Radio-ohjelmassa siteerattiin Ajankohtaisen kakkosen tiistai-iltaista tietoa, jonka mukaan Espoolla olisi islantilaispankissa 15 miljoonaa euroa. Monessa muussakin kunnassa taidetaan odotella sydän kylmänä, löytyykö kuntien rahoja tai edes talletussuojaa niille.

Journalisti Kyösti Jurvelinin ja numeromies Bo-Erik Ekströmin tekemä vertailu maan suurimmista kaupungeista (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) on todella mielenkiintoista lukemista. Sitä lukee kuin dekkaria, joten rohkenen suositella kaikille ainakin johtopäätösten selailua osoitteessa www.eva.fi

Aamun lehdissä, HS:n lisäksi myös Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Kalevassa, raporttia on esitelty laajasti, joten en käy sitä kertaamaan, mutta poimin muutaman haarukkapalan.

Sivu 28 ( valtionosuudet vuodessa per asukas)

Turku 1302 euroa

Tampere 843 euroa

Oulu 573 euroa

Vantaa 471 euroa

Helsinki 313 euroa

Espoo 13 euroa

Riippuvuusaste valtiosta:

Turku 34,5 %

Tampere 24,5 %

Oulu 18,2 %

Vantaa 13,8 %

Helsinki 9,2 %

Espoo 0,4 %

Sivu 38 ( Mistä kaupunkien rahat tulevat ja mihin ne menevät?)

"Kaupunkien tulovirrat poikkeavat toisistaan rajusti. Karkeasti ottaen kuuden suurimman kaupungin joukosta voi poimia neljä pääesimerkkiä: Espoon riippuvuus verotuloista on suuri, Helsinki nojaa teolliseen toimintaan, Turun toiminnan rahoitus lepää huomattavasti paljon valtion varassa ja Oulussa yhteisövero on muihin kaupunkeihin verrattuna kohtuullisen merkittävässä roolissa."

Sivu 48 ( Kaupunkien liikeideat)

"Kaupunkien toimintatavoissa on kuitenkin hyvin suuria eroavaisuuksia. Esimerkiksi Espoo ja Helsinki ovat hyvin kaukana toisistaan. Espoo on selvästi pyrkinyt käyttämään hyväkseen olemassa olevaa yritysverkostoa eikä pyri tuottamaan kaikkia palveluita itse. Helsinki puolestaan nojaa vahvasti omaan tuotantoon ja kaupungilla on selkeä teollinen toiminta-ajatus. Näyttäisi siltä, että myös Vantaa on suuntaamassa kohti ulkopuolisen palvelutuotannon laajempaa hyödyntämistä. Vastaavasti Oulu, Tampere ja Turku muistuttavat toimintatavoiltaan Helsinkiä."

Kuuden kaupungin "kilpailu" ratkaistiin viidellä ulottuvuudella, joissa annettiin pisteitä ( sivut 85-89)

Asukasorientaation kilvan järjestys:

Turku, Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu, Helsinki

Tehokkuuskilvan järjestys:

Vantaa, Oulu, Espoo, Helsinki, Tampere, Turku

Riippuvuus vastaan itsenäisyys-kilvan (Espoon talous on itsenäisin) järjestys

Espoo, Vantaa, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku

Markkinaintegraatio-kilvan järjestys

Espoo, Turku, Vantaa, Helsinki, Oulu, Tampere

Markkinahäirikkö-kilvassa ( mikä kaupunki eniten häiritsee omilla toimillaan mm. liikelaitoksilla vapaata kilpailua)

Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Helsinki

Kokonaiskilvan järjestys:

Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja viimeisenä Helsinki.

Tekijöiden loppupäätelmä Helsingistä on tyly:

"Tällöin asiakaslähtöisyys on kuitenkin kärsinyt. Helsinki haluaa olla mukana monenlaisessa toiminnassa ja tuottaa palvelut itse. Näin se on sitonut käsiään ja kaupungin toimintatapa on kaikkea muuta kuin joustava."

No niin - Evan raportti tuotti tällaisia tuloksia. Piti siitä tai ei, tekijät ovat nähneet ison vaivan ja tehneet - omasta näkökulmastaan - huolellista työtä. Monista muista raporteista ja tutkimuksista edukseen poiketen he ovat myös nähneet vaivaa raporttinsa kirjoittamisessa. Kiireinen lukijakin saa tästä selvää.

