Perässähiihtäjä

Pitäisikö Suomen ja Ruotsin hallitusten kokoontua vuosittain yhteiskokoukseen?

Torstai 14.5. ja 5. postaus

Tässä korkeassa iässä ihmisen kaikki päivät ovat historiallisia, mutta tänään 14. toukokuuta on jotain erikoista ilmassa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen jättää tehtävänsä lähes 19 vuoden työrupeaman jälkeen. Ihalainen ennätti olla SAK:n leivissä 40 vuotta. Hänelle valitaan seuraaja SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla. Täältä Sanomatalosta tekee näinä päivinä lähtöä vielä Ihalaistakin kokeneempi veteraani. HS:n pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennanen on vetänyt 44 vuoden urakkaansa yhteen ja kirjoittanut EU:n uusista jäsenmaista ja muistakin ex-sosialistimaista kolmiosaisen sarjan HS:n ulkomaansivuille.

Eki on ikuinen nordisti, joten tämä päivä on hänelle muutenkin juhlava. Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuvat Hämeenlinnassa yhteiseen istuntoon, jota ajattelin käydä katsomassa paikan päällä.

Hallitusten istunnossa, jossa on paikalla peräti 34 ministeriä, käsitellään naapurimaiden yhteistyötä ja tulevaisuutta, ja se on vuoteen 1809 liittyviä tapahtumia, joissa muistellaan Suomen eroamista Ruotsista.

Istuntoa johtavat pääministerit Matti Vanhanen ja Frederik Reinfeldt. Kaikki ruotsalaisministerit eivät voi tulla paikalle, sillä Ruotsin perustuslain mukaan vähintään viiden ministerin pitää olla kotimaassa. Kyllä ruotsalaiset ovat sitten varovaisia. Meillä ei vastaavaa säännöstä perustuslaissa ole. Suomalaisista ministereistä poissa on vain Paavo Väyrynen, joka on presidentti Tarja Halosen valtiovierailuseurueessa Valko-Venäjällä.(korjaus Ukrainassa)

Hallitusten yhteistä istuntoa ei ole koskaan aikaisemmin järjestetty. Suomen tai Ruotsin hallitukset eivät ole pitäneet minkään muun hallituksen kanssa samanlaista istuntoa, joten siinä on historiaa kerrakseen.

Myös koko maailmassa tämä on hyvin harvinaista. Kyselin pari kuukautta sitten HS:n Kuukausiliitteessä, tietääkö kukaan vastaavia yhteiskokouksia pidetyn. Sain seikkaperäisen selvityksen Saksan ja Ranskan hallitusten yhteistyöstä. Ne kokoontuvat kerran vuodessa yhteiseen istuntoon.   Yhteistyöstä on sovittu niin tarkasti, että molemmissa maissa ministeriöt valmistelevat yhdessä istuntojen esityslistat. Istuntoja on pidetty vuodesta 2003, ja viimeksi kokoonnuttiin 12. maaliskuuta 2009 Berliinissä.

Ei ole vaikea arvata, että tämä järjestelmä on tiivistänyt Saksan ja Ranskan yhteistyötä – myös Euroopan unionissa. Sitä kautta sillä on ollut ja on merkitystä myös Suomelle.

Siitäpä sikiääkin seuraava kysymys. Toistan ensimmäisessä postauksessa esittämäni toiveen, että myös ehdokkaat tulisivat keskusteluun mukaan. Minulla ei tietysti mitään sitä vastaan, että vihreiden, demarien ja vasemmistoliiton ehdokkaat kirjoittavat kommentteja tänne blogin keskustelupalstalle, mutta mukava olisi kuulla muidenkin puolueiden ehdokkaiden ajatuksista, jos niitä on.

Päivän Hyvä Kysymys: Pitäisikö Suomen ja Ruotsin hallitusten kokoontua vuosittain yhteiskokoukseen?

