Perässähiihtäjä

Ratkaiseeko raha EU-vaaleissa?

Tiistai 19.5. ja 8. postaus

Eilen maanantaina paukahti kello 13.42 sähköpostiini viesti Sdp:n Reijo Paanaselta, joka kertoi jättäneensä vaalirahoitusilmoituksensa. Paananen oli ensimmäinen ehdokas, joka jätti vapaaehtoisesti – ja hyvissä ajoin – ennen vaalipäivää ennakkoilmoituksensa. Hyvä Reijo! Tätä kirjoitettaessa ennakkoilmoituksia on tullut jo kolme lisää: kristillisdemokraattien Mikael Snellman, kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja vasemmistoliiton Juha Sandberg ovat myös toimittaneet oikeusministeriön nettisivuille omat ilmoituksensa. Hienoa työtä!

Millaisia rahoja tässä sitten liikutellaan?

Paanasen vaalibudjetti on noin 60 000 euroa. Tiedotteensa mukaan Paananen sanoo: ”Ilmeisesti viestini työtä tekevien asiasta on oikea, kun apua on ilmaantunut kaikkien keskusjärjestöjen, Akavan, SAK:n ja STTK:n liitoista.” Siviilissä Paananen työskentelee SAK:n järjestöpäällikkönä.

Snellmanin budjetti on 3 500 euroa. Korholan budjetti on 60 000 euroa, josta 40 000 euroa tulee yrityksiltä, 10 000 euroa yksityisiltä henkilöiltä ja 10 000 euroa omassa lompakosta. Sandbergin kampanja maksaa 12 000 euroa. Siitä suuri osa tulee yrityksiltä, puoluejärjestöiltä ja muilta vastaavilta.

Mielenkiintoista.

YLEn eurovaalikoneen taustatiedoissa 84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista on suostunut kertomaan vaalibudjettinsa suuruuden. Näistä 117 ehdokkaasta vain 17 käyttää kampanjaansa vähintään 50 000 euroa.

Eräs 50 000 euron rajan ylittävistä on vasemmistoliiton ehdokas Kyösti Suokas. Rakennusliiton II puheenjohtaja Suokas on vaaleissa ensikertalainen, mutta ay-rahan turvin hänen budjettinsa nousee yli 100 000 euroon.

”Johtuen vaalirahasuhmuroinnista ja talouskriisistä, ulkopuolisen rahoituksen saaminen on ollut vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samaa ovat sanoneet myös monet kokeneet konkarit”, kokoomuksen ehdokas Ukko Metsola kertoo Ylen uutisten nettisivuilla.

”Päätin, että kun tähän leikkiin on lähtenyt, niin se pitää myös kestää. Otin vaalilainaa ja laitoin omat rahat kiinni”, Metsola kertoo rahoittavansa yli 100 000 euron kampanjansa lähes kokonaan itse.

Aikamoisia summia liikkuu vaaleissa. Mutta nostan hattua tässä postauksessa mainituille ehdokkaille. Paananen, Snellman, Korhola ja Sandberg kiirehtivät ensimmäisinä kertomaan oikeusministeriön nettisivulla kampanjarahoituksestaan. Suokas ja Metsola avasivat samoja tietoja Ylen haastattelussa.

Tämän blogin kommenttipalstalla voi kertoa lisää, jos haluaa. Ehdokkaille ja heidän tukiryhmilleen ja tietysti kaikille muillekin asiaihmisille sana on vapaa.

Päivän Hyvä Kysymys on: Ratkaiseeko raha EU-vaaleissa?

Päivän siteeraus:

Usein sanotaan, että Euroopan parlamentin valta on pieni. Väite on sinällään totta, sillä parlamentin toimintavalta on suppea. Se kuitenkin kasvaa koko ajan EU:n laajentuessa ja varsinkin silloin kun tai jos Lissabonin sopimus astuu voimaan.

Parlamentin vallan kasvaminen johtuu siitä, että komission ja Euroopan Unionin neuvoston on yhä hankalampi tehdä kompromisseja kokouksissaan, sillä näiden päätöksentekoelinten jäsenten määrä on kasvanut varsin suureksi - nykyisillään 27:ään. Komissaarien ja ministerien tiukka kokousaikataulu ei anna mahdollisuutta asioiden järkevään käsittelyyn.

En pidä parlamentin toimivallan kasvamista huonona kehityksenä, sillä parlamentti on kansan suorilla vaaleilla valitsema. Parlamentin työskentely on osittain ainakin julkista ja mitä enemmän sillä on valtaa, sitä enemmän kansa pystyy vaikuttamaan EU:n kehityksen suuntaan. Mitä enemmän äänestäjillä on mahdollisuuksia vaikuttaa, sitä kiinnostuneempia EU:sta ollaan.

Vaikka parempaan suuntaan ollaan menossa, kuiluja äänestäjien ja Brysselin välissä on paljon. Ongelmia on EU-tiedotuksessa sekä oman eduskuntamme ja Meppien välisissä suhteisssa. Yksi kiinnostusta vähentävä tekijä on varmasti EU:n kaukaisuus.

EU:ta voitaisiin tuoda lähemmäksi kansalaisia antamalla Mepeille aloiteoikeus. Toki parlamentaarikot voivat omia kanaviaan pitkin viedä asioita eteenpäin vaikkapa komissioon, mutta suora oikeus tehdä aloite Mepeiltä puuttuu.

Eurovaaliehdokas Timo Tapaninen (kesk) vaaliblogissaan 19.5. 2009

30 vastausta artikkeliin "Ratkaiseeko raha EU-vaaleissa?"

Anna Mikkola 19.05.2009 11:29

Ei se ratkaise, mutta on tärkeä. Rahaa voi siis käyttää myös tyhmästi esimerkiksi kokemattomuuttaan: tunkea sitä vaalien kannalta merkityksettömiin tarkoituksiin tuhansia ja kymmeniä tuhansia tai laiminlyödä varsinaisen vaalityön siinä luulossa, että raha korvaa kaiken.

Onhan niitä suuren budjetin vaalifloppejakin nähty.

Mutta varsinkin valtakunnallisissa vaaleissa se on toisaalta kampanjoinnin edellytys. Näissä vaaleissa näkyvyys pitää ostaa, ja se pitää ostaa jos ei aivan koko maassa niin puolessa nyt kuitenkin. (Tästäkin voisi kirjoittaa oman bloggauksensa, että mikä on median käsitys vaaliuutisoinnista, mutta jätetään vaalien jälkeiseen aikaan.)

On hyvä, että media on alkanut hieman vahtia vaalibudjetteja, ja kyseenalaistamaan niitä. Sinänsä on vähän harmittavaa tai huvittavaa se, että samaan aikaan ei olla valmiita juurikaan lisäämään maksuttoman näkyvyyden määrää. Ehdokas on siis vähän pattitilanteessa.

Ehkäpä tilanne on ajanut ehdokkaat radikaalisti lisäämään pienen mittakaavan vaalityötä, joka harvemmin lehdissä näkyy?

Tuomas Tiihonen 19.05.2009 13:06

Anna kirjoitti oikeansuuntaisesti, eli raha ei missään nimessä ratkaise, mutta mahdollistaa valtakunnallisen kampanjoinnin vaaleissa, jotka presidentinvaaliin verrattuna vaativat merkittävästi suurempia panostuksia ehdokkaan näkyvyyteen.

