Perässähiihtäjä

Mitä puolueiden vaaliohjelmat kertovat?

Maanantai 20. lokakuuta 2008 ja 29. merkintä

Hurraa 1. Viimeinen vaaliviikko on alkamassa. Taisin jo antaa kaikille ehdokkaille Kunniakansalaisen arvon. Kierreltyäni viikonvaihteessa Pohjois- Länsi-Helsingin (Lassila, se vihreä ehdokas, Pakila, kokoomuksen ehdokkaat, Oulunkylä, demariehdokkaat) hyytävän kylmillä aukioilla ehdokkaita tapaamassa ja katsomassa toistan: Ehdokkaat ovat kunniakansalaisia.

Näin maanantaiaamuna on taas mukava jakaa kommentoijille kehuja viikonlopun työsuorituksista. Kyllä te olette hyviä! Sdp:n asemasta perjantaina asetettu kysymys tuotti koko viikonlopuksi perusteellista ja asiallista keskustelua kommenttipalstallamme, 34 kommenttia ja muihin aikaisempiin keskustelunaiheisiin lähetetyt vielä päälle. Kiitos! Erityisesti kunniamaininta Veli-Pekka Silvanille hänen sivalluksestaan minulle. Heti heräsin. Aamulla Ylen radiouutisissa vähäteltiin internetin käyttöä ja blogeja. Outoa. En ymmärrä moitetta - kyllä ajatuspaja on nykyisin netissä. Tässäkin blogissa on sentään käyty Suomen laajin poliittinen keskustelu kuuden viikon aikana, jos vertailukohdaksi otetaan esimerkiksi sanomalehtien mielipidesivut. Eivät pärjää alkuunkaan.

Kerrataanpa mitä kaikkea tällä viikolla vielä tapahtuu ennen ensi sunnuntain varsinaista vaalipäivää.

Ennakkoäänestys posteissa ja muilla äänestyspaikoilla päättyy huomenna tiistaina 21. lokakuuta. Tänään ja huomenna tiistaina kannattaa varautua jonottamaan, ne ovat kaikista vilkkaimmat ennakkoäänestyspäivät.

Keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajat ovat MTV3:n tentissä ja torstaina illalla Yleisradion vastaavassa keskustelussa. Ylen uutiset julkistanee torstaina myös viimeisen mittauksensa. En pitäisi mahdottomana, että muitakin viime hetken mittauksia tulee vielä ennen vaalipäivää. Jää nähtäväksi.

Ehdokkaiden ja puolueiden kampanjointi jatkuu viimeiset kuusi päivää täysillä, ja vaalikuume nousee ainakin ehdokkaiden, heidän tukiryhmiensä ja muiden aktivistien joukoissa, entäpä se hiljainen suuri kansa. Siitä emme vielä tiedä mitään.

Lukiessani uutta Ylioppilaslehteä vähän hätkähdin ja pelästyinkin. Toimittaja Ninni Lehtiniemi oli tehnyt jutun puolueiden vaaliohjelmista. Pelästyin sen takia, että olin äskettäin eräässä porukassa väittänyt, ettei Suomessa ole yhtään ihmistä, joka olisi lukenut kaikkien eduskuntapuolueiden valtakunnalliset kuntavaaliohjelmat läpi.

Olisiko Ninni lukenut ne? Ei, ei hänkään ollut lukenut, vaan Ylioppilaslehdessä oli pantu - tämän ajan hengen mukaisesti - ohjelmat koneeseen ja etsitty niistä "Kyllä", "Ei" ja "ehkä" sanat.

Juttuun voi tutustua tämän linkin takaa:

www.ylioppilaslehti.fi/2008/10/17/vaaliohjelmissa-jyraa-ei/

Jos se ei aukea suoraan, niin kokeilkaa www.ylioppilaslehti.fi

Tässä tutkimuksen havaintoja:

"Kahdeksan suurimman puolueen kuntavaaliohjelmissa on yhteensä 119 sivua. Niiden muoto ja sisältö vaihtelevat vasemmistoliiton ja vihreiden neliarkkisista läpysköistä kokoomuksen 32 sivun tuhtiin ja värikkääseen nivaskaan.

Kun ei-sanojen määrän suhteuttaa ohjelmien kokonaissivulukuun, havaitaan että ei esiintyy tämän vuoden kuntavaaliohjelmissa keskimäärin 2,18 kertaa sivulla. Kyllän esiintymistiheys sivua kohti on 0,03 ja ehkän 0,02.

Negatiivisimmaksi puolueeksi osoittautui perussuomalaiset, mittaa asiaa sitten absoluuttisilla tai sivukohtaisilla ei-määrillä. Kuntavaaliohjelmasivua kohti laskettuna vihreät kuitenkin viljelee eitä lähes yhtä runsaasti kuin perussuomalaiset.