Päivän lainaus:

Vanhanen ei joko tunne asianlaitaa tai sitten hän ylimielisyyttään kuvittelee voivansa muovata EU-käytäntöjä mielensä mukaan. Parlamentaarikot eivät edusta maan hallitusta Suomen kansaa, jolta ovat valtuutuksensa saaneet. Ironista kyllä, Vanhanen tuli samalla tehneeksi palveluksen EU-vaaleille. Kohu pysäyttää miettimään, kenen asialla mepit ovat ja millaisia vaikutuksia erilaisten ehdokkaiden äänestämisellä ja läpimenolla voisi olla.

Uutispäivä Demarin pääkirjoitus 14.5. 2009

JK. Kannattaa katsoa tänään torstaina Yleisradion TV 1:n kanavalta kello 21.05-22.40 Vaalimarkkinat. Vaikka lähetys tuleekin suorana ja vielä Turusta, se voi olla kiinnostava. Palaamme siihen huomenna blogin keskustelussa.

18 vastausta artikkeliin "Pitäisikö Suomen ja Ruotsin hallitusten kokoontua vuosittain yhteiskokoukseen?"

Markku J Jääskeläinen 14.05.2009 10:38

Miksi? Miksi juuri Ruotsi? Ok, onhan se ltoki ähellä,mutta onhan Itämeren rannalla muitakin - vaikutusvaltaisempiakin - valtioita.

Saksan ja Ranskan hallitusten onkin hyvä kokoontua, koska koko EU:n historia liittyy niiden välisen sodan välttämiseen. Me taas emme ole sotineet Ruotsin kanssa muualla kuin urheilun saralla.

Suomella on omat intressinsä, jotka ovat ainakin osin ristiriidassa läntisen naapurimme kanssa. Myös siellä on valittu erilaiset linjaukset, muun muassa valuutan suhteen.Keskustelu on aina paikallaan, mutta onko yhteiselle tahdonmiuodostukselle todellakin tarvetta?

Tuomas Koivuniemi 14.05.2009 11:27

Suomella ja Ruotsillahan on pitkä yhteinen historia, minkä vaikutus näkyy monella tapaa tämän maan hallinnossa, kulttuurissa ja toimintatavoissa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut Suomenkin kannalta hedelmällistä siitä lähtien, kun siihen mukaan 1950-luvulla mentiin. PN oli aikaansa edellä ollut keksintö, jos sitä vertaa vaikkapa Euroopan unioniin.

Eurooppa-politiikan ja yhteisten intressien edistämisen kannalta voisi olla paikallaankin, että Suomen ja Ruotsin hallitukset säännöllisesti tapaisivat yhteisvoimin. Tätä toivoo myös päätoimittamani lehden haastattelussa myös Ruotsin varapääministeri Maud Olofssonkin ( http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3980.html?view=tpn )

Mika Häkkinen 14.05.2009 11:30

Minusta asia on jo hoidossa. Suomi, Ruotsi ja muut Pohjoismaat tapaavat ja koordinoivat ministeri- ja virkamiestasolla koko ajan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Kansanedustajat toimivat yhteistyössä Pohjoismaiden neuvostossa. Näin ollen ei kahdenväliseen erityiseen järjestelyyn ole tarvetta, vaan yhteistyö hoidetaan Pohjoismaisella foorumilla. Ja uskallan väittää, että Pohjoismaiden yhteistyö on pidemmälle vietyä kuin Saksan ja Ranskan.

Ehkä moisia kahdenvälisiä pysyviä tapaamisia pitäisi harrastaa pikemminkin tuonne itänaapurin suuntaan.

Yhdyn täysin Unton toiveeseen kuulla myös konservatiivikokoomuksen ja liberaalikeskustan kandidaattien näkemyksiä. Vai onko hiljaisuuteen syynä se, että täällä on minusta aika ansioituneesti nostettu esiin aiheita, joista ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita ja eroja puolueiden välillä löytyy? Esimerkiksi Kokoomuksen Stubbin mielestähän ei EU-vaaleissa pitäisi puhua työllisyydestä lainkaan, aivan kuin työllisyys ei olisi myös EU-politiikan ja sisämarkkinoiden keskiössä. Kiva yritys määrittää keskustelunaiheet etukäteen.