Suurin panostus, jonka ehdokas voi oman vaalityönsä eteen tehdä, on kuitenkin itseään säästämätön jalkatyö, eli äänestäjien henkilökohtainen tapaaminen. Tässä on suureksi avuksi sitoutunut ja motivoitunut tukitiimi, joka tarjoaa ehdokkaalle paitsi lisää käsiä ja jalkoja, myös ihmisiä, joille voi purkaa sitten auto-, juna- ja lentomatkoilla ajatuksiaan ja kaiuttaa uusia ideoita. Vilpittömästi sääliksi käy niitä ehdokkaita, jotka joutuvat yksin kiertämään mainiota maatamme kuukauden verran.

Ehdokkaalla, joka onnistuu valtakunnallisen tiimin rakentamisessa, on merkittävä kilpailuetu muihin nähden: hän pystyy olemaan monessa paikassa samaan aikaan. Kun jakomateriaali on kunnossa ja motivaatio kohdallaan, saa paikallinen vaalitiimi luotua tunnelmaa, vaikka ehdokas itse olisikin toisella puolella maata.

Teemu Lehtinen 19.05.2009 13:12

Kyllä rahalla on merkitystä kampanjoinnissa. Sen tietävät kaikki, jotka ovat olleet viestinnässä mukana. Halvalla on vaikea tehdä hyvää. Mutta vähemmälläkin rahalla voi toki päästä pitkälle, jos kekseliäisyys ja teknologian osaaminen on kunnollisella tasolla.

Kirjoitin pari viikkoa sitten kampanjoinnista - modernista sellaisesta - artikkelin firmamme blogiin (http://knowhow.gr/extfiles/Political_campaigning.pdf). Tarkoituksena oli pohtia, miten vähemmällä rahoituksella ja kannattajien tekemällä kampanjalla voisi yrittää uudistaa poliittista kommunikointia. Kun tätä nykyä asun Kreikassa, on kehotus kirjoitukseni lopussa tarkoitettu paikallisille kandidaateille. Mutta kyllä se kelpaa Suomeenkin.

Monet näistä keinoista on kokeiltu, Obamalta saa ottaa oppia myös Euroopassa. Tutuista ehdokkaista monet yrittävät jo jotain tähän suuntaan, mutta kukaan ei vielä ole päässyt kovin pitkälle. Jos kampanjamateriaalin tekevät kannattajat, ja ehdokas vain auttaa tässä, jos kampanjan tekevät kannattajat, ja ehdokas vain auttaa tässäkin, voi todellinen kampanjabudjetti moninkertaistua. Poliitikon oman rahan osuus pienenee, koska kannattajat ottavat vastuun. Kaiken muun hyvän lisäksi kampanjasta tulee mielekkäämpi, koska sen sisällöstä vastaavat tavalliset kansalaiset, ei se puupäinen poliitikko.

Näihin aiheisiin varmasti vielä palataan. Keskeistä kaikessa kampanjoinnissa on avoimuus ja vuorovaikutuksellisuus. Rahoituksen paljastaminen on vain pieni tekijä, eikä rahoituksen koko ole ainoa menestysmahdollisuuksien mittari.

Kristian Sundqvist 19.05.2009 14:45

Kun rahaa kunnolla haisemaan pistävät ehdokkaat Suokas ja Metsola blogimerkinnässä mainitaan, niin on sanottava molempien antaneen melko kummallisia lausuntoja vaalirahoituksensa osalta.

Metsola katsoo, että "yrittäjäasenteella olen liikkeellä. Tässä on korkea riski, mutta korkea tuotto-odotus", Suokas puolestaan sinänsä rehellisesti sanoi, että "ammattiyhdistysliikkeen rahoista minä tulen saamaan leijonanosan, sikäli kun puhe on vasemmistoliitosta". Kommentit sisältävä uutinen täällä: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60106-yrittajaasenteella-vaaleihin-%E2%80%9Dkorkeat-tuotto-odotukset%E2%80%9D

Yrittäjäasenteessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ei kai kalliin kampanjan ole tarkoitus olla investointi MEP:n taloudellisia etuisuuksia ajatellen? Toivottavasti Metsola tarkoitti "tuotto-odotuksella" sitä, että mahdollinen tuotto tarkoittaa ensisijaisesti parlamenttipaikkaa, ei sen tuomaa taloudellista hyötyä. Suokas taas on ay-pomo, joka suoraan sanoo saavansa ay-liikkeeltä enemmän rahaa kuin muut vasemmistoliiton ehdokkaat yhteensä. Mitähän ne pari aitoa duunaria, jotka vasemmistoliiton ehdokaslistalta löytyvät, mahtavat tuollaisista puheista ajatella?

Petra Paasilinna 19.05.2009 15:18

Vai Paananen ensimmäisenä?

Hiukan hätkähdytti blogisi, että Reijo Paananen olisi julkistanut ensimmäisenä vaalibudjettinsa. Sehän ei sitä ensimmäiseksi julkista tee, että asiasta tiedottaa politiikan toimittajille ensimmäisenä. Hattua nostan kuitenkin Paanasen röyhkeydelle. Näitä vaaleja ei kai voiteta pitämällä kynttilää vakan alla. Hieman tutkivaa journalismia peräänkuuluttaisin kuitenkin asiasta. Itse pidin vaalibudjetin julkistamista täysin itsestään selvänä asiana, joten erillisen tiedotteen tekemistä asiasta ei pidetty tarpeellisena. Ei kai tämä niin kyynistä toimintaa vielä ole, että normaali on sensaatiomaista. Ensimmäisen kerran vastasin toimittajillekin asiasta jo toukokuun ensimmäisellä viikolla.

Tulo- ja menoarvioni 17. toukokuuta, 2009 löytyy osoitteesta:

http://www.petrapaasilinna.fi/ajankohtaista.php?id=39

Petra Paasilinna, SDP - 175

Joonas Turunen 19.05.2009 16:34

Valtaviin kampanjabudjetteihin liittyvä ongelma koskee nimenomaan sitä, että eurovaaleissa vaaditaan todella laaja kansallinen tunnettuus, mikäli aikoo saada paikkaan vaadittavat 35000-50000 ääntä. Hyväkään ehdokas ei mene vaaleissa läpi, ellei tavoita riittävää määrää äänestäjiä. Tässä mahdollisuudet panostaa esimerkiksi lehtimainontaan auttavat toki asiaa..

EU-vaalit ovat harmillisen hankalat erityisesti nuorille: ilman jättibudjettia tai 35 vuoden poliittista uraa on melkoisen vaikea tulla valituksi. EU-edustajien ukkoutuminen ja akkautuminen ei tuo Unionia ainakaan lähemmäksi nuoria..

Ari Heikkinen 19.05.2009 18:29

Paasilinnan lisäksi muutkin ehdokkaat ovat voineet julkaista tietoja rahoituksestaan ja kampanjakuluistaan omilla sivuillaan, mikä ei tietenkään ole aivan sama asia kuin varsinainen ennakkoilmoitus. Koska kiireiset ehdokkaat eivät ehkä itse ehdi seurata tätäkään blogia, laitan tähän tiedoksi viimeviikkoisen tilanteen Satu Hassin sivuilta:

Vaalikampanjani suunnitelma ja rahoitus

Vaalikampanjat ovat kalliita, koska mainokset maksavat tuhottomasti. Eurovaalikampanjan käyminen on erityisen kallista, koska mainostamaan pitäisi pystyä koko maassa. Monen ehdokkaan vaalirahoitus on ollut salamyhkäistä. Onneksi vaalirahoituslakia on uudistettu, ja tulee olemaan entistä vaikeampaa pimittää vaalimainostensa maksajia.

