Perässähiihtäjä

Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?

Maanantai 1.6. 2009 ja 16. postaus

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää entistä työtoveriani Noora Pohjanheimoa, joka siirtyi kuukausien vaihtuessa pois HS:n palveluksesta. Noora auttoi ratkaisevasti viime kuntavaaliblogini ja tämän eurovaaliblogin käynnistämisessä. Kiitos Noora ja kaikkea hyvää menestystä uusiin kuvioihisi. Toiseksi haluaisin vedota blogin lukijoihin kysymyksellä. Onko tiedossanne näiden eurovaalien alla muissa EU-maissa vastaavaa puolueista ja poliitikoista riippumatonta blogia, jossa käydään avoimesti vain omilla nimillä vaalikeskustelua? Tätä minulta kysyttiin, enkä osannut nimetä. Suomessa ei toista samanlaista ole, sen tiedän. Lähettäkää tietoa (ja osoitteita) joko suoraan sähköpostiini tai vielä parempaa kommenttipalstalle, että lukijamme pääsevät katsomaan ja vertaamaan niitä Perässähiihtäjään. Ihan jännittää, miten hienoja blogeja unionista mahtaakaan löytyä.

Viikonlopun surullisen uutinen oli kansanedustaja Susanna Haapojan menehtyminen sairauskohtaukseen. Tapasin Susanna Haapojan ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten, kun olimme ystävämme Päivi Mononen-Mikkilän 50-vuotisvastaanotolla jonottamassa onnitteluvuoroa. Esittäydyin Haapojalle ja kysyin häneltä eduskunnan ja Kauhavan kuulumisia. Kun olin selvästi vanhempi ja olimme samalla julkisuusalalla, sinuttelin häntä. Vastatessaan Haapoja teititteli minua. Se oli ja on niin harvinaista, että hetken mietin, pitäisikö ehdottaa sinunkauppoja. En kuitenkaan ehdottanut, ja niin jatkoimme ystävällistä rupattelua sinutellen ja teititellen. Sama käytäntö jatkui myöhemmin tavatessamme. Pidin ja arvostin sitä. Susanna Haapojassa oli tyyliä.

Haapojan kuolema vaikuttaa eurovaalien kuvioihin Pohjanmaalla. Keskustan tunntetusti vahva Etelä-Pohjanmaan piiri yrittää nostaa Lasse Hautalaa väistyvän Kyösti Virrankosken seuraajaksi. Hautalan kampanja on ollut pitkin matkaa vaikeuksissa. Aluksi hän lähti innolla liikkeelle, mutta sitten hän jarrutteli pyrkiessään välillä kotikaupunkinsa Kauhajoen kaupunginjohtajaksi. Etukäteen "varmana" pidetty valinta kaatui kotikunnan puoluetoverien vastustukseen. Sen jälkeen Hautala suuntasi taas vaalikentille ja kertoo nyt jatkavansa täysillä vaalipäivään asti. Jos Hautala valittaisiin, hän joutuisi valitsemaan Euroopan parlamentin ja eduskunnan välillä, sillä hän on keskustan ensimmäinen vara eduskuntaan vuoden 2007 eduskuntavaaleista.

Kiitän myös keskustelijoita, jotka jaksoivat hikisen Helluntain ja monien päättäjäisjuhlien lomassa spekuloida ja laskea ja arvioida vaalituloksia. Viikon päästä tähän aikaan tiedämme jo tuloksen, mutta siihen asti täytyy jännittää. Tällä viikolla merkkitapahtumia ovat ainakin tiistai-iltana kello 17-19 järjestettävä HS:n vaali-iltama Vanhalla ylioppilastalolla ja torstai-iltana Vuosaaren satama-alueelta iltauutisten jälkeen lähetettävä puoluejohtajien suuri vaalikeskustelu TV1:ssa.