Määrällisesti vähiten eitä esiintyy vasemmistoliiton ohjelmassa, jossa niitä on ainoastaan neljä.

Sivumäärään suhteutettuna positiivisin puolue on keskusta, jonka ohjelmassa ei esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla."

Mielenkiintoista, kyllä nykynuoret osaavat! Jutussa on tosiaan myös uutinen, puolueiden vaaliohjelmissa on yhteensä 119 sivua. Monista syistä noita ohjelmia on käsitelty hyvin vähän näiden vaalien alla. Ja nyt puhutaan koko ajan valtakunnallisista ohjelmista, ei paikallisohjelmista.

Jos olen oikein ymmärtänyt, puolueet ovat tästä medialle vähän vihaisia. Ohjelmia olisi pitänyt käsitellä perusteellisemmin. Otan kritiikin nöyrästi vastaan. Tässäkin blogissa on ollut keskustelunaiheina puolueiden vaalilauseet ja - julisteet, mutta ohjelmapuolta ei ole vielä ruodittu.

Mutta onneksi vaaleihin on vielä sen verran aikaa, että virheen ennättää korjata. Siksi joukolla vaaliohjelmia lukemaan (ne löytyvät kätevästi tämän blogin etusivun sivupalkista kohdasta Puolueiden vaalisivut).

Päivän Hyvä Kysymys:

Mitä puolueiden vaaliohjelmat kertovat?

(Kun tiedän, että tämän blogin lukijoiden ja kommentoijienkin joukossa on ihmisiä, jotka ovat olleet eri puolueiden ohjelmia kirjoittamassa ja hyväksymässä, haastan teidät myös mukaan kirjoittamaan, perustelemaan ja vertailemaan tekstejänne.)

Päivän blogisiteeraus:

Yövyimme viime yön Turun vihreiden nuorten voimin kaupungintalon edessä teltoissa. Tarkoituksena oli leikkimielisesti taata, että ehdimme äänestää ensimmäisten joukossa, mutta myös herättää ihmisten kiinnostusta tempausta kohtaan ja saada kenties joku jopa vaivautumaan äänestysuurnille asti. Erityisesti nuorten äänestämättömyys ei lakkaa puhuttamasta, sillä muutosta kunnanvaltuustojen ikärakenteissa ei ole ainakaan vielä tapahtunut. Periaatteessahan valtuuston tulisi kuvata väestöä myös ikärakenteellisesti, ja näissä vaaleissa monet eri ikäiset ihmiset ovatkin yllätyksekseni sanoneet äänestävänsä nuorta ehdokasta. Ensi viikon sunnuntaina saadaan sitten tietää, muuttuvatko päättäjäelinten ikärakenteet. Telttailu keskellä kaupunkia oli paitsi hauskaa, myös huomiota herättävää. Useat ohikulkijat hämmästelivät ja muutamia median edustajiakin sattui paikalle. Herääminen suoraan radiolähetykseen ja Turku TV:n ykkösuutisena oleminen täytti odotukset moninkertaisesti - henkilökohtaisesti olen tyytyväinen, jos yksikin nukkuvan puolueen nuori herää tempauksen ansiosta äänestämään ja vaikuttamaan. Innokkaita esimerkkejä tarvitaan. Jonotus oli tietysti myös eräänlainen protesti politiikan vetovoiman puutetta kohtaan: Miksi menestyselokuvan ensi-illan lippuja jonotetaan, mutta äänestyksen ensi-illan äänestyslippuja ei? 

Valtuustoehdokas Saara Ilvessalo (vihr) Turusta.

15 vastausta artikkeliin "Mitä puolueiden vaaliohjelmat kertovat?"

Anna Mikkola 20.10.2008 11:49

Tämähän on mielenkiintoinen päivän kysymys. Katsotaanpa ihan huvikseen mitä ajatuksia puolueiden ohjelmat (linkkien annetussa järjestyksessä) herättävät.