Minun vaalikampanjani käytössä on 15.5.09 rahaa 26 700 euroa. Siitä 20 000 on omia säästöjäni ja puolue on luvannut tukea 5000 eurolla. Yksittäisiltä kansalaisilta on 15.5.09 mennessä tullut lahjoituksia 1200 euron verran ja ammattiliittoni on luvannut 500 euroa. Lisäksi puolue tulee maksamaan ja toteuttamaan ulkomainoskampanjan. Jos saan kansalaisilta rahallista tukea vaalikampanjaani, alla oleva suunnitelma täydentyy ja nettisivua päivitetään vastaavasti.

15.5.09 suunnitelma on seuraava:

Esitteen ja mainosten suunnittelu noin 2000 €

Esitteen paino- ja postituskulut noin 2000 €

Muu vaalimateriaali (t-paidat, rintanapit yms) 500 €

ilmoitukset joukkoliikennevälineissä noin 7150 €

Ilmoitukset vaalitilaisuuksista 6000 €

Kahvituksia, puhelinkuluja ja muita vaalikampanjan yleiskuluja n 2500 €

Osuus vihreiden ehdokkaiden yhteisilmoituksista 960

Järjestöjen lehtiin luvattu ilmoituksia yhteensä 1440 euroa

Vaalien alla julkaistaviin mainoksiin on 15.5. käytössä rahaa noin 4150 euroa

(Vertailun vuoksi: 10 cm x 2 palstaa Kärkimediakierros eli ilmoitus suurimmissa maakunnallisissa lehdissä maksaa noin 5500 euroa)

Jussi Lähde 19.05.2009 18:42

Parahin Usnki

EU-vaaleissa ratkaisee pyhä kolmiyhteys raha, aika ja ahkeruus. Kenties aiempien kampanjasyntieni takia jouduin talven ja kevään aikana vastaamaan useammalle ihmiselle heidän kysymykseensä "paljonko tarvitsen rahaa vaalikassaan mennäkseni läpi EU-vaaleissa?".

Pyysin lähes poikkeuksetta kysyjiä keskittymään vuoden 2014 EU-vaaleiin ja aloittamaan kampanjan ydintiimin kokoamisen ja sitouttamisen heti.

Raha on äärimmäisen tärkeä asia vaalityössä, mutta se ei ratkaise - sillä rahallakaan ei saa varmuutta läpimenosta. Vielä rahaakin tärkeämpää on aika. Esimerkiksi viiden vuoden takainen Alexander von Stubbin vaalikampanja oli suunniteltu ajan kanssa ja hyvin, vaikka ehdokas ja kampanja tulivatkin kansalaisille tutuiksi vasta viime kuukausien aikana ennen vaaleja.

Itseasiassa niin Alex kuin "Toistaiseksi Isä" Mitro Repo saattavat tehdä suomalaisille karhunpalveluksella luomalla käsityksen, että opeakin kampanja riittää.

Puolueet ja valtaosa ehdokkaista tekevät taloussyistä tuleville viikoille keskittyvän mediakampanjan. Oman kampanjaväen kerääminen, aktivointi ja sitouttaminen taitaa olla kuitenkin se kaikkein arvokkain pääoma politiikassa. Mikäli ehdokas huomaa tekevänsä noita asioita tässä vaiheessa EU-vaalikampanjaa kannattaa seuraavaksi pyrkiä valtuustoon - mieluiten kuntatasolla.

Kaikkein vastenmieleisin ilmiö minulle ovat aina olleet ne kapakka-analyysien esittäjät, joiden mukaan kaikki poliiikot on tehty ja aivopesty rahalla.

Palataanpa vielä rahaan. Jos ehdokas päättää pyrkiä EU-parlamenttiin viiden vuoden kuluttua ja aloittaa säästämisen nyt saa varmasti kokoon uskottavan oman kampanjarahoituksen yhdessä hyvän, laajan ja aktiivisen tukiryhmän kanssa keräämällä.

Joonas Turusen kommentti on erinomainen, jos jotkut ehdokkaat ovat puolueilta tulevan rahoituksen tarpeessa, he ovat listojen nuorimmat ehdokkaat. Sikäli jos sattuisivat olemaan alle 40-vuotiaita.

Jussi Lähde 19.05.2009 18:44

Ja lisättäköön vielä erään politiikan konkarin sutkaus:

"Ei niin suurta vaalibudjettia, ettei sitä ehtisi viimeisten viikkojen aikana ylittämään":

Pekka Kärkkäinen 19.05.2009 20:00

Mainiota, että SDP:ssä aletaan jo kampanjoida tunteella! Kiitos, Petra & Reijo. Hienosti alkaa mainosten kiiltokuvapinnat säröillä, kun päästään itse asiaan eli rahaan.

Jussin kommenttia laajentaisin sillä tavalla, että läpimeno on kolmen muuttujan yhdistelmä. Tärkeitä ovat 1) aika 2) laatu ja 3) raha. Kahdella näistä voi kompensoida kolmatta. Jos kaikki kolme löytyy, läpimeno on aika varmaa. Yhdellä kolmesta ei pärjää.

Ajalla tarkoitan politiikassa mukana vietettyä aikaa, johon Jussikin viittasi. Pitkäjänteinen työ luo tunnettavuutta; myös kannatusverkostojen ja tukiryhmän rakentaminen kannattaa. Jokainen hardcore-kannattaja säteilee ympäriinsä ja tuo ns. varmoja ääniä ehdokkaalle.

Laadulla tarkoitan ehdokkaan ominaisuuksia ja kykyjä. Mitä parempi ehdokas, sitä vähemmän tarvitaan aiempaa mukanaoloa ja rahaa.

Ja toki raha auttaa muttei ratkaise. Rahalla saa näkyvyyttä, joka kasvattaa tunnettavuutta. Rahalla pystyy kiertämään kenttää nopeammin paremmin ja tehokkaammin. Rahalla voi jopa hankkia palkattuja kampanjatyöntekijöitä, kun muut toimivat vapaaehtoispohjalla.

Mielenkiintoista olisikin kuulla, kuinka monet esim. SAK:n työntekijät ovat käytännössä Reijon kampanjan koko- tai osapäiväisiä työntekijöitä? Oletan, että SAK:ssakin on työlainsäädännön mukainen työtuntien kirjausjärjestelmä, josta näkee mihin työaikaa on käytetty...

... samaan hengenvetoon voisi kysyä samaa Risto E.J. Penttilältä ja EVA:lta. Yksi iso ongelma rahoitusilmoituksissa on todellakin kampanjoiden de facto-palkollisten työmäärät, joiden ilmoittamista ei vaadita missään. Ja joita tehdään monessa puolueessa.

Demokratian kannalta on ongelmallista, että ainoastaan ehdokkaiden laadun tulisi olla ratkaiseva tekijä valinnassa. Tulevaa vaalilainsäädäntöä mietittäessä olisikin tärkeää pohtia, kuinka kaikki ehdokaat saadaan samalle viivalle laadullisen arvioinnin osalta - joka on tietenkin yksilöllistä ja subjektiivista kunkin äänestäjän osalta. Näenkin vaalikoneet tässä hyvänä ensimmäisenä, mutta riittämättömänä askeleena.