Merkitkää kalenteriin ja käykää tänään tai huomenna ennakkoäänestämässä. Ehkä saamme vielä mielipidemittauksenkin, ehkä ei. En voi sitä ennakkoon varmaksi sanoa, mutta veikkaan ennakkoäänestyksen päätyttyä tiistai-iltana jossakin mielipidemittausfirmassa tehdään sellainen laskelma, jossa on mukana paljon jo äänestäneitä. Niin ainakin tekisin, jos olisin mielipidemittausalalla.

Mutta ei mennä spekuleerauksessa tämän pitemmälle, vaan loikataan jo vaalien yli ja mietitään hetki, mitä uusi Euroopan parlamentti vuosina 2009-2014 oikein tekee tai mitä olisivat ne tärkeät asiat, joita sen pitäisi tehdä. On hyvä muistaa, että asiat kuuluvat yhteispäätösmenettelyn piiriin. Siis lopullista päätöstä tehtäessä sovitellaan yhteen 27 maan hallitusten ja Euroopan parlamentin kannat.

Tässä luettelo muun muassa niistä asioista, joista tuleva parlamentti joutuu päättämään.

Potilaiden liikkuvuus:

Millaisia terveyspalveluita toisesta EU-maasta voi hakea? Kuinka hoidon kustannukset korvataan potilaalle, hoidon järjestäneelle maalle ja potilaan kotikunnalle? Millaisia rajoituksia asetetaan?

Hallituksen kanta: Hoidon maksajamaalla pitää olla mahdollisuus ottaa kantaa julkisista varoista tuetun hoidon tarpeeseen etukäteen.

Kuluttajansuoja:

Tuleeko yksi, kaikkia jäsenmaita koskeva direktiivi, joka takaa saman tason kaikissa jäsenmaissa? Millainen kuluttajansuoja tarvitaan nettikauppaan ja turistipalveluihin?

Hallituksen kanta: Suomi ei halua tinkiä nykyisestä korkeasta tasostaan.

Työaikadirektiivi:

Antaako komissio määräyksiä selventävän uuden esityksen? Viikon maksimityöaika 60 vai 48 tuntia? Lasketaanko lääkärin ei-aktiivinen päivystysaika mukaan?

Hallituksen kanta: Päivystysaikaa ei pidä laskea mukaan.

Rakennusten

energiatehokkuus:

Sekä vanhojen että uusien rakennusten tehokkuusvaatimuksia aiotaan kiristää.

Hallituksen kanta: Suomi kannattaa asiaa lämpimästi.

Perhevapaat:

Pakollisen äitiys/isyysvapaan ulottaminen 14 viikosta 18 viikkoon.

Hallituksen kanta: Vapaa on Suomessa jo nyt tätä pitempi.

Televiestintäpaketti:

Millä ehdoilla netinkäyttäjän perusoikeuksia voi rajoittaa? Mihin tarvitaan oikeuden päätös?

Hallituksen kanta: Vikatilanteet on pystyttävä korjaamaan ja selkeisiin väärinkäyttötapauksiin pitää pystyä puuttumaan ilman oikeuden päätöstä.

Lääkkeiden sisämarkkinat:

Sallitaanko reseptilääkkeiden mainonta? Millaisia tietoja lääkepurkissa olevassa ohjeessa on oltava?

Suomen kanta: Hallitus ei kannata lääkemainontaa.

Raskaan maantieliikenteen "Eurovinjetti":

Rekkojen käyttömaksut halutaan sitoa ympäristökuormitukseen. Miten tämä tehdään?

Hallituksen kanta: Kuluja voidaan periä raskaalta liikenteeltä. mutta niiden on oltava suhteessa haittoihin.

( Panin tämän listan syrjään 13.5. Helsingin Sanomista toimittaja Jouni Mölsän jutusta ja lainasin tähän meille keskustelun alustukseksi. Olen pannut merkille, että Jouni Mölsä on ansiokkaasti popularisoinut vaikeita EU-asioita viimeksi tänään. Se koko sivun EU jääkaapissa-juttu oli hänen tekemänsä. Hyvä idea!)