Mielenkiinnolla odotan muuten porvaripuolueiden reaktiota demarien välikysymysuhkaukseen työllisyyslisäbudjetista. Erityisesti nuorisotyöttömyys on räjähtämässä silmille.

Minusta on jo jonkin aikaa näyttänyt, että hallituksessa yritetään tehdä mustasta valkoista väittämällä, että kaikki on jo tehty. En ihan täysin ymmärrä, kuinka veronalennukset ovat lääke kaikkeen sekä nousu- että laskukaudella. Valtiota ei suostuta käyttämään iskunvaimentimena sitä sosiaalista ahdinkoa helpottamaan, minkä tiukentunut taloustilanne tuo tullessaan.

Pitäisi ymmärtää, ettei valtio ei ole voittoa tuottamaan pyrkivä yritys, vaan sillä on perustuslakiin määritellyt velvollisuudet pitää kansalaisista huolta myötä ja vastoinkäymisissä. Siksi velanotto huonoina aikoina on perusteltua.

Irtisanomiset, palkanalennukset, palveluiden leikkaukset lisäksi vain syventävät kriisiä kun kotimaan kulutuskysyntä pienenee. Onhan se selvää, etteivät yritykset voi myydä, jollei ole ostajia. Ja tämä taasen johtaa lisääntyneeseen työttömyyteen.

Työllisyystalkookeskustelu on täysin relevantti myös EU-vaaleja ajatellen. Elvytyslinjauksia ja työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään myös EU:ssa. Lisäksi siellä tehdään keskeisiä linjauksia sen suhteen, kenen ehdoilla EU toimii - markkinoiden vai ihmisten.

Toivottavasti taloudesta ja työllisyydestä käydään keskustelua vielä tässäkin blogissa.

Joonas Turunen 14.05.2009 11:34

Unskin kysymys on mielenkiintoinen. Niin Suomen ja Ruotsin kuin Pohjoismaidenkin yhteistyö EU:n rakenteissa tuntuu hajanaiselta.

Pohjoismaat ovat kulkeneet hieman eri teitä kansainvälisessä kehityksessä. Islanti ja Norja eivät ole EU:n jäseniä, Suomi on ainoana Pohjoismaana mukana Eurossa kun taas Suomi ja Ruotsi pysyttelevät sivuraiteella Nato-yhteistyössä.

EU-politiikan suhteen varmasti olennainen kysymys on, että missä asioissa Pohjoismaiden intressit oikeasti yhtenevät. Itämeri ja "pohjoinen ulottuvuus" ovat olleet aina agendalla, eikä edistystä tunnu tapahtuvan, vaikka näissä yksituumaisuutta on saavutettu ilmankin vuosittaisia hallitusten yhteiskokouksia.

Erityisesti demareiden suusta usein kuulee, että Pohjoismaiden pitäisi yksissä tuumin viedä omaa sosiaalista malliaan Eurooppaan. Tanskan "flexicurity" on ollut EU:ssa puheissa jo vuosikausia. Mikä se Suomen ja Ruotsin malli oikein on, mitä pitäisi Eurooppaankin viedä?

Jarkko Rahkonen 14.05.2009 11:36

Päivän Hyvä Kysymys: Pitäisikö Suomen ja Ruotsin hallitusten kokoontua vuosittain yhteiskokoukseen?

Vastaan: aihetta varmaan olisi ja hyötyä molemmille osapuolille. Aluksi pitäisi sopia mitä yhteiskokouksilla tavoitellaan ja miten asialistat kootaan.

Unto kun viittaat Erkki Pennasen merkittävään toimittajatyöhön niin mieleen tulee HS:n artikkelitoimittajien pisimpään kestänyt kampanja Suomen natojäsenyydestä. Ensimmäisessä yhteiskokouksessa voitaisiinkin käsitellä Suomen ja Ruotsin yhteisiä turvallisuuskysymyksiä ja naapureiden suhdetta.

muuttuvaan Natoon.

Toisen kokouksen aiheena voisi olla EU:n tai oikeastaan EKP:n rahapolitiikka ja naapureiden Emu-jäsenyys sekä ylikansallisten finassi- ja rahalaitosten valvonta EU:ssa ja YK:n tasolla.