Jarkko Rahkonen 19.05.2009 20:21

Eu-vaaleissakin ratkaisevinta on ehdokas itse, hänen tiedolliset ja taidolliset ominaisuutensa esittää ohjelmaansa ja työkykyään. Toiseksi tärkeintä on vaalityön organisointi ja tukijajoukon kokoaminen noin vuosi ennen (tai vielä aiemmin) vaaleja.

Kolmanneksi tärkeintä on saada rusaasti ilmaista palstatilaa: a)tässä Matti tai Liisa puuhaa sitä sun tätä b) nyt Mattia tai Liisaa kannattaa se ja se c) nyt Matti tai Liisa, suunnittelee aikovansa, ehkä aikoo, nyt aikoo, ehkä sanoo, huomenna ilmoittaa tiedottavansa, tiedottaa ylihuomenna, vihdoin tiedottaa, sitten korjaa sanomaansa jne. Jatkuvasti juttua ulos ja palstatilaa, minuutteja mediassa. Näin on nyt tehnyt mm entinen isä Mitro ja viitta, virkavapaalla oleva isä Mitro, ehdokas Mitro Repo jolta viitta pois, Mitro Repo ehkä erotetaan määräajaksi, Mitro Repo vastaa piispain kokoukselle mutta ei tiedä mitä kysytään, jne, jne. Näemme, että Mitro Repo on yksi varmimmista valituista jo nyt.

Neljänneksi tärkeintä on riittävä vaalibudjetti, jonka riittävyys riippuu miten edelliset ykkös, kakkos, ja kolmos tärkeydet toteutuvat. Mutta Ehdokas on tärkein, myös Mitro Repo, kaikkien tuntema mukava ehdokas joka varmaankin valitaan ajatellaan ja äänestetään häntä! Ehdokkaan itsensä lisäksi on kiitettävä mediaa huomiosta.

Lopuksi, tunnemme useita ehdokkaita, jotka menestyisivät kiitettävästi meppinä jos riittävä määrä valitsijoita sen vain tietäisi! Näillä esteenä on yleensä liian vähäiset ilmaiset palstatilat ja liian pieni budjetti. Demokratian sankareita ovat kaikki ehdokkaaksi uhrautuneet!

Reijo Paananen, 174 19.05.2009 21:20

Yhdyn suuresti edelläoleviin kirjoittajiin, jotka painottavat tukiryhmän panosta (EU-vaali)kampanjoinnissa. Melkoisen vähäinen määrä ehdokkaita yhdistettynä laajaan kotimaahamme, jonka joka kolkka olisi ehdittävä kiertää muutamassa viikossa, on mahdoton yhdistelmä. Ellei mukana ole kohtuullista joukkoa pyyteettömän työn tekijöitä.

Keskustelin aiheesta muutama päivä sitten kotimatkalla Tampereella järjestetystä tilaisuudesta, kun muiden ehdokkaiden kanssa vertailimme vaalirahan käyttöä. Pilvi Torsti (SDP, numero 181) nosti vaalitalkoolaisten panoksen mielestäni hyvin esille. Hän kertoi aikovansa arvioida myös vapaaehtoistyön osuuden vaalikampanjansa loppuselvitykseen, mikä nostaa heidän antamansa panoksen esille ja kunniaan. Pilville kiitos vinkistä, aion yrittää itsekin samaa.

Anna Mikkola 20.05.2009 0:38

Jarkko Rahkoselle:

Sen verran sivuhuomautan tuohon, että ehdokas ei tietysti pääse valmiiksi julkkiksen tapaan heti mediaan jos lähettää tiedotteen jostain. Sinänsä moni ehdokas varmasti tekee kaikenlaista, ja tiedottaakin siitä, mutta median valinta esille nostettaviksi on aina jonkun jollain perusteilla tekemä valinta. Hyvin usein se tehdään viihteellisillä perusteilla - skandaalityngällä, kohulla, tragedialla tai jollain muulla sosiaalipornolla on uutisarvoa, asialla ei. Moni ehdokas painii juuri sen kanssa, että pitää heti soittaa iltikseen vaaliauton kolaroinnit, koska siitä saa jutun, kun taas tärkeästä teemasta ei saa.

Paljon lehdissä esiintyvä tuttavani sanoi viikonloppuna toimittajien alkaneen ennen haastattelua varmistamaan häneltä, ettei hän varmasti ole eurovaaliehdokas. Tasapuolisuutta sekin, ettei ainakaan ilmaiseksi ehdokkaista kerrota, mutta tietysti joku voisi tämänkin demokratiakäsityksen kyseenalaistaa.

Jussi Lähde 20.05.2009 7:39

Kiitän Pekka Kärkkäistä mainiosta kiteytyksestä!

Jan Rossi 20.05.2009 8:56

Päivän mielenkiintoisin tieto on se, että Vanhanen näyttää aloittaneen jonkinlaisen puolustautumisiskun presidentti Halosta vastaan. YLE nimittäin kertoo, että Vanhanen vaatisi Halosta ulos EU-kokouksista. Pääministerin ja presidentin välille on siis syntymässä luottamuspula.

Päivän kysymys on, että miksi juuri eurovaalien alla Vanhanen alkaa osoittamaan johtajuuttaan? Tilanne on se, että kyseessä on temppujohtajuus. Vanhanen yrittää kaikin keinoin estää edessä häämöttävän raskaan vaalitappion. Nyt otetaan aseeksi jopa isku presidenttiä vastaan. Tämäkö on keskustan tarjoamaa urhoutta? Mitä arvoisa Mika Rossi tähän kommentoi?

Jan Rossi

Teemu Lehtinen 20.05.2009 10:05

Jussi on oikeassa tuon aika-aiheen kanssa. Vuodet kuluvat nopeaan ja 2014 varten on syytä aloittaa valmistelut nyt, eikä ensi vuonna, jos on tyhjästä lähtemässä liikkeelle.

Alex Stubbin kampanjan pituudesta olen Jussin kanssa kuitenkin aivan eri mieltä. Se alkoi ainakin pari vuotta ennen vaaleja, kun Alex alkoi näkyä eri naistenlehdissä, televisiossa jne. Jos vaikka varsinainen vaaliteemalla tehty juoksu olikin pikkuspurtti, kyllä AS on paremminkin maratoonarityyppi.

Vaikka ymmärränkin rahan merkityksen oikein hyvin - yksikään tekemäni viestintä- tai lobbausohjelma ei olisi lisäbudjetista huonontunut - minua kismittää se, että siitä tehdään kynnyskysymys. Jos ehdokkaat ovat niin mielikuvituksettomia, ja heidän avustajansa niin toivottoman yksioikoisia, etteivät he keksi keinoja itsensä mainostamiseksi, miten he voisivat osata hoitaa meidänkään asioita? Jos ehdokkaat eivät ymmärrä, että tukijoukot on sitoutettava, kampanjasta tehtävät relevantti ja luottamusta herättävän uskottava, miten he voisivat lobata yli 700-meppisessä parlamentissa puolestamme?

Luin tänä aamuna twitter-feedistäni saamani linkin www.wdbj7.com/Global/story.asp?S=10391200. Se ei liity EU-kampanjoihin mitenkään muuten kuin antamalla suuntaa siitä, miten poliittinen viestintä on muuttumassa.