Helsinkiläiset, vantaalaiset, espoolaiset, tamperelaiset, turkulaiset ja oululaiset lukijat ja keskustelijat teille ( tietysti muillekin) täytyy tehdä tunnistamiskysymys - Evan raportin perusteella.

Päivän Hyvä Kysymys:

Tunnistatko oman koti(suur)kaupunkisi?

Päivän blogilainaus:

Itäkeskuksen Tallinnanaukiolta jäi tiistaina viimeisimmäksi viestiksi tiukka tivaus: - Saatte ääneni, jos järjestätte terveyskeskuspalvelut kunnolliselle tolalle.

Lupasin parhaani yrittää, mutta rouvalle se ei riittänyt.

- Ne on saatava kuntoon. Minulla on ollut vuoden aikana neljä eri lääkäriä, joista osa on puhunut suomeakin erittäin huonosti. Minä en ole ymmärtänyt, mitä lääkäri sanoo ja tuskinpa hänkään, mitä minä sanon, rouva selosti.

Hän kertoi tehneensä pitkän päivätyön ja maksaneensa aina veronsa. Hän oli aiheellisesti sitä mieltä, että hänellä olisi nyt oikeus kunnon hoitoon. Pitkäaikainen, hyvä hoitosuhde on kaiken perusta.

Valitettavasti Itäkeskuksen rouva ei ole ainoa terveyspalveluja minullekin moittinut helsinkiläinen.

Samaan aikaan kun keskustelin terveyspalveluista, hallitus vastasi eduskunnassa terveyspalveluja koskevaan välikysymykseen. Illalla TV1:n pääuutislähetys uutisoi asian oudosti. Uutisesta sai kuvan, että kun pääministeri lähti Pariisiin, keskustelu lässähti. Ihmettelin, jäikö oppositio tyystin hallituksen vastausta vaille. Eduskunnan verkot kertoivat kuitenkin, että ministeri Paula Risikko piti salissa pitkän ja perusteellisen vastauspuheen tehtävänsä mukaisesti.

Ministerin puheesta käy ilmi, että nykyhallitus on tekemässä monia tärkeitä remontteja. Erinomaista vastauksessa on se, että ennalta ehkäisevä työ sai vahvan painotuksen. Kunhan vielä valtionosuusjärjestelmäkin ohjaisi kuntia siihen suuntaan, tulosta varmaan syntyisi.

Syyllisiä etsimällä asiat eivät korjaannu, mutta ongelmien juuriin pitää päästä käsiksi. Minua askarruttaa edelleen valtiovallan ja kuntien yhteispeli. Onko meillä käytössä oikeat ja riittävät ohjauskeinot?

Valtuustoehdokas, entinen sosiaali-ja terveysministeri Eeva Kuuskoski (kesk) Helsingistä.

14 vastausta artikkeliin "Tunnistatko oman koti(suur)kaupunkisi?"

Juha Jaatinen 15.10.2008 13:25

Kyllähän Herrojen Evan ainesto pitää paikkaansa. Johtopäätökset ovat vain tarkoitushakuisia.

Eva haluaa, että palvelut ulkoistettaisiin mahdollisimman pitkälti, ja väittää kaupungin omaa palvelutuotantoa joustamattomaksi.

Erityisesti Helsingin Energia rasittaa Evaa vietävästi. Se pitäisi elinkeinoelämän mielestä yhtiöittää välittömästi. Espoo luopui energialaitoisestaan. Tunnetuin seurauksin. Sitä ei Eva moiti. Veronmaksajisen rahoja kaadettiin liike-elämän taskuun. Onko se sitten tarkoituksenmukaista?

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Mika Rossi 15.10.2008 13:25

Evan raportti herättää ajatuksia. Luin sen samantien eilen ja voin yhtyä monin osin sen arvioihin.

Mielestäni Helsinki on hallinnollinen mammutti, jonka palvelurakenteet ovat hyvin kalliit ja pääoma seisoo epätarkoituksenmukaisissa kohteissa. Hyvin usein Helsingissä vedotaan pääkaupungin erityisasemaan ja siihen, että palvelujen kustannuksia ei voi verrata muihin Suomen kaupunkeihin, vaan muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Tämä on puppua. Kustannukset muodostuvat kotimaisista tekijöistä: palkanmuodostus, tarvikkeet, joustamattomat rakenteet yms. Helsingissä pitää pystyä samaan, mitä täältä esitetään muille kaupungeille ja kunnille: toimimaan tehokkaammin ja hoitamaan tuottavammin veronmaksajien omaisuutta.