Kolmannen -mutta ei siis ensimmäisen- yhteiskokouksen aiheena voisi olla naapureiden kielipolitiikka ja naapurimaiden kielten tasapuolinen kohtelu koulutuksessa ja yleensä.

Neljännessä ilmasto- energia ja Itämeren suojelu.

Aiheita on varmaan muitakin ja yhteiskokoukset olisivat hyödyksi.

Heikki Rönkkö 14.05.2009 12:10

Vähintäänkin aiheellista kysyä pitäisikö kahden hallituksen mennä vuosittain keskiaikaiseen linnaan vannomaan verivaloja, kuten pikkulapset konsanaan.

Neulalla pistetään sormesta pisara ja sitten sanotaan, että kaveria en jätä, en ikinä!, mutta pientä Stora-Ensoa en sentään painosta

Vakavammin puhuen, ehkä Linnan kätköissä valmistellaan seuraavaa hallituspohjaa? Onhan tunnettua, että Suomi-laiva seilaa pystyssä kunhan sitä muistetaan varjella joltakin vaaralta.

Sotaa ei ole näköpiirissä joten muuta epäpoliittista on keksittävä. Siispä Itämeri on pelastettava. Timo Soini on propellipäisten tohtoreidensa kanssa jo ilmoittautunut talkoisiin, Matti Vanhasen ja monen muun lisäksi.

Antti Myyrä 14.05.2009 14:36

Liittyy melko etäisesti kirjoitukseen, mutta pisti silmään maininta valtiovierailusta Valko-Venäjälle. Presidentin kanslian mukaan kun presidentti on valtiovierailulla Ukrainassa, http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=72543 .

Sattuiko ajatusvirhe vai antaako presidentin kanslia virheellistä tietoa valtiovierailun kohdemaasta?

Mikko Airto 14.05.2009 14:47

Tämänpäiväinen kysymys ei taida iskeä ihmisten eurovaalihermoon. Vastaan kuitenkin, että kaikenlainen pohjoismainen yhteistyö on mitä kannattavinta ja suositeltavinta enkä näe mitään estettä hallitusten jokakesäiselle yhteiskokoukselle. Sen enempää sanottavaa aiheesta ei edes kaltaiselleni aktiivisesti kampanjoivalle tästä oikein irtoa.

Kristian Sundqvist 14.05.2009 15:06

Päivän hyvään kysymykseen: Sympaattinen perinnehän se olisi, mutta ministerien kalentereita ajatellen kuitenkin ajanhukkaa. Mitään varsinaista substanssia tuollaisilla kokouksilla ei oikein ole. Lisäksi epäilen suuresti ruotsalaisten kiinnostusta asiaan.

Jos tällainen käytäntö omaksuttaisiin, niin omaksuttakoon se Viron kanssa olettaen, että heitäkin asia innostaa. Kun kansojemme yhteys tunnetuista syistä taannoin katkesi puoleksi vuosisadaksi, on molemmilla puolilla itämerta vielä paljon kiinniotettavaa. Kuinkahan suuri prosentti suomalaisista esimerkiksi edes tietää, kuka on Viron pääministeri?

Suomen ja Viron suhteet eivät ole säröttömät, ja ennakkoluuloja löytyy kummastakin maasta, tosin enemmän poliitikkojen kuin ns. tavallisen kansan keskuudesta. Eli päivän hyvään kysymykseen vastaus: Kyllä vuosittaisille yhteiskokouksille, mutta kumppaniksi Viro!

Harri Smått 14.05.2009 19:37

Turvallisempaa tuo kokoontuminen lienee henkilökohtaisesti kuin tekstiviestien lähettely lähitulevaisuudessa, jos rakas naapurimme toteuttaa mielenkiintoisen eleensä avoimuutta kohtaan. Joskin paljosta muustakin, niin tuosta aloitteesta olen avoimesti kateellinen.

kristian luoto 14.05.2009 22:37

Mainittakoon pieni asia perustuslaista, kuulema noi kokoukset on mahdollisia vain suomessa, koska suomen perustuslaki ei kuulema anna "lupaa" pitää kokouksia ulkomailla. Ruotsissa laki taas sallii, mutta viiden ministerin pitää olla kotimaassaan päivystämässä mahdollisen kriisin takia.