Pilvi Torsti 20.05.2009 11:06

Uutena ja ensi kertaa ehdokkaana olevana tämä vaalirahoitusasia on tuonut esiin monia kysymyksiä, joita ei tule ajatelleeksi, jos ei ole jollain tapaa asianosainen. Ehkä havaintoni ovat kiinnostavia muillekin, joten jaan muutaman:

1. Peruslähtökohtahan on, että ehdokkuus maksaa. Pääkulueriä ovat mainonta, matkustaminen (VR tienaa!) ja kampanjamateriaalit.

2. Rahan ohella ratkaisevaa voi olla se, miten paljon on lähellä ihmisiä, jotka tekevät yötöitä sinun puolestasi. Olen käyttänyt sanaa ammattitalkoot, koska kampanjamateriaalien osalta (verkko, esitteet, videot jne) olen saanut valtavan määrän talkootyötä ammattilaisilta. Tämä ei näy vaalibudjetissa.

3. Myöskään se ei näy budjetissa, kuinka paljon käsiä ja jalkoja tekee ehdokkaan puolesta työtä näinä viikkoina. On ollut liikuttavaa, kun ihan vieraat ihmiset ovat tulleet tarjoamaan aikaansa ja ovat sitten tuolla asemilla.

4. Ihmeellisin juttu näin ensikertalaiselle on ollut se, miten tavalliset yksityiset ihmiset myös lahjoittavat rahaa usein varsin vaatimattomistakin tuloista. Omasta arviolta 30.000:n budjetistani tämän osuus lienee jopa noin puolet. Tuntuu, että niille, jotka politiikkaa ovat läheltä seuranneet, rahallisen tuen kautta osallistumisen on tullut osaksi demokratian tukemista. Toisaalta sekä itselle että monille omille tutuille ajatus rahan antamisesta vaalikampanjoihin on todella vieras - paitsi sitten kun on itse tai kaveri ehdolla ja tajuaa, että rahaa tarvitaan eikä sitä tulee mistään vaalihanasta.

5. Uskon, että jokainen ehdokas pitää tärkeänä ja kaikkien etuna sekä etukäteen että jälkikäteen tehtäviä vaalirahoitusilmoituksia. Kenties merkittävämpi ja kiinnostavampi kysymys minusta on, miten rahoitus vaikuttaa demokratian toteutumiseen vaikka sellaisista näkökulmista kuin sukupuoli, ikä, kotipaikka, puolue jne.

Mika Häkkinen 20.05.2009 11:20

Minä uskon vapaaseen, avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan. Vapaat vaalit ovat yksi demokratian ilmentymä, jossa jokainen kansalainen saa käyttää äänioikeuttaan. Aivan yhtä tärkeätä demokratian kannalta ovat kansalaisoikeudet kuten esimerkiksi oikeus sanoa mielipiteensä tai oikeus perustaa yhdistys tai oikeus asettautua ehdolle vaaleissa tai oikeus mennä lakkoon.

Jokainen täällä keskusteleva toivon mukaan allekirjoittaa demokraattisen yhteiskunnan peruspilarit. Nämä perusoikeudet takaavat mahdollisuuden kansalaisaktivismiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Mitä perusoikeuksilla on vaalirahoituksen kanssa tekemistä?

Kun henkilö asettautuu ehdolle hän käyttää perusoikeuttaan. Kun henkilö, yhteisö, järjestö tai yritys haluaa tukea taloudellisesti ehdokasta, käyttävät he perusoikeuttaan. Kun henkilö haluaa auttaa ehdokasta vaalityössä, hän käyttää perusoikeuttaan.

Kenelläkään, joka uskoo perusoikoikeuksiin ja demokratiaan ei pitäisi olla nokan koputtamista sen suhteen kuinka paljon esimerkiksi minä teen vaalityötä. Jos istun täällä Tukholmassa iltaisin vaalikeskuksessa soittamassa äänestäjille, käyn koputtelemassa ihmisten oville kertomassa EU-politiikan ilosanomaa tai kirjoitan hesarin blogiin kahvitauolla, se on täsmälleen vain ja aiostaan oma asiani. Se, joka tätä oikeutta pyrkii jollain tavalla suitsimaan, saa ainakin minut takajaloilleni.

Niin ay-liikkeen, elinkeinoelämän, valtion tai yritysten työntekijöillä on oikeus vapaaehtoistyöhön. Jos MTK:n ja metsähoitoyhdistyksen keskustoimiston ja paikallisosastojen, Suomen yrittäjäjärjestöjen EK:n ja Evan toimijat tekevät vaalityötä, niin mikseivät palkansaajärjestöjen toimijat tekisi samaa?

Pitää lisäksi muistaa, että vapaaehtoistyön lisäksi näissä ja monissa muissa järjestöissä tehdään sitä leipätyötä eli edunvalvontaa. Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vaalikampanjan aikana pyritään vaikuttamaan siihen, että oman järjestön ajamat asiat menevät eteenpäin. Tässäkään ei ole mitään pahaa tai tuomittavaa. Työntekijä tekee työtä, jonka työnantaja on hänelle määrännyt. Ja siihen työnantajalla on jälleen täysi oikeus.

Vaalikampanjassa ei pärjätä ilman rahaa ja vapaaehtoistyötä. Vaaleissa menestyvät ne, joilla on ammattitaitoa, kykyä, hyvä tukiverkosto, tunnettuutta ja rahaa mainontaan. Se on yksinkertainen tosiasia.

Vaalirahoituksessa ei ole mitään pahaa, kunhan se on avointa ja järkeviin mittoihin rajattua. Palkansaaja-Paanaselle pisteet kotiin, että ilmoitus tuli hyvissä ajoin kuten avoimeen toimintaan kuuluukin.

Vapaaehtoistyö vaaleissa palvelee yhdokasta, puoluetta ja koko demokraattista järjestelmää. Sitä sietäisi harrastaa kaikkien. Vaalityötä ei minusta ole tarvetta ryhtyä jonkinlaisilla kummallissa vaalitukilmoituksilla byrokratisoimaan. Jos ehdokas haluaa osoittaa tukiryhmän työn tärkeyden ja antaa tunnustusta, on se sitten eri asia.

Lähtekäähän kaikki vaalitöihin!

Juho Romakkaniemi 20.05.2009 14:27

Hyvä Unski,

muutamaa vaalikampanjaa tehneenä sekä läheltä nähneenä kiteyttäisin asian seuraavasti. Suomalaisissa vaaleissa ehdolla olevan kampanjaa kannattaa tarkastella kolmen tekijän kautta:

1) Ehdokas: miten pätevä, karismaattinen ja tunnettu hän on sekä mitä hänellä on sanottavanaan?

2) Vaalitiimi: kuinka moni on valmis uhraamaan aikaansa ja osaamistaan ehdokkaan menestymisen puolesta?

3) Raha/kampanja: Miten markkinointiviestintä on suunniteltu ja toteutettu, sekä pystytäänkö laittamaan tarpeeksi mainoksia, jotta ehdokkaan nimi tulee tutuksi ja kampanja näyttää uskottavalta.

- Jos kaikki kolme tekijää ovat kouluasteikolla (huono, tyydyttävä, hyvä kiitettävä) hyvällä tasolla, on läpimeno todennäköistä.

- Yksi tekijä voi olla tyydyttäväkin, jos jokin toinen on kiitettävällä tasolla.

- Jos taas yksi on huonolla tasolla, pitää kahden muun olla kiitettävää tasoa.