Vasemmistoliitto. Vaalisivut ovat vähän liian sekavat makuuni. Linkki vaaliohjelmaan kuitenkin löytyy etusivulta. Tavoitteet ovat sinänsä tuttua tasa-arvoa, palveluja ja demokratiaa. Mutta voi voi. Otsikosta lähdetään: "Tavoitteena hyvä arki ja mielekäs elämä" ja jatkuu "Vasemmistoliiton unelmakunnassa toteutuvat vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään arkeen. Jokaisella on oltava mahdollisuus elää mielekästä elämää, johon kuuluvat koti, työ ja toimeentulo, mahdollisuus läheisiin ihmisiin ja ystäviin sekä puhdas luonto ja viihtyisä rakennettu ympäristö." Sanoma on kyllä ihan selkeä, mutta se mitä voivottelin jo luonnosvaiheessa nämä nähdessäni on, että puolue tuosta vaan rupeaa määrittelemään ihmisille mikä on mielekäs elämä ja mitä siihen kuuluu. Viesti on ilmaistu väärin: puolue ja sen tavoitteet voivat kyllä pyrkiä tarjoamaan jokaiselle ihmiselle peruspalvelut ja kivan ympäristön, mutta sen ei pitäisi määritellä millainen on kenellekin mielekäs elämä. Ihmiset eläkööt elämänsä niin kuin itse haluavat, idea on tuottaa todellinen mahdollisuus siihen että voi tehdä mitä haluaa.

Vihreät. Vaaliohjelma löytyy etusivulta linkkinä. Plussaa sen tarjoamisesta myös .odt -muodossa (vapaa lähdekoodi). Se löytyy myös eri kielillä, mikä on mukavaa, mutta liekö tuossa nyt tehty ihan puhtaista imagosyistä käännöksiä joilla ei ole todellista merkitystä vaaleissa, ottaen huomioon että valtakunnalliset ohjelmat nyt muutenkaan eivät kunnallisvaaleissa ole niin merkityksellisiä. Vihreiden vaaliohjelman kielestä näkyy mielestäni melko selvästi, että esimerkiksi ympäristökysymyksissä hyvin paljon yksilön vaikuttamiseen ja yksilön vastuuseen nojautunut retoriikka yritetään nyt kuljettaa kuntasolle: asiat x, y ja z kuuluvat MYÖS kunnalle, sanotaan useampaan kertaan. Toisaalta se on myös yritys antaa kuntavaaleille globaalia merkitystä, jota niillä ei kyllä ihan helposti käsitetä olevan. Ohjelma puhuu paljon ilmastotalkoista ja vastustaa ydinvoimaa ja uraanikaivoksia, mikä on vähän hassua kun Vihreät on hallituksessa ollut hyväksymässä mm. typerää bensaveroa ja Cornbergkin taisi ihan sanoa että "olemme pitkin hampain hyväksyneet kuudennen ydinvoimalan poliittisena realiteettina". Silmiin sattuu eräs kielellinen seikka: joka kappaleen alussa on "Vihreät haluavat/pyrkivät jne" eikä "Vihreät haluaa/pyrkii jne". Jälkimmäinen olisi kai varsinaisesti oikein kun kyseessä on Vihreät rp -niminen yksikkö. Kenties se on tietoinen tyylivalinta.

Keskusta ei markkinoi koko ohjelmaansa kovin hyvin. Vaalisivuilta löytyvät teemat ja vasta jonkin ajan kulutta hakemalla hoksaa, että teemasivun alalaidassa on pieni linkki itse ohjelmaan, joka on .pdf. Tästä miinusta, koko ohjelman pitäisi löytyä ilman että se tarvitsee avata erillisellä ohjelmalla. Keskustan ohjelma on melko tuttua puuroa, ja sillä yritetään selkeästi vedota Matti Meikäläiseen. Lisäksi tuntuu, että sanoiilla "koti" ja "keskusta" on pyritty leikkimään ja olemaan näppärä varsinaisen sisällön jäädessä toisarvoiseksi. Ohjelma on lisäksi mielestäni käsittämättömän pitkä kunnallisvaalien valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Se mikä Keskustan jutuista minulle aina särähtää on se että pidetään yllä sitä kuvaa puutarhakaupungissa itse rakentamassaan omakotitalossa asuvasta Matti Meikäläisestä jonka elämä on kaikin puolin idylliä kunhan Keskusta päättää asioista. Matin elämästä ei viitsistä mainita, että no itse asiassa Nurmijärvelle ei oikein pääse edes bussilla, vaimokin lähti, naisten kanssa ei ole mennyt niin hyvin, eikä talokaan perhana mene kaupaksi.