Näin ainaskin eräs ministeri väitti erään nimettömän puolueen tilaisuudessa tässä taannoin :)

Jussi Lähde 14.05.2009 23:28

Suksi lipsahtaa nyt hieman aiheesta. Myös Turun Sanomien Aimo Massinen on lopettelemassa pitkää aktiiviuraa, joka ei vähiten miehen omaksi yllätykseksi päättyi päätoimittajuuteen. Tunnustuksellinen demari Turun Sanomien päätoimittajana on melkoinen muutos traditioon, tosin melkoisia olivat nekin vaiheet jotka nimitykseen johtivat.

Arvostan Aimo Massista journalistina ja hyvänä keskustelukumppanina. Aimo on arvodemari maassa, joka joutui valtademareiden käsiin, mikä puolestaan johti koko SDP:n sisöltö- ja toimintakriisiin.

Sallinet Unski nämä kiitoksen sanat tässä yhteydessä.

Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteiskokous? Kyllä, siinä missä Suomen ja Viron sekä Suomen ja Venäjän hallitusten tapaamiset. Tarvitaanko siihen nyt kokousta? Tuskin, eiköhän symposium olisi parempi, sanan etymologian huomioiden.

antti liikkanen 15.05.2009 7:42

Mikään naapurimaiden hallitusten välinen kokous ei ole mielestäni turha.

Sama tarkoitus siinä on kuin EU:lla, WTO:lla, YK:lla jne.

Saadaan asioita ja ihmisiä verkottumaan.

Sen sijaan Turun TV-1-tilaisuus 14.5. illalla ei tainnut tarkoitustaan isommin palvella (paitsi siinä, että pienet puolueet pääsivät ääneen). Onneksi EUroviisujen karsinnat katkaisivat möötin.

Kökömpää kokoontumista ja kökömpää ylöspanoa ei juuri ole vastaani politiikassa tullut.

Ainoa ilon aihe oli - pienten puolueiden esiinpääsyn lisäksi - se, että itse en ollut mukana, tällä kertaa.

Hämeenlinnan kokous voitaisiin seuraavaksi järjestää niillä kivillä, joilla Pähkinänsaaren rauhaa rakennettiin.

Turun kokousta ei, toistan EI, kannata toistaa: koskaan!

Seppo Isotalo 15.05.2009 10:36

Keskustelua täytyy terävöittää. Otetaan kerran Esko Seppänen alustamaan Unskin tilalle niin saadaan ainakin 50 puheenvuoroa. Ehdokkaat tulevat mukaan kun keskustelu laajenee siihen kuin se oli edellisissä vaaleissa.

Hallitukset kokoontuvat päättämään - ei keskustelemaan. Hämeenlinnan kokouksessa kahden maan ministerit tekivät yhteisiä päätöksiä, ei siis keskusteltu kuten tehdään EU-parlamentissa. Mitään vaikeita asioita ei ollut esityslistalla. Yhteisestä Natoon liitymisestä ei näin voida päättää. Sensijaan voitaisiin hyvinkin päättä yhteisestä puolueettomasta sotapolitiikasta, jossa varustaudutaan Natoa ja Venäjää vastaan.

Tällaiseen päätökseen olivat Suomen ja Ruotsin hallitukset menossa syksyllä 1940. Yhteisestä kuninkaasta, ulkopolitiikasta ja armejasta oltiin yhtä mieltä. Lähtökohtana oli puolustautuminen Saksaa ja NL vastaan. Yhteistä hallitusistuntoa olisi silloin tarvittu, tänään se on vain teatteria.

Heikki Rönkkö 15.05.2009 12:07

Idän karhun uhkaa torjumaan perustettujen pohjoismaisten yhteistyöelinten merkityksen kutistuttua EU:n myötä, on ymmärrettävää, että Hämeen linnan kokoustakin arvioidaan kriittisesti, joskin HS:n pääkirjoitus antaa ymmärtää että kaikki on hyvin kunhan muistellaan historiaa ja opitaan ruotsinkieltä.