. Kahden huonon tekijän kompensoimiseksi taas tarvittaan jo pientä ihmettä.

Summa summarum: pelkällä isolla rahalla ei pääse läpi edes kaupunginvaltuustoon, jos ehdokas on huono ja tukiryhmää ei ole. Toisaalta jopa eurovaaleissa voi päästä läpi pienelläkin rahalla, jos ehdokas on erityisen hyvä sekä tukiryhmä iso ja aktiivinen.

Rahaa tarvitaan kuitenkin yleensä sen verran, että muutamalla mainoksella näytetään jopa omille tukijoille, että oikeasti ollaan tosissaan ehdolla.

Kristian Sundqvist 20.05.2009 14:37

Pilvi Torstilta kiinnostava havainto sen osalta, että hänen kampanjassaan "ihmeellisin juttu näin ensikertalaiselle on ollut se, miten tavalliset yksityiset ihmiset myös lahjoittavat rahaa usein varsin vaatimattomistakin tuloista. Omasta arviolta 30.000:n budjetistani tämän osuus lienee jopa noin puolet. Tuntuu, että niille, jotka politiikkaa ovat läheltä seuranneet, rahallisen tuen kautta osallistumisen on tullut osaksi demokratian tukemista"

Obama-ilmiö rantautuu Suomeen Pilvi Torstin eurovaalikampanjan muodossa (tähän sellainen virnistävä hymiö)? Obamahan keräsi valtaisia summia kautta maailman juuri siksi, että ihmiset halusivat olla osana hänen vaalityötään ja sen teemoja. Ihan itsekin vanhana kyynikkona hämmästyin, kun vuosi sitten Los Angelesissa käydessäni huomasin ostaneeni Obaman kampanjashopista 25 dollarin teepaidan.

Okei, USA:n presidentinvaalit ovat tietysti hieman eri juttu kuin eurovaalit Suomessa, mutta silti ihmetyttää että ehdokkaat eivät ole tehneet kampanjoidensa rahallista tukemista helpommaksi. Pilvin huomion innoittamana kävin hänen vaalisivuillaan, ja sieltä löytyi kun löytyikin nettilomake, jonka kautta rahaa kampanjaan voi lahjoittaa. Pieni satunnaisotanta kuitenkin paljastaa, että läheskään kaikkien ehdokkaiden sivuilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Näiltä ehdokkailta voi kysyä, että miksei ole.

Loppukevennyksenä mainittakoon, että minimilahjoitus Anna Mikkolan (vas) kampanjaan on 20 euroa, siinä kun Pilvi Torstin kampanjaan pääsisi mukaan kahdella eurolla. Onko Annalla oletusarvoisesti varakkaampia kannattajia kuin Pilvillä?

Anna Mikkola 20.05.2009 15:02

Kristian:

Kampanjasivuilla on annettu esimerkkinä tapoja lahjoittaa. Siinä sanotaankin että esimerkiksi tällaisilla summilla. Lahjoituksia on tullut pienempiäkin. En kyllä edes olettanut, että joku käsittäisi sen niin että muilla kuin esimerkkisummilla tilisiirtoa ei jotenkin voisi tehdä (voisiko sitä edes käytännössä jotenkin rajoittaa näin jos jostain ihmeellisestä syystä haluaisi?).

Erohan on siis siinä, että Torstin kampanjassa SDP on ostanut palvelun, jossa maksetaan suoraan nettipankin kautta. Yksittäisen ehdokkaan ei kannata sitä tehdä, se nimittäin maksaa, ja rahaliikenteen tulisi käytännössä varmuudella olla esimerkiksi viikossa tiettyä volyymiä jotta siinä olisi mieltä.

Suomessa perinteisesti vaalikampanjoissa ei olla totuttu ajatukseen, että yksittäisten ihmisten osallistuminen voisi olla pienten rahasummien lahjoittamista. Ihan kivasti tätä ajatusta on kuitenkin saatu esitettyä tukijoukoille. Tosin omassa kampanjassani, joka näyttää nyt paukkuvan tuhottomien matkakulujen takia, nämä lahjoitukset eivät yllä puoleen koko budjetista. Katsotaan mitä loppurutistuksella saadaan vielä aikaiseksi (ja vaalirahan ennakkoilmoitukset voidaan tehdä vasta viimeisen kierroksen jälkeen). Tosin kokonaistilannetta en tällä hetkellä tiedä, koska olen ulkoistanut kaiken rahaan liittyvän vapaaehtoistyönä tilit hoitavalle ammattilaiselle (ja minunkin kampanjassani tukijoukon panos on varsin kiitettävä, mikä harvemmin tilityksissä näkyy).

Tuosta Kristianin väärinkäsityksestä tuli mieleen, että toisaalta tietysti monia oikeasti epäselviä asioita ei tule ajatelleeksi. Joudun esimerkiksi päivittäin vastaamaan kyselyihin, joissa äänestäjä ei tiedä että näissä vaaleissa koko maa on yksi vaalipiiri, ja kaikkia ehdokkaita voi äänestää. Kävi mielessäni että onkohan tämä asia kerrottu vähintään äänestyspaikoilla isoilla lapuilla.

Jorma Piironen 20.05.2009 15:10

Henkilökohtaiset vaalilahjoitukset ja niiden yleistyminen ovat hyvä asia moneltakin kantilta. Itselläni on joskus vaikea valita äänestettävää ehdokasta, niin voisi niille kakkos-kolmossijoille jääville antaa muutaman euron tukea. Tai jos puolueella jota en kannata enkä missään nimessä äänestä (esim. SDP ja Die Vihreät) on hyvä tuttu ehdokas, niin voisin tukea häntä suoraan rahallisesti.

Kristian Sundqvist 20.05.2009 16:12

Annalle kiitos tarkennuksesta.

Tarkoitus ei ollut nälväistä, vaan todellakin vain heittää hieman huulta. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että tuota sivua ( http://www.annamikkola.fi/varainhankinta/ ) vilkaistessa syntyy mielikuva, että 20 euroa olisi (toivottavan?) lahjoituksen minimimäärä. Pannaan väärinkäsitys kuitenkin vilkaisijan piikkiin ja unohdetaan koko asia. Siinäkin olet Anna toki oikeassa, että ei tililleen saapuvien siirtojen summia tietenkään edes voi rajoittaa.

Kun nyt vaalirahoituksesta ja ehdokas Mikkolasta puhutaan, niin lainataan eduskuntavaaliehdokas Annan kommenttia tuolloin päätoimittamastani Oulun Ylioppilaslehdestä vuoden 2003 vaalien alla:

"Inhottaa, että näistä vaaleista on tulossa yhä enemmän ja enemmän sellaiset, että rahalla pääsee ja sitten ne toisaalta on sellaiset missikisat, että ihmiset äänestää pärstävärkin perusteella. Se on masentavaa, koska sitten kaiken maailman idiootit pääsevät eduskuntaan tekemään aivan idioottimaisia päätöksiä".

Kovaa tekstiä, näkeekö Anna (ja näkevätkö muut keskustelijat) tilanteen yhtä karuna näissäkin vaaleissa?

Anna Mikkola 20.05.2009 18:28

Kristian:

No hoh minkä jutun olet kaivanut :) Muistelen minua ensisijaisesti harmittaneen silloin Kalevan juttupyyntö, jossa olisi tehty politiikkaa "uudesta näkökulmasta", ts. siten, että ehdokkaat poseeraavat uimapuvuissa. Kieltäydyin.