Perussuomalaiset. Vaaliohjelma löytyy helposti, mutta kokonaisena sekin on vain .pdf-muodossa. (Haloo? Vähänkään viitsimätön äänestäjä jättää muuten homman kesken jo tähän. Mutta tosiaan ehkä voisikin miettiä kenelle täsmälleen näitä ohjelmia kirjoitellaan.) Sinänsä teemat ovat melkolailla samaa kuin tähän mennessä muillakin, palvlut kuntoon ja koulusta pitää tehdä kivempi ja terveydenhuolto sekä eläkeläisistä huolehtiminen ovat tärkeitä. Poikkeuksina ohjelmasta löytyvät kohdat perinteiden kunnioittamisesta, sotaveteraaneista, ulkomaalaisten kerjäämisongelmasta ja "terveen järjen" tarpeesta pakolaispolitiikassa. Luettuani kyseiset kohdat olen vähän ymmälläni. En ymmärrä mitä pakolaiset yleensä tekevät koko ohjelmassa, sillä heidän vuosittainen määränsähän on aika pieni ja Suomi nyt siinä täyttää vain aika minimaalisesti jonkinlaisen kansainvälisen moraalisen velvoitteen. Ehkä Perussuomalaiset tarkoittavat maahanmuuttajia yleensä? Luulisi, että tähän mennessä termit olisi saatu oikein, mutta ei sitten vissiin. Muutenkin kyseinen kappale on lähinnä absurdi. Lisäksi, voisiko joku kertoa minulle miksi juuri Perussuomalaiset on valinnut itselleen väriskaalan josta tulee mieleen Ruotsin jääkiekkojoukkue?

RKP. Vaaliohjelma saatavissa .pdf -muodossa. Alan kyllästyä tähän. Ruotsalainen kansanpuoluekin haluaa parantaa ihmisten elämää työelämän, palveluiden ja koulujen osalta. Ja tietysti myös sen, että palveluja saa omalla äidinkielellä. Vaali-ilmeestä tulee mieleen maksamakkarapaketti. Kun tämä juttu nyt on oikein laitettu kivannäköiseksi .pdf -filuksi niin olisiko siitä samalla voinut tehdä luettavan? Teksti on niin pientä että pitää zoomata tolkuttomasti ja neljä pystypalstaa yhdellä sivulla ei hirveästi paranna lukukokemusta. Ei tätä ole edes yritetty tehdä koneella luettavaksi.

SDP. Vaalisivuilta en meinaa löytää linkkiä vaaliohjelmaan lainkaan. "Reilu kunta" -nimisen päävalikon alta löytyy kilometrin pituinen lista eri teemoja, ja viimeisinä vaihtoehtoina joku "Unelmista totta" -juttu venäjäksi ja arabiaksi (kuitenkin niin että niiden kerrotaan olevan venäjäksi ja arabiaksi vain suomeksi, eikö se vähän vie pohjaa pointilta?). Valikon keskivaiheille on piilotettu itse vaaliohjelma, joka on - ylläripylläri - saatavana vain .pdf -muodossa. Sisällysluettelo on melkoinen mastodontti, ja siellä on pyritty keventämään tunnelmaa hassuilla ilmaisuilla joiden yhteyttä sisältöön ei välttämättä heti hoksaa. SDP on keksinyt sanan "reilu" kuvaamaan itseään ja politiikkaansa. Se on jännä sana, kun se ei sinällään ole politiikkaa ollenkaan, ei se ole arvo tai kuvasta mitään kauhean kummoista ideologista positiota. "Reilu" on vähän niin kuin "maalaisjärki", eli vaikka se onkin kauhean kiva juttu ja varmasti avuksi jos pitää esimerkiksi vaihtaa hehkulamppu, politiikassa saattaa tulla tällaisten käsitteiden soveltamisessa pahaa jälkeä. SDP kertoo toteuttavansa pohjoismaista kansanvallan unelmaa ja pitävänsä palveluja tärkeinä. Höttöä.

Kokoomus. Kokoomuksen julisteissaan ja sloganeissaan harjoittama sosialistinen realismi ei jaksa enää huvittaa. Vaalisivujen 50-lukuhenkinen ilme on mielestäni vähän passé. Vaaliohjelma löytyy helposti, mutta se on jossain ihmeellisessä tiedostomuodossa ja pitää avata erilliseen ikkunaan (jossa vaiheessa työkoneeni internet explorer piippaa, ilmoittaa ettei voi näyttää kaikkea, ja koneen toiminta hidastuu merkittävästi. Jos olisin etsimässä tietoa kokoomuksesta huvikseni, toteaisin tässä vaiheessa että antaa olla). Vaaliohjelman etusivulla on Jyrki Kataisen pää. "Kaikkien kuntien tekevät ihmiset" on ilmaisuna aika kökkö, mutta kenties näinä "minun sonera" -aikoina ihmiset eivät niin välitä. Viime vuosilta tuttu toivo jatkaa teemana. Onneksi tällä kertaa meidät on säästetty ruumiinosilta. Kokoomus kertoo millainen on esimerkillinen kunta, ja pitää edelleen sekin palveluita, koulua, terveydenhuoltoa ja vanhuksista huolehtimista tärkeinä asioina. Jos haluaisi ymmärtää puolueiden väliset erot esimerkiksi palveluiden järjestämisessä, pitäisi nämä ohjelmat lukea pilkkua pahoinpidellen, eikä se sittenkään olisi selvää. Viimeisellä sivulla Katainen muistuttaa kotiseuturakkaudesta. Tästä tulee vähän mieleen Perussuomalaisten ohjelman perinteiden vaalimisen tärkeydestä muistuttava kohta.