Mutta tänäänkin kannattaa lukea myös HBL:ää. Sen pääkirjoittaja päättelee Pohjoismaiden Neuvoston olevan todellisessa kriisissä, koska kansalaiset kokevat sen askartelevan väärien asioiden parissa. Sen sijaan, että käsiteltäisiin rajat ylittävää rikollisuutta ja turvallisuuspolitiikka, askarrellaan kulttuuri- ja kielikysymysten parissa.

Eilisestä Hämeen linnan tiedotustilaisuudesta päätellen G20-ryhmän ytimeen pyrkivä Matti Vanhanen alkaa yhä selvemmin kuullostaa Paavo Lipposelta. Itämeren pelastajan roolikin passaisi hänelle ilmeisen hyvin.

Jan Rossi 15.05.2009 15:11

Unskin kysymykseen, miksikäs ei kun Euroopan hallitukset kokoontuvat säännöllisesti myös EU:ssa yhteisiin kokouksiin. Päivän toinen merkittävä asia on se, että Vanhanen ja Katainen matkustivat Kreikkaan Bilderberg-kokoukseen, josta Suomessa luonnollisestikaan ei keskustella. Kysyisin Unskilta, että miksi mediamme vaikenee poliitikkojemme matkoista juuri Bilderbergiin? Mikä tässä Bilderbergissä on niin ihmeellistä, että HS ei voi tehdä asiasta laajaa artikkelia ja kertoa, että mistä on kysymys?

Itse kirjoitin kannanoton omille sivuilleni asiasta jo viime helmikuussa ja kysyin, että mikä ihmeen Bilderberg?

Jan Rossi

Mikä ihmeen Bilderberg-ryhmä?

JAN ROSSI 21.2.2009

--------------------------------------------------------------------------------

Kansainvälisessä politiikassa on monia poliittisia ja taloudellisia vaikuttajaryhmiä, mutta yksi ryhmä nousee vaikuttavuudessan ylitse muiden ja se on Bilderberg-ryhmä. Bilderberg-ryhmän tekee kummalliseksi se, että kukaan sen kokouksiin osallistuneista ei ole suostunut kommentoimaan sitä millään tavalla. Kyselyitä ei ole tullut myöskään median edustajien puolelta, vaikka tämän pitäisi olla itsestään selvää.

Mikä Bilderberg-ryhmä oikein on? Bilderberg-ryhmä saa nimensä hotellista, jossa se ensimmäisen kerran kokoontui 1954 Hollannissa. Ryhmän laittoi alulle Hollannin prinssi Bernhard, joka halusi lähentää amerikkalaisia ja eurooppalaisia politiikan, talouden ja median vaikuttajia toisiinsa II maailmansodan jälkeen.

Perustamisestaan saakka ryhmä on kokoontunut eri puolilla Eurooppaa ja USA:ta. Kokouksiin ovat osallistuneet monia merkittäviä huippupoliitikkoja, joiden roolista kokouksissa ei ole saatu mitään vastauksia. Myös monet suomalaiset merkittävät talouden, politiikan, yliopistomaailman ja median edustajat ovat osallistuneet kokouksiin, mutta heidänkään roolista kokouksissa ei ole saatu vastauksia.

Bilderberg-ryhmä kokoontui Suomessa Kalastajatorpalla 1994. Tuolloin Suomesta mukana olivat pääministeri Ahon johdolla lähes kaikki sen ajan merkittävämmät suomalaiset vaikuttajat. Suomen tiedotusvälineet vaikenivat kokouksesta. Vuoden 1994 jälkeen ahkerimmat osallistujat ryhmän kokouksissa ovat olleet entinen pääministeri Paavo Lipponen, entinen presidentti Martti Ahtisaari ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Ollila on osallistunut lähes kaikkiin kokouksiin 1994 jälkeen. Nykyisen hallituksen ministereistä kokouksiin on osallistunut valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka osallistui Istanbulin tapaamiseen vuonna 2007.