Karuahan tämä on, mutta ehkä nykyään olen vähän varovaisempi nimittelemään ketään suoraan idiootiksi ennen selkeää todistusaineistoa.

Vielä 2003 oli aika vahva sellainen konsensushenki, politiikassa ei juuri esiintynyt vaihtoehtoja. Vasemmallakin koettiin melkein mahdottomana tilanne, jossa politiikka ei ollutkaan politiikkaa, vaan yhteistä hymistelyä. Nythän oikeastaan Perussuomalaiset ovat rikkoneet tämän asetelman, mikä on (vähän yllättäen ehkä) heidän suosionsa varsin positiivinen sivutuote. Kommentit kaikista puolueista ovat koventuneet. Toisaalta taloustilanne varmaan vaikuttaa siihen enemmän.

Eurovaalit ovat jännät siitä, että julkkisehdokkaat eivät loppupeleissä ole menestyneet niissä perinteisesti kovin hyvin. Silti heitä joka puolueeseen maanitellaan. Julkkikset ovat oppineet myös kilpailuttamaan ehdokkaaksi mankuvat puolueet.

Mutta se pitää minusta edelleen kutinsa, että politiikka on koko ajan viihteellisempää. Se on trendi, jota kyllä pidän osaltaan demokratian vastaisena.

Jouni Pulli 20.05.2009 19:30

Kuten ylläolevista kommenteista voi päätellä, rahan merkitys vaaleissa on merkittävä. Vaalirahoituksen merkitystä ehdokkaan läpimenon suhteen voitaisiin laskea toteuttamalla listavaalimenetelmää. Tällöin puolueet toisivat esille omat listansa, josta äänestäjät voisivat valita jonkun puolueen listan ja painottaa jotain tai joitain ehdokkaita vetämällä yli muiden ehdokkaiden nimet. Listavaaleissakin on omat negatiiviset puolensa, mutta niiden puolestapuhujana varsinkin mepppivaaleissa (eli vaaleissa, jossa vaalipiirinä on koko harvaanasuttu suurehko maamme) tuon seuraavassa esiin muutaman positiivisen puolen:

1. Puolueiden vaikutus kasvaa jolloin kansalaisten halu osallistua puoluetoimintaan kasvaa;

2. Puolueiden panostuksen kasvaessa äänestysmäärät kasvavat;

3. Rahan merkityksen vähetessä ehdokkaan muiden ominaisuuksien merkitys (esim. poliittinen kyvykkyys) kasvaa;

4. EU-politiikka nivoutuu lähemmäksi kansallista puoluepolitiikkaa.

Heikki Kauppi 21.05.2009 8:22

Olen lähtenyt tähän kisaan (ehdokas 45, kokoomus) melkoiselta takamatkalta, sillä ehdokkuuteni julkistettiin vasta 1.4. Sinä päivänä vaalikassassa ei ollut latin latia. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kampanjaan kulahtaa noin 30 t€, josta noin puolet tulee omasta pussista, neljännes ammattiliitoilta kaikkien kolmen keskusjärjestön piiristä ja neljännes elinkeinoelämältä. Tämän tarkempaan erittelyyn en tällä hetkellä pysty.

Sinikka Tyynelä 23.05.2009 22:14

Ratkaiseeko raha EU - vaaleissa ?

Kaikki vaalit: kunnallisvaalit, kansanedustajavaalit ja EU-vaalit ovat vain näennäisdemokratiavaalit, koska puoluetuki ja mahdollinen EU-tuki maksetaan vain eduskuntapuolueille, joita tukee myös ties mitkä Kehittyvien Maakuntien Suomen taulukauppiaat ja muut `pimeät`rahoittajat ja lobbarit ! Nyt demokratiaa vaativat pienpuolueet aiotaan mestata lopullisesti 3 %:n äänikynnyksellä, joka on myös vastoin Perustuslakia, niinkuin puoluetuki eduskuntapuolueille.

OIKEUSVALTIO PELASTETTAVA

Jätin Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle rikostutkimusvaatimuksen 29.10.2008 ja pyysin poliisia tutkimaan onko Suomen valtio syyllistynyt peruslain ja sanavapauden rikkomiseen evätessään puoluerahoitusta sekä rajoittaessaan kansalaisen mahdollisuuksia kuntavaalien yhteydessä 2008.

Sain esitutkinnan päätöksen maaliskuussa 2009 : Poliisi ei ota asiaa rikoksena tutkittavaksi. Asia siirretään Oikeuskanslerinvirastoon mahdollisia toimenpiteitä varten.

Valtioneuvoston Oikeuskanslerin Jaakko Jonkan ja esittelijäneuvos Jorma Snellmanin päätös tuli hyvin nopeasti 31.3.2009.

Olin vaatinut poliisia tutkimaan onko Suomen valtio syyllistynyt peruslain ja sananvapauden rikkomiseen evätessään puoluerahoitusta sekä rajoittaessaan kansalaisen mahdollisuuksia … ? Oikeuskanslerinvirasto väänsi asian toiseksi : … vaaditte poliisia tutkimaan, onko Suomen valtio syyllistynyt poliittiseen syrjintään säätäessään lain jne.…. ?

Sain Jaakko Jonkalta kaksi sivua asian vierestä tekstiä ja ratkaisun : Puoluetoiminnan tukeminen vuonna 2008 on perustunut puoluelakiin perustuvaan rahoitukseen ja eduskunnan hyväksymiin vuoden 2008 talousarvioon ja lisätalousarvioon. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä, että valtioneuvoston yleisistunto myöntäessään eduskuntapuolueille päätöksistään ilmenevät valtionavustukset olisi menetellyt lainvastaisesti tai muutoin virheellisesti.

Jonkka ei siis katsonut edes aiheelliseksi tutkia asiaani perustuslakiasiana, vaan hän teki päätöksen puoluelakiin perustuen joka on säädetty täysin perustuslain vastaisesti. Onko Oikeuskanslerilla mitään merkitystä, jos hän hyväksyy perustuslain vastaisesti säädetyn puoluelain itsestäänselvyytenä, vaikka hänen pitäisi valvoa myös mm. valtioneuvoston lainmukaisuutta ! Oikeuskansleri Jonkka on täten alisteinen valtioneuvostolle ja siten valtioneuvostosta on tullut pukki kaalimaan vartijana !

Demokratia kapenee kaventumistaan : 3 %:n äänikynnys uusille puolueille on vielä törkeämpää peruslain rikkomista. Kaikki oikeusvaltion periaatteet on menetetty !

Suomessa ei ole Perustuslakituomioistuinta !

Suomen eduskunnan toimien laillisuutta ei enää valvo kukaan ?

On järkyttävää, että Suomen demokratisoitumiskehityskin on nyt Ihmisoikeustuomioistuimen tai EY-tuomioistuimen asia !

Kaikki oikeusvaltion periaatteet on jo menetetty !

Mistä apu ?

Missä viipyy Suomen Leijonat ?