Kristillisdemokraatit. Vaaliohjelma löytyy helposti ja se on suoraan sivuilla ilman että sitä täytyy avata erillisellä ohjelmassa. No viimein. Hyvästä elämänlaadusta puhutaan täälläkin. Ilmaisu on itse asiassa sama kuin Vihreiden ohjelmassa. Kristillisdemokraatit puhuvat myös turvallisesta yhteisöstä (jonka oletan olevan kristillinen). Hyvät peruspalvelut ovat Kristillisdemokraattien mielestä kunnan kunnia-asia, kun minun mielestäni niiden tulisi olla lakisääteinen asia, ettei jää kenenkään kunniasta kiinni. Perushöttöä muuten. Huomaan sellaisen kiinnostavan seikan, että Kristillisdemokraattien ohjelmassa selitetään muita ohjelmia enemmän kunnan toiminnan periaatteita ja esimerkiksi mainitaan kunnan ja valtion suhteesta, mihin ainakaan kolme suurta eivät juuri puuttuneet.

Mika Rossi 20.10.2008 12:29

Puolueiden ohjelmat tarjoavat ajankuvan puolueen aatteelliseen viitekehykseen. Olen käynyt läpi pääkilpailijoiden ohjelmat (toki oman myös, kun olen ollut mukana pikkuisen puuhaamassa).

Suomessa on onneksi yhä vielä erilaisia puolueita, joilla on erilaisia poliittisia ja ideologisesti toisistaan poikkeavia päämääriä. Ne puolueet menestyvät läpi vuosikymmenten, jotka osaavat muuttua ajassa perinteensä muistaen. Esimerkiksi Keskusta ja SDP ovat satavuotiaita pitkän tien kulkeneita puolueita.

Yhteiskunnan kehittäminen nojaa arvovalintoihin. Puolueet tarjoavat niitä ja valinnanmahdollisuuksia vaaleissa.

Matti Kuronen 20.10.2008 14:36

Kiitos Anna referoinnista, nyt noita kaikkia ei tarvitsekaan kahlata läpi :).

Opiskelijoille kuntapolitiikasta puhuessani olen sanonut, että emopuolueiden ohjelmat ovat kunnallisvaaleissa ja kuntapolitiikassa välillä aikamoista höttöä, etenkin kun oppositiota ei ole vaan asiat päätetään valtakunnanpolitiikkaakin vahvemmassa konsensuksessa (pl. yhden puolueen maaseutukunnat). Kärjistän tuodakseni pointin esiin: Eduskunta säätää lakeja, joten sen toiminta on vahvemmin arvosidonnaista ja ohjelmatyö sikäli linjaa toimintaa paremmin. Kunnan luottamushenkilöt päättävät vanhainkodin varaston väristä, joka asia saattaa jakaa kuntalaisia, mutta tälle konkretian tasolle puolueiden ohjelmat eivät oikein yllä.

Kunnassa poliittisten ryhmien pitää siis pystyä strategiatyössä ja toimintaa kehitettäessä nojaamaan linjoihin, muuten käyttämään lautamiesjärkeä. Näin ollen vaaliohjelmat kertovat kehittämistavoitteiden suunnista, jos ne asiat osaa ohjelmista löytää. Monesti vain käy niin, että pragmaattiset päätökset halutaan nähdä ohjelma- ja arvovalintoina eikä linjapäätöksiä haluta nähdä lainkaan.

Jussi Lähde 20.10.2008 15:00

Parahin Unski

Pitkän sairaslomalapunkin uhalla ilmoittaudun: MINÄ OLEN!

Olen lukenut läpi kaikkien eduskuntavaalipuolueiden vaaliohjelmat, osin varsin kursorisesti, mutta kyllä jokaisen kappaleen asiasisältö tuli vähintäänkin silmäiltyä.

Miksi?

Siksi, että politiikan kieli kiinnostaa. Puoluekoneiden kieli omille ehdokkaille. Oma työni on ollut aina hyvin tekstikeskeistä ja huomaan vanhemmiten viihtyväni sanojen kanssa huomattavasti paremmin kuin ihmisten kanssa. Anteeksi ihmiset.

Mutta miksi ihmeessä?