Mikä Bilderberg-ryhmä on? Kysymyksiä ryhmästä on enemmän kuin vastauksia. Se tiedetään, että ryhmä kokoontuu salaisissa paikoissa ja ei tee mitään julkilausumia keskusteluistaan. Ryhmä itse väittää, että se ei päätä mistään, eikä mitään agendaa olisi keskusteluista.

Onko ryhmä siis harmiton keskustelukerho? Tuskin, sillä kokouksiin osallistuvat säännöllisesti monia merkittäviä talouden ja politiikan vaikuttajia. Miksi esimerkiksi ryhmän monivuotinen osallistuja Chase Manhattan pankin omistajiin kuuluva Rockefeller-suvun päämies David Rockefeller vaivautuisi paikalle, jos kokouksissa ei päätettäisi mistään? Miksi merkittävä kansainvälisen politiikan vaikuttaja Henry Kissinger tulisi paikalle jos mistään ei päätettäisi? Miksi monet talouden ja median vaikuttajat tulisivat paikalle jos ei olisi agendaa?

Bilderberg-ryhmästä käydään internetissä monilla sivuilla kiivastakin keskustelua. Monet tutkijat ovat väittäneet, että ryhmä olisi jokin salaseura, jolla olisi agendamaan ajaa maailmanhallitusta. Jos tämä olisi totta, aika huonosti nämä vaikuttajat olisivat ajaneet asiaansa, sillä maailma on parhaillaan yhden pahimman globaalisen talouskriisin kourissa. Olisivatko harmaat vaikuttajat tietoisesti ajaneet maailmantalouden kriisin partaalle ajaakseen jotakin uutta talousjärjestystä globaaleille markkinoille? Jotkut ovat tälläistäkin esittäneet.

Tilanne on se, että ryhmän todellisista aikeista ei ole tietoa. Spekulaatioita on paljon. Spekulaatiot jatkuvat niin kauan kunnes joku ryhmän jäsenistä tai osallistujista kertovat mistä ryhmän toiminnassa on kysymys.

Unto Hämäläinen 15.05.2009 15:18

Vastaus Jan Rossille.

Kun työskentelin takavuosina HS:n politiikan uutistoimittajana, tein itse ja teimme porukalla useita uutisia Bilderberg-ryhmän kokouksista. Täytyy myöntää, ettei se aina ollut aivan helppoa, sillä ryhmän kokoukset olivat ja ovat edelleen salaisia. Mutta kyllä sieltä tietoja herui, esimerkiksi keväällä 1994 Helsingissä Kalastajatorpalla järjestetty kokous oli varsin kiintoisa.

Nyttemmin en ole seurannut yhtä aktiivisesti ryhmän toimintaa. Minulle Jan kertoi kertoi uutisen pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen osallistumisesta Bilderberg-ryhmän kokoukseen.

Jos asianomaiset ministerit eivät ole tiedottaneet matkoistaan samalla tavalla kuin muista virkamatkoistaan, se on ilmiselvä virhe.

Tällainen matkailu ei ole yksityisasia.

Unto H.

Jan Rossi 15.05.2009 15:23

Asiasta on maininta valtioneuvoston sivuilla. Olisi toivottavaa, että ministerit kertoisivat rooleistaan kokouksessa. Tilanne on se, että Euroopan parlamentissa monet mepit ovat kyselleet Bilderbergin perään. Siellä siis on keskusteltu, että oman muistini mukaan eduskunnassa ei koskaan, vaikka useat suomalaispoliitikot ovat osallistuneet kokouksiin.

http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=261469

Jan Rossi

Luetuimmat
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  4. 4

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  5. 5

    Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

  6. 6

    Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

  7. 7

    "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

    Tilaajille
  8. 8

    Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

  9. 9

    Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

  10. 10

    Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

  3. 3

    Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

    Tilaajille
  4. 4

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  5. 5

    Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

  6. 6

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  7. 7

    Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

  8. 8

    Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

  9. 9

    Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

  10. 10

    Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  6. 6

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  7. 7

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  10. 10

    Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

    Tilaajille
  11. Näytä lisää