Marilla Kortesalmi 15.10.2008 14:32

Samaisten miesten vertailu kertoo Helsinkin ja Vantaan yhdistymisestä Kauppalehdessä näin: "Mikäli uuden suurkaupungin toimintatavat rakennettaisiin säästeliääksi oppineen Vantaan erimerkkien mukaan, voisi uusi Helsinki-Vantaa -kokonaisuus saavuttaa vuosittain 300 miljoonan euron tehostamishyödyt."

300 miljoonaa euroa tarkoittaisi, että Vantaalla olisi esimerkiksi kaksinkertainen määrä opettajia (jos summa laitettaisiin opetussektorin palkkoihin). Se on iso raha. Mutta:

Eikö tuo tarkoita, että se säästö tulee siitä, että Helsinki slimmaa organisaatiotaan? Vantaallahan se jo on esimerkillinen!

Ja kysymys siis kuuluu, onko Helsingillä vara olla olematta säästeliäämpi toimintatavoissaan? Liittyi se Vantaaseen tai ei?

Ville Ylikahri 15.10.2008 15:48

Helsingillä on raskas koneisto, mutta EVAn raportti antaa siitä aivan liian synkän kuvan. Tuntuu, että kirjoittajien mielestä yksityinen on automaattisesti julkista parempaa. Pari esimerkkiä, missä raportti on mielestäni väärässä:

Pitäisikö Helsingin myydä tappiollinen Helsingin bussiliikenne ja antaa yksityisten hoitaa bussiliikennepalvelut? Myynnin jälkeen koko pääkaupunkiseudun markkinat olisivat kahden monikansallisen yhtiön kartelli. Mitäköhän sitten tapahtuisi hinnoille? Tällä hetkellä Helsingin veronmaksajat tukevat myös Espoon ja Vantaan edullisia liikennöintihintoja.

Miksi Helsingin olisi pitänyt yhtiöittää Helsingin energia? Nyt liikelaitoksena se tuottaa kaupungille mahtavasti rahaa eikä valtio pääse verottamaan välistä. Taitaa espoolaisia kismittää. Yhtiöitetään vasta, jos EU niin määrää.

Onko kaupungin suuresta omaisuusmassasta kauheasti haittaa? Jos vaikka kaupunki möisi kaupunginteatterin rakennuksen kiinteistösijoittajalle ja jäisi siihen vuokralle, niin EVAn mielestä Helsinki olisi silloin paremmin johdettu kaupunki. Sehän on ihan hölmöä. Ei kaupungin tarvitse toimia tällaisissa asioissa yritysten tavoin eikä niiden logiikalla.

Risto Ranki 15.10.2008 15:51

EVAn raportissa on paljon hyviä huomioita, mutta kaikkiin sen arvioihin ei sentään voi yhtyä.

Ensinnäkin Helsingin talous on kyllä liikaa Helsingin Energian varassa, mutta markkinahäirikkönä sitä ei voi pitää. Jos se olisi liikelaitoksen sijasta osakeyhtiö, tuloutus kaupungin kassaan olisi verojen verran pienempi. Sähköstä kuitenkin saa markkinoilta sen hinnan minkä saa eikä siihen vaikuta tuloksen verollisuus.

Toiseksi on totta, että Helsinki käyttää markkinoilla olevia tuottajia aika vähän ja tekee liikaa itse. Suuressa kunnassa palvelutuotanto on mammuttisarjaa ja kustannustaso korkea. Tehostamiseen kuntien yhdistäminen ei kuitenkaan taida olla oikea lääke. Espoon tyyppinen markkinoiden hyödyntäminen olisi varmempi.

Otsikko "Helsingin ja Vantaan fuusiosta 300 miljoonan euron säästöt" on vaarallinen, sillä se jää monen mieleen ja siitä tulee helposti virallinen totuus, jolla fuusiota ajetaan entistä voimallisemmin. Sehän edustaa vain jotain teoreettista säästöpotentiaalia, eli toteutuisi vain jos Helsingin kaikkien toimintojen kustannustaso alenisi Vantaan tasolle. Eihän noin vaan käy näin, jos kuntarakennetta muutetaan! Päinvastoin vaarana on, että tuottajaorganisaatiot tulevat entistä mammuttimaisemmiksi ja kustannukset nousevat myös Vantaalla.