Siksi, että olen etsinyt ideologeja - yksittäisiä ihmisiä, joiden sanallisen sormenjäljet noissa teksteissä näkyisivät. Olen etsinyt viisautta komiteoiden sijasta, väitteitä kompromissien hiekka-aavikolta - ja saanut silmäni täyteen politiikan kissanhiekkaa.

Vaaliohjelmat eivät juurikaan anna eettistä tai ideologista pohjaa päätökenteolle tai ajattelulle. Ne ovat napinpainalluksen hallintokieltä, jossa annetaan lempeitä varoituksia siitä, miten ainakaan meidän väen ei ainakaan meidän kunnassa pitäisi ajatella... anteeksi toimia.

Olen lukenut vaalijulistuksia useilta vuosikymmeniltä. Politiikan kielestä on karannut ideologia ja intohimo. Minne lienevät menneet?

Anna Mikkola 20.10.2008 15:45

Jäi tuosta edellisestä, kun meni niin pitkäksi muutenkin.

Yksikään puolue ei puhu informaatioyhteiskunnan haasteista kuntatasolla. Olisin odottanut jotain juttua siitä. Esimerkiksi laajakaistayhteyksien takaamista tai ilmaisten langattomien kaupunkiverkkojen tarjoamista ei näy noissa palvelukappaleissa. Nämä palvelut kuitenkin alkaisivat olla suurimmalle osalle ihmisistä ihan peruspalveluja.

Tosin onko se yllätyskään. Noita vaalisivuja läpi kahlatessa tuli aika selväksi, että vaikka on selkeästi maksettu isoakin rahaa graafikolle ja erilaisten näppärien kikkojen keksijöille, todellista ruudulta luettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä ei ole kovin pitkälle ehditty ajatella.

Juha Jaatinen 20.10.2008 18:37

En ole lukenut kaikken puolueiden vaaliohjelmia kokonaan läpi. Hädin tuskin oman taustaryhmäni Helsingin Sosiaalidemokraattien vaaliohjelman. Aika vaikea sanoa kuinka nämä läpyskät äänestäjiin purevat. Näenkin niiden tärkeimpänä tehtävänä puolueiden sisäisen keskustelun piristämisen sekä sen, että näissä ryhmissä aika ajoin joudutaan käymään jopa aatteelista keskustelua. Ei liene yllätys, että Persut osoittautuivat ei-sanojen määrässä kaikista negatiivisimmaksi puolueeksi. Puoluehan on ulkomaalais- vieras- ja tulevaisuuspelkoisten oikeistopuolue.

jaatinenjulistaa.blogspot.com

Kristian Sundqvist 20.10.2008 18:44

Vaali- saati puolueohjelmista on sanottava, että en ole ainoatakaan koskaan kokonaisuudessaan lukenut (vaikka suuren puolueen puoluehallituksessakin tuli taannoin vähän aikaa kokoukset istuttua). Ainoa ohjelma joka on valtakunnallisessa tasolla välttämätöntä tuntea on hallitusohjelma, puolueiden omilla liturgioilla on kovin vähän kontaktipintaa todellisen elämän kanssa. En sano tätä kuittina esim. tämänkertaiset vaaliohjelmat lukeneille, tunnustanpa vain oman laiskuuteni.

Eipä noita kyllä ole luettaviksi tarkoitettukaan, sen verran oli Annan kommenttien innoittamana käytävä ohjelmien luettavuutta vilkaisemassa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tämä voi kertoa ohjelmat laatineista puolueista enemmän kuin ohjelmien sisältö. Ohjelmat kun ovat, kuten Anna hyvin huomaa, usein graafisesti komeasti toteutettuja mutta epäkäytännöllisiä lukea.

Jos sisällön uskaltaa vanhasta tottumuksesta tuomita sanahelinäksi, niin siinäpä on puolueiden viestin tyhjyys kaikessa onttoudessaan - ulkopuolisten ammattilaisten toteuttama komean kankea kuori ja sen sisällä vähäinen sisältö johon kukaan ei jaksa paneutua.

Jyrki Lohi 20.10.2008 18:58

Sydäntä lämmittää saada Unto Hämäläiseltä tunnustus, että vaalityötä ahkerasti tekevät ehdokkaat ovat kunniakansalaisia. Poliitikothan eivät ole kansan keskuudessa arvostettuja. Suomen Kuvalehti on tehnyt mielipidetutkimuksia ammattien arvostuksesta. Kansanedustaja on aivan häntäpäässä, kuitenkin paimenen ja puhelinmyyjän edellä.

Timo Laaninen 20.10.2008 19:19

Bloginpitäjä valitsi todella hyvän keskustelunaiheen. On nimittäin tullut tavaksi väheksyä vaaliohjelmien merkitystä. Niillä nimittäin on todella merkitystä, varsinkin eduskuntavaaleissa.