Jyväskylässä 20.5.2009

Sinikka Tyynelä, Itsenäisyspuolueen Eurovaaliehdokas nro. 218

Sinikka Tyynelä 24.05.2009 10:20

Jos tarkemmin eritellään EU:n myöntämiä avustuksia poliittiseen toimintaan, saadaan : http://eur-lex.europa.eu/budget/data/AP2009_VOL2/FI/nmc-titleN50400935180-50/nmc-chapterN50400935180-51/index.html#N50400935180-51 :

Toteutus / Määrärahat yhteensä

2007 - 60 517 850,99

2008 - 62 305 000,00

2009 - 70 548 000,00

EI RAHOITUSTA KANSALLISILLE PUOLUEILLE

Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen, joka sallii eurooppalaisten poliittisten puolueiden käyttää rahojaan EU-vaalien kampanjoiden rahoitukseen edistääkseen poliittista keskustelua vuonna 2009 vaalien yhteydessä. Parlamentti kannattaa myös yleistä periaatetta, jonka mukaan näillä varoilla ei saa missään tilanteessa rahoittaa muita puolueita ja etenkään kansallisia puolueita tai ehdokkaita suorasti tai epäsuorasti.

SUOMESSA JA KOKO EUROOPASSA VALLITSEE NYT VIIDAKON LAKI ! Euroopan nukkehallitukset ovat siunanneet rahavallan ja tällä tiellä kansat veisaavat nälkämaan laulua ilman demokratiaa ja ihmisoikeuksia !

Ei taida enää urhous suomalaisia tai Eurooppaa pelastaa ?

Nyt tarvitaan Leijonat apuun !

Suomen ja koko Euroopan oikeusjärjestelmä on täydellisessä umpikujassa !

Lissabonin sopimus on pelkkää pakkopaitaa !

Sinikka Tyynelä, Itsenäisyyspuolueen meppiehdokas nro.218

Sinikka Tyynelä 27.05.2009 13:30

No niin Unto ?

Olen lukenut Sinun blogiasi ja haastanut ilolla koko Euroopan uraanittoman ja ydinaseettoman maailman uudelleenluomiseen !

Daavidia vastaan Goljat ?

Olen 0 - budjetilla EU:n ja Suomen virallinen meppiehdokas ilman maksettuja palstamillimetrejä ja vaalimainoksia näissäkin näennäisdemokratiavaalessa, jotka ratkaisee vain raha tai TV - tuttuus !

Tässä kuristusotteessa suurten ja mullistavien haasteiden keskellä vitsit on vähissä ja ihmiskunnalla vain hetki aikaa kääntää kehityksen kelkka ihan päinvastaiseen suuntaan !

Koko teollistunut maailma seisoo nyt Titanicin kannella ja katselee valtavaa jäälohkaretta. Kapteenina kannella katselen jää - ilmasto - ja ydinvaroitusta ja totean : - Laivan perä on liian pieni nopeaan käännökseen !

Miten arvoisa blogitoimittaja tai Helsingin sanomat ovat huomioineet uudet demokratiaa vaativat pienpuolueet ja näiden edustajat ?

- Ei mitenkään ?

Onko Hesari edes kiinnostunut muusta kuin eduskuntapuolueiden mainostuloista ?

- Ratkaiseeko raha myös EU - vaalit Hesarissa ?

Sinikka Tyynelä, Itsenäisyyspuolueen meppiehdokas nro. 218

Sinikka Tyynelä 05.06.2009 10:43

Vain muutama päivä ennen vaaleja ehdokkailta kysytään jo vaalikamppanjoiden rahoittajia. Suurpuolueiden ehdokkaista harva on ilmoittanut rahoituslähteet !

Vielä suurempi on Suomen valtion moka ! Paljonko maksaa EU - vaalit Suomessa ja kuka ne maksaa - on mielenkiintoinen kysymys, josta kansa ei saa selvyyttä !

Yritin selvittää asiaa oikeusministeri Tuija Braxilta sähköpostissa ja avoimella kysymyksellä Keskisuomalaisessa 19.5.2009 :

KYSYMYKSIÄ OIKEUSMINISTERILLE

Lähetin ennen vappua oikeusministerille sähköpostia, jonka vastaus viipyy.

Olen asettunut EU-vaalessa 2009 Itsenäisyyspuolueen eurovaaliehdokkaaksi. Se, kuten muutkaan pienpuolueet eivät saa puoluetukea tai muuta julkista tukea. Itsenäisyyspuolueen vaalibudjetti EU-vaaleissa on koko valtakunnan osalta noin 5 000-10 000 euroa, jolla pitäisi tavoittaa koko Suomi. Henkilökohtainen vaalibudjettini on 0 euroa.

Asiani oikeusministerille on seuraava:

1. Pyydän kohteliaasti oikeusministeriä osoittamaan Itsenäisyyspuolueelle ja muille pienpuolueille ne kanavat, joista voidaan myöntää julkista vaalitukea vaalityön tekemiseen myös kaikille pienpuolueille tasa-arvoisesti.

2. Pyydän oikeusministeriä lähettämään minulle ikioman paperiversion jo allekirjoitetusta Lissabonin sopimuksesta.

3. Pyydän oikeusministeriä arvioimaan, mikä on kohtuullinen ja keskimääräinen eurovaalibudjetti, jolla tavoitetaan koko Suomi, niin, että jokaiseen kotiin saadaan tiedot kaikista ehdokkaista. Eli miten Suomessa järjestetään demokraattiset vaalit?

4. EU on myöntänyt tänä vuonna n. 53 miljardia euroa tukea poliittisille puolueille ja myötäilijöilleen. Haluan virallisen selvityksen EU:n Suomen eduskuntapuolueille myönnetyistä vaaliavustuksista, sekä muista Suomen vaalibudjettivaroita, sillä demokraattisten vaalien on oltava rahoituksen osalta täysin läpinäkyviä. Jo ennen vaaleja olisi kaikkien puolueitten ja näitten ehdokkaiden vaalibudjetit julkaistava.

5. Samalla kysyn oikeusministerin kantaa EU:n periaatepäätöksestä olla tukematta kansallisia puolueita tai niiden edustajia missään muodossa. Onko oikeusministeri myös samaa mieltä?

Demokraattisten vaalien järjestämiseksi koko Suomen vaalijärjestelmä ja sen rahoitusjärjestelmä on perusteellisesti uudistettava - takaisin euro/ääni -periaatteesta kansanvaltaan. Oikeusvaltio on pelastettava.

SINIKKA TYYNELÄ Yht.kand., Itsenäisyyspuoleen EU-vaaliehdokas nro. 218 Jyväskylä

..niin että näin se näennäisdemokratia ja todellinen vaalikeskustelu Suomessa toimii : - vaikeat asiat vaietaan kuoliaaksi !

Onneksi taistelu Oikeusvaltion periaateiden puolesta on vihdoinkin alkanut !

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  2. 2

    ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

  3. 3

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  4. 4

    Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

  5. 5

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  6. 6

    Sipilän hallitus taas kriisin partaalla

  7. 7

    Tässä hän on, Kätilöopiston viimeinen vauva: Tyttö Erlin syntyi keskiviikkoiltana kello 18.39 – 57 vuotta palvellut synnytysosasto sulki ovensa

  8. 8

    30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

  9. 9

    Metsäteollisuudessa paine rauhan solmimiseen kovenee – johtajan ansio vastaa prosentin palkankorotusta 10 000 duunarille

  10. 10

    Suorittamisesta luopuminenkin on taito – yllättävän moni ei osaa sitä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  2. 2

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  3. 3

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  4. 4

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  5. 5

    Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

  6. 6

    Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    Tilaajille
  7. 7

    Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

  8. 8

    Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

  9. 9

    Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

  10. 10

    Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

    Tilaajille
  2. 2

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

  8. 8

    Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

  9. 9

    Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

  10. 10

    Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

  11. Näytä lisää