Muistellaanpa millä perustein HUS syntyi. Hyksin, Helsingin oman ja muun Uudenmaan erikoissairaanhoidon yhdistämisen luvattiin tuovan 500 miljoonan markan säästöt. Se ei perustunut mihinkään muuhun kuin sen hetkiseen kustannuseroon muuhun maahan nähden. Yhdistämisestä päättäneet uskoivat pelkän laatikkoleikin tuovan hupsista vaan puolen miljardin säästöt. Niinhän ei käynyt alkuunkaan, mutta otsikko teki tehtävänsä.

EVAn raportissa Helsingin ja Vantaan yhdistämisen arvioidaan mahdollistavan energialaitosten fuusion ja toimivan satama- ja lentokenttäkokonaisuuden aikaansaamisen. Hyviä tavoitteita, mutta millähän argumentilla tähän tarvitaan kuntafuusio?

Toistaiseksi en ole vakuuttunut kuntien yhdistämisen hyötyjen olevan haittoja suurempia. Keskustelu on kääntymässä niin sekavaksi ja lobbaus niin kiihkeäksi, että en enää näe muuta tietä kuin vilpittömän selvityksen tekeminen. Selvitystä vaativat tosin tuskin kuvittelevat sellaista viileää analyysia, joka ei olisi vahvasti tarkoitushakuinen.

Helsingin Sanomien kysely alkuviikolla kertoi, että kuntien yhdistäminen on valtuustoryhmien prioriteeteissa aika pohjalla. Sitä on vaikea uskoa, kun kuuntelee monien nokkamiesten puheita. Kuntarakenne on vain väline, ei tavoite sinänsä.

Organisaatiouudistusten sijasta kaupunkien pitäisi näinä päivinä katsoa edessä olevaan rakennustoiminnan pysähtymiseen. Helsingissä valtuustoryhmien on tarkoitus vaali-iltana sopia pienkorjauksista Pajusen talousarvioon. Tarvitaan suurempi korjausliike, rakentamisen ja korjaamisen mittava varhentaminen. Onko Helsinki, Espoo vai Vantaa se kaupunki, joka ensimmäisenä kykenee reagoimaan ja lamasta oppineena korjaa budjettiaan pitääkseen pyörät mahdollisimman hyvässä vauhdissa? Se olisi mitä suurimmassa määrin veronmaksajien rahojen säästämistä.

Mirva Haltia-Holmberg 15.10.2008 16:40

Minä en oikein tunnista omaa kuntaani EVA:n raportista, mutta se ei liene kumma kun vertailu on tehty elinkeinoelämän lähtökohdista :) Kuten Villekin tuossa aiemmin totesi, itsekin vierastan lähtökohtaa siitä, että yksityistetty olisi aina automaattisesti parempaa kuin kunnallinen.

Näin Helsingin joukkoliikennelautakunnan jäsenenä on myöskin mielenkiintoista, että juuri kunnallinen liikelaitostoiminta nähdään isona pahana kun esimerkiksi HKL:n osalta juuri bussiliikenteen yhtiöittäminen oli täydellinen fiasko, jossa hyvästä ja markkinoillakin kivuttomasti toimivasta omasta liikenneoperoinnista luopumalla saatiin aikaan koko alan hintoja vuodesta toiseen polkeva YHTIÖ, joka on viittä vaille konkurssissa. Jännä ilmiö huomata, että odotetusti moni taho alkaa nyt pohtimaan pitäisikö Helsingin bussiliikenne Oy nyt sitten myydä, juuri se mitä aiemmin vannottiin ettei käy. Mitäs jos siitä tehtäisiinkin taas liikelaitos, jonka ei tarvitsisi tuottaa voittoa vaan joka voisi tarjota omalta osaltaan edullista palvelua stadilaisille?

Mielenkiintoista ja lyhytnäköisen oloista on myös se, että taloudellisesti tehokkaimmaksi nähdään kunnan omaisuuden myynti muttei minkään ostaminen. Kunnan kun pitää elää jollain vuosisadasta toiseen eikä vain kukoista vuosikymmentä. Vai löytyykö EVA:sta yrittäjiä, joiden monisatavuotiset yhtiöt ovat tehneet voittonsa sillä että myivät kaiken mitä niillä oli vai sillä, että laajenivat, tuottivat, ostivat ja monipuolistuivat?

Kattava raportti fuusion 2004 valtuustokäsittelystä, jossa mm. Luukkainen toteaa, että "yhtiöittäminen ei ole myymistä". Toivottavasti ei tulevalla kaudella:

http://haltia.blogspot.com/2004/09/tt-et-ne-valtamediassa-hkl-sta-fuusion.html

Kati Peltola 15.10.2008 17:05

Risto E.J. Penttilä ja Jorma Ollila eivät hellitä

Elinkeinoelämän valtuuskunnan usko kilpailun siunaukseen ei hellitä, vaikka suurpankit ovat kilpailleet itsensä ja toisensa nurin ja George W. Bush on kumppaneineen ryhtynyt valtiollistamaan niitä veronmaksajien rahoilla.