Tässä asiassa pitää antaa kunniaa Paavo Lipposelle. Hän nimittäin vakiinnutti sellaisen periaatteen, että puolueet voivat esittää hallitusohjelmaan vain sellaisia vaatimuksia, mitä ne ovat esittäneet vaaliohjelmissaan. Tämä periaate pakottaa varsinkin kolme suurinta puoluetta laatimaan vaaliohjelmansa huolellisesti. Ohjelmaan ei voi ottaa mitään sellaista, jonka toteuttaminen olisi käytännössä mahdotonta ja toisaalta, ohjelmasta ei saa jättää pois mitään sellaista minkä haluaa toteuttaa.

Otan vain yhden esimerkin keskustan ohjelmista, joiden laatimiseen olen itsekin osallistunut. Vuoden 2003 eduskuntavaalien alla keskustassa pohdittiin, pitäisikö ruokaveron alennus ottaa ohjelmaan. Lopulta arvioitiin valtiontalouden liikkumavara niin pieneksi, ettei ruokaveron alennus mahtunut ohjelmaan eikä sitä esitetty myöskään vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa. Puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki vaikutti tähän linjaukseen vahvasti.

Vuoden 2007 vaaliohjelmaan ruokaveron alennus otettiin, ja se ajettiin vaalien jälkeen myös hallitusohjelmaan.

Ohjelmien merkitys näkyy siinäkin, että keskustan ja kokoomuksen vaaliohjelmat olivat lähempänä toisiaan kuin SDP:n ohjelmaa. Toisin sanoen hallitukseen tulivat kolmesta suuresta nyt ne kaksi, joiden vaaliohjelmissa oli eniten yhteistä. Siinä mielessä ratkaisu oli paitsi vaalituloksen mukainen myös looginen.

Kuntavaaleissa tilanne on vähän toinen. Manner-Suomessa on liitosten jälkeenkin vielä 332 kuntaa. On madotonta kirjoittaa yksityiskohtaista ohjelmaa, joka sopisi kaikkiin. Niinpä kuntavaaliohjelmat jäävät väkisinkin varsin yleiselle tasolle.

Terhi Koulumies 20.10.2008 22:21

Puolueohjelmat kertovat, millainen arvomaailma puolueiden järjestöaktiiveilla on. Kuntakohtaisissa vaaliohjelmissa näkyy taas hieman suppeamman kunnallisen vaikuttajajoukon mielipide.

Itse olen monesta asiakohdasta samaa mieltä Helsingin kokoomuksen vaaliohjelman kanssa, mutta en tietenkään kaikesta. Ihmettelen mm. sitä, että ohjelmassa otetaan voimakkasti kantaa keskustatunnelin puolesta ja ruuhkamaksuja vastaan. Oma mielipiteeni poikkeaa siinä nykyisten valtaapitävien kunnallispoliitikkojen kannasta.

Riitta Skoglund 20.10.2008 22:56

Anna Mikkolalle kiitos kaunis. Tavis-ehdokkaan ruohonjuuri-kommentti: kukaan ns suorittavaa työtä tekevä kuntalainen ei jaksa eikä ehdi noita tiedostoja ja pienellä präntättyjä sivuja tutkia, eivätkä myöskään työssä käyvät ehdokkaat vertailla puolueita. Oman puolueen ohjelma toki tunnetaan. Kommentti 332 erilaiseen kuntaan: Helsingissä Vihreillä on oma vaaliohjelmansa puolueen ohjelman lisäksi - se voi olla hämmentävääkin, mutta hieman konkretisoi asioita myös. Laanisen muistutus vaaliohjelmien merkityksestä hallitusohjelmaa laadittaessa oli hyvä, joskaan ei koske kuntavaaleja.

antti liikkanen 20.10.2008 23:17

Olin valmistelemassa emeritus rehtori Esko Riepulan kanssa Rovaniemen sd-vaaliohjelmaa, jonka isolla joukolla fiilasimme ja julkaisimme usean tuhannen painoksena nimellä "PIeni kirja sosaialidemokraattien tavoitteista Rovaniemellä".

Kuntavaaleistahan tässä on kysymys, Laaninen, Unski ja Anna?

10 kohtaa, jossa asetimme pulman tai ongelman tai aiheen mustalla ja vastasimme punaisella.

Arvatkaapa, onko aiheesta keskustaenemmistöisessä kaupungissa syntynyt paljon keskustelua?

Tänään kävi Jutta Urpilainen juontamassani vaalitilaisuudessa Rollon Lordin aukean viereisessä ostoskeskuksessa halattavana (TV-1:n uutisia myöten todistettuna).