Nyt Eva hyökkää Helsingin kaupungin kimppuun. Se on arvioinut tämän vankasti kokoomusjohtoisen kunnan kelvottomaksi verrattuna naapuri-Espooseen. Helsinki kun pitää kiinni omasta energialaitoksestaan, eikä ole myynyt sitä maailman ylivoimaisen tehokkaille yksityissijoittajille. Muutenkaan Helsinki ei ole luopunut Evan mielestä tarpeeksi omasta palvelutuotannostaan, vaikka Evalle on ihan päivänselvää, että yksityisomistajille se pitää siirtää.

En tiedä, onko kysymyksessä mauton pila vai salajuoni, jolla Helsingin kokoomusjohto halutaan näin vaalien alla esitellä järkevämmäksi kuin rahoitusmarkkinoilla rellestävät keinottelijat. Valitettavasti kokoomuksessa on todellisuudessa suurta intoa laajentaa peruspalvelujenkin ostamista ja kilpailuttamista. Energialaitoksen arvon helsinkiläisille sen sijaan ymmärtävät hekin, eivätkä ole seuraamassa espoolaisten puoluetoveriensa mallia, jossa energian hinnannousu menee ihan muihin taskuihin kuin kuntalaisille.

Vaula Norrena 15.10.2008 18:17

Kyllä tunnistan Vantaan.

Vähimmillä resursseilla se on pystynyt tehokkaimpaan palvelutuotantoon.

Toisaalta se on hienoa, toisaalta surullista.

Hienoa, että on pystytty tuottamaan paljon palveluja paljon tarvitsevalle porukalle vähällä rahalla ja vähillä työntekijöillä.

Surullista, että on jouduttu kiristämään tekemistä niin, että paljon asioita tehdään vähimmällä mahdollisella työpanoksella (lue= väistämättä huonosti), ja tästä kärsivät sekä tekijät että asiakkaat.

Vantaalaiset tunnistavat tämän ongelman, eivätkä halua enää uutta neljää vuotta samanlaista.

Vaaleissa tulee melkoinen muutos Vantaallakin.

t. Vaula Norrena, VTM, markkinointitutkija, Vantaa

Jyrki Lohi 15.10.2008 20:10

EVA:n raportti on yksityistämisen korkea veisu. Helsingin energia on markkinahäirikkö EVA:n raportin mukaan. Voi voi, kun emme ole ymmärtäneet myydä sitä Espoon tapaan jollekin kansainväliselle yhtiölle ja sijoittaa rahat pörssipeliin, jonka tuotto viime viikkoina on ollut muutamia kymmeniä prosentteja miinuksella.

Kuka muuten tietää, että Mehiläisen terveys-ja sairaalapalvelut omistaa pääosin singaporelaiset. Siinäpä esimerkkiä yksityistäjille.

Matti Kuronen 15.10.2008 22:29

En harmikseni päässyt julkistamistilaisuuteen, palkkatyö on pitänyt sen verran kiireisenä. Lukemisen perusteella paperi on kuitenkin taattua B.-E. Ekström -laatua, hyvässä ja pahassa. Kun Kauppalehti Presso ei enää ilmesty, ei näitä kaupunkianalyysejä saa yksi kerrallaan hämmästeltäväksi.

Espoo on kuitenkin selvästi tunnistettavissa. Suora lainaus raportista (s. 47) kertoo parhaiten: "Espoo ei niinkään ole ulkoistanut vanhaa toimintaansa, vaan lisäkapasiteettia tarvitessaan muuttovoittoinen kaupunki on kääntynyt tilaajana ulkopuolisten tuottajien puoleen." Näin se pääosin onkin. Toinen lainaus samalta sivulta kertookin sitten mallin heikkoudesta: "Espoon mallissa korostuu se, että kaupunkikonsernin ydinosaamisten joukkoon on nousemassa palvelujen ostaminen, ei välttämättä niiden tuottaminen."

Palvelujen ostamisen ja pitkäjänteisten kumppanuuksien muodostamisen osaaminen on ehdoton edellytys, kun tilataan monimutkaisia palvelukokonaisuuksia toisten, siis kuntalaisten, puolesta. Kaikilta osin siinä ei olla onnistuttu, tästä kertovat myös päiväkotien ja koulujen ruokaongelmat.

Ostopalvelujen sopeuttaminen verotulojen kasvun hidastuessa on tietysti paljon helpompaa kuin oman tuotannon. Siksi kaupunkeja ja niiden toimintatapoja tällä tavoin arvioitaessa tarvittaisiin tietoa ainakin yhden talouden syklin ylitse. Onnistuisikohan EVA:lta pitkäjänteinen seurantatutkimus aiheesta?

Riitta Skoglund 15.10.2008 22:45

Kuka osaisi sanoa,mikä merkitys on Helsingin volyymillä? Lähes kuudensadan tuhannen asukkaan pääkaupunki (syyskuussa -08 yht 573178 asukasta) on toki ainutlaatuinen Suomen maassa; seuraavaksi suurimmassa Espoossa on 240635 ja Tampereella 209127 asukasta. Miksi Helsingin erityislaatuisuutta ei tahdota millään myöntää? Tämä menee vähän sivuun aiheesta, mutta valmisteilla olevassa uudessa terveydenhuoltolaissakin maan suurin eli Helsinki on samassa rivissä muutaman tuhannen asukkaan kuntien kanssa. Kotitalouteen rinnastettuna voisi perheenäiti kysyä, kannattaako ostaa valmista vai kokata itse ruoka alusta loppuun a) yhdelle hengelle b) kymmenelle hengelle?

Jussi Lähde 16.10.2008 0:28

Terveisiä Tampereelta

Täältä, aivan kuten muualtakin, on positiivinen suuruudenhulluus hukassa. Jos Näsinneulaa yritettäisiin rakentaa nyt, kaavavalitukset veisivät vuosikymmeniä. Tässä suhteessa tunnistan kaikki Suomen keksikokoiset kaupungit, suuriahan meillä ei ole.

Matti Kuronen 16.10.2008 7:56

Hyvä pointti, Riitta! Lainsäädännössä käsittääkseni YTV:stä on säädetty ainoa erikseen pääkaupunkiseutua koskeva laki, vaikka lainalaisuudet täällä ovat muunlaisia kuin monessa muussa maan kolkassa.

Tero Lehto 18.10.2008 21:41

Tunnistan kotikuntani Espoon, mutta en ole varma, ovatko mittarit kuntalaiasen edun kannalta parhaat mahdolliset.

Olenko minä espoolaisena hyötynyt siitä, ettei Espoo omista sähköyhtiötä? Onko sähköyhtiön tavoitteen oltava mahdollisimman korkea tuotto omistajille vai edullisten palveluiden tarjoaminen asiakkailleen?

Toisaalta olen sitä mieltä, ettei kunnan ole pakko tehdä kaikkea itse. On esimerkkejä siitä, että ulkoistus on myös parantanut laatua. Esimerkiksi voisi mainita Helsingin vanhusten ruokapalvelut, joita HS:ssa taannoin esiteltiin.

Vaikeus näyttää olevan se, ettei kunnissa ole useinkaan osaamista ostaa palveluita.

Yhtäältä vaikeus on se, että jos kaikki tehdään itse, virkamiehet ja virkamiesjohto katsovat omaa etuaan, eivät asiakkaidensa eli kuntalaisten etua. Siksi en koskaan äänestäisi kunnanvaltuustoon kaupungin virkamiestä. Nykyisin he ovat valtuustossa yliedustettuna.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi kikka on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  2. 2

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  3. 3

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  4. 4

    Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

  5. 5

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    19-vuotias murhasi tyttöystävänsä ilmastointiteipillä, ilmoitti syyksi ”naisen hiljentämisen” – Oikeus tuomitsi elinkautiseen: raaka, julma ja vakaasti harkittu teko

  8. 8

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  9. 9

    Voimistelun olympiavoittaja syyttää joukkueen lääkäriä 13-vuotiaana alkaneesta ja koko uran kestäneestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä: ”Luulin kuolevani sinä yönä”

  10. 10

    Lupsakka kansansuosikki Matti Vanhanen on nousemassa presidentiksi – pakinoitsija Kuukautinen arvioi presidenttiehdokkaat

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  2. 2

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  5. 5

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  6. 6

    Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

  7. 7

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  8. 8

    Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

  9. 9

    Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

  10. 10

    Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  5. 5

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  6. 6

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  7. 7

    Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

    Tilaajille
  8. 8

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  9. 9

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  10. 10

    Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

  11. Näytä lisää