Mitä media häneltä kysyi Rovaniemen demarien vaaliohjelmasta?

Se kysyi, miltä tuntuu, kun Vanhanen, Katainen ja Herlin pyyhkivät pöytää Urpilaisen aloiteella konsensuksesta taantuman ja jopa laman uhatessa.

No, Jutta sai "kulvakon" eli poropinssin takinkäänteeseensä ja lähti niine hyvineen jatkamaan kierrostaan pitkin maatamme ja sen kunnallisia vaaliohjelmatilaisuuksia..

Me jäämme arktikumiin toteuttamaan 10-kohtaista, paikallisesti suunnattua ohjelmaamme, joka on takuuvarmaa sosialidemokratiaa ja todistaa sosiaalista mieltä.

Ilmari Nalbantoglu 20.10.2008 23:23

Ydhen puolueen pitäisi pystyä esittelemään ja perustelemaan oma erityistahtotilansa vaaliohjelmassa, ja muut puolueet seuraisivat dominoiden ikään perässä. Viittaan vähän omaan kirjoitukseeni SDP:n ja poliittisen keskustan suhdetta käsitelleessä keskustelussa.

Kaikilla puolueilla on yhteinen yleistahtotila, johon kuuluvat esim. toimivat kunnalliset palvelut, oikeudenmukaisuus, huolehtiminen ympäristöstä, ja niin edelleen. Hyvät ja kauniit asiat. Lisäksi eri puolueilla on oma erityistahtotilansa joka erottaa sen muista puolueista, ja joka on aika yksinkertainen kunkin puolueen kohdalla: RKP haluaa panostaa ruotsinkielisten asemaan, keskusta maaseudun asemaan, kokoomus suurituloisten asemaan ja niin edelleen.

Miksi puolueet keskittyvät yleistahtoon eikä erityistahtoon? Ehkä ne pelkäävät että jos yleistahtoa ei korosteta riittävästi, niin ihmiset luulevat että puolue sanoutuu siitä irti.

Jos vaikka Kokoomus julkaisisi vaaliohjelman nimellä "Oikeus rikkauteen - hyvätuloinenkin on ihminen!", mitä tapahtuisi? Luulisivatko ihmiset että Kokoomus on sanoutunut irti yleistahdosta? Voisivatko ihmiset todella ajatella näin puolueesta joka on -90-luvusta lähtien ollut useammin hallituksessa kuin oppositiossa, ja kaikenlaisia asioita, ei vain hyvätuloisten asioita, on hoidettu? Saisiko ohjelma enemmän huomiota kuin nykyiset, joita tuskin kukaan lukee? Käynnistäisikö tämä dominoefektin, jossa muidenkin puolueiden olisi perusteltava ja selitettävä erityistahtonsa, koska Kokoomuksen ohjelma on saanut enemmän huomiota? Vai nauraisivatko ihmiset Kokoomuksen ulos koska se on astunut kaapista erityistahtoinen: "takaisin kaappiin siitä: meitä ei huvita pilkata puolueita, jotka me erotamme toisistaan!".

Uskon ennemin dominoskenaarioon, vaikka tämä kieltämättä vaatisi aika paljon uskallusta puoluetoimistoilta, ja -eliiteiltä. Toisaalta seuraavissa vaaleissa viimeistään lienee korka aika tällaiselle eksperimentille: paljoa hävittävää ei luulisi olevan, kun nykyisellä linjalla kukaan ei lue ohjelmia, ja harvat erottavat puolueita.

Jussi Lähde 21.10.2008 10:21

Laanisen muistutus Lipposen luomasta käytännöstä on erinomainen. Olisikohan pormestarikaupungiessa otettava käyttöön sama käytäntö kuntavaaloihjelmien osalta?

Erilaisia pormestariohjelmiahan niissä jo nähty, mutta puolueiden vaaliohjelmat ovat äänestäjille tuntemattomia.

Ilmari Nalbantoglu 22.10.2008 0:23

Jussi Lähteelle: Ihan pohtimisen arvoinen asia, mutta uskon että tuo Lipposen menetelmä ei oikein toimi ilman hallitus-oppositio asetelmaa. Tämä ei ole kunnissa tilanne, ei pormestarikunnissakaan.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

  3. 3

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  4. 4

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  5. 5

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  6. 6

    Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

  7. 7

    Järjestäjät: Uusnatsien vastamielen­osoitukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata äärivasemmistoksi

  8. 8

    Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

  9. 9

    Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

  10. 10

    Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  3. 3

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  4. 4

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  5. 5

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  6. 6

    Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

  7. 7

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  8. 8

    Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

  9. 9

    Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

  10. 10

    ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  2. 2

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  9. 9

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  10. 10

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  11. Näytä lisää