Lista olkoon ärsykkeenä keskustelulle. Ideointi on sallittua, jopa toivottavaa. Ilahtuisin - enkä usko olevani ainoa - jos ehdokkaistakin kuuluisi jotakin. Sana on edelleen vapaa - jos on sanomista.

Päivän Hyvä Kysymys: Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?

Päivän siteeraus:

Eurovaalien alla on nostettu esiin pelkoa suomalaisuuden menettämisestä. Usein asioita katsotaan suppeasta näkökulmasta. Asenteita muokataan yhdistämällä maahanmuutto, suomalaiset arvot, sananvapaus ja eri uskonnot. Suvaitsemattomat asenteet näkyvät valitettavan usein arjen keskellä syrjivinä tekoina. Uhrina on usein joku viaton ihminen, lapsi. Tai seksuaalivähemmistöt. Kiintiöpakolaiset tai turvapaikanhakijat. Marginaaliryhmistä puhutaan alentavaan sävyyn, eikä ihmisoikeuksia suotaisi ihan kaikille. Eurooppalaisuuden on oltava sitoutumista yhteisiin arvoihin, joista suvaitsevaisuus on keskeisin arvo.  Euroopasta ei voi vain valita itselleen sopivia juttuja, kaataa kermaa omaan kannuun, sulkea ovia, tyrkätä pois, jaotella ihmisiä alituisesti hyviin ja pahoihin.

Euroopan Unionin yhdenvertaisuusdirektiivi on toteutuessaan yksi sosiaalisen ja ihmisten Euroopan tärkeimpiä menestysaskeleita tällä vaalikaudella. Direktiiviehdotus toteuttaa horisontaalisen syrjimättömyyden periaate - syrjintä kielletään kaikilla perusteilla. Tämä koskee palveluiden ja tavaroiden saantia. Syrjintä työpaikoilla on kielletty jo aiemmalla direktiivillä, tämä direktiivi tuo kuitenkin lisähelpotusta monen ihmisen arkipäivään. Syrjiä ei saa mitään ihmisryhmää aktiivisesti eikä passiivisesti.

On erityisen tärkeänä, että direktiivi kattaa kaikki syrjintäperusteet. Vaikka eri ryhmiä ja ihmisiä syrjitään erilailla, pitää syrjiviin käytäntöihin aina puuttua. Horisontaalisella lähestymistavalla varmistetaan myös se, että direktiivi kattaa monin eri perustein tapahtuvan syrjinnän ja sen, ettei kukaan putoa suojaamatta kuoppaan.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on näkyvää ja näkymätöntä syrjintää. Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja sivistystä kunnioittavassa yhteiskunnassa tämä ei saa olla mahdollista. Jokaisella ihmisellä on oltava tasaveroinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.

Kannustaisinkin vaalikentillä hulmuavia ehdokkaita ja heidän tukijoitaan vastuunkantoon ihmisistä. Äänestäjiä ei tule kalastaa suvaitsemattomasti, ei puhumaan epä-älyllisesti eikä kirjoittamaan toisia ihmisiä, kansoja ja uskontoja halventavasti.

Ketään ihmistä ei saa toiseuttaa eikä vihaa ja asenteellisuutta lietsoa. Sananvapaus olkoon edelleenkin kunnioitettava arvo. Mutta jos sen nimissä saadaan aikaan suvaitsematon mieli, johtaa se liian helposti löysiin puheisiin ja niiden kautta suvaitsemattomiin tekoihin.

Europarlamentaarikko ja ehdokas Sirpa Pietikäinen (kok) vaaliblogissaan 31.5. 2009.

Päivän siteeraus 2.

Av valbudgeten på cirka 65 000 euro är 10 000 euro direkt partistöd och dessutom har han fått 40 000 euro av SFP:s garantiförening. I grantiföreringens styrelse sitter bland andra ministrarna Christoffer Taxell och Pär Stenbäck. Drygt 3000 euro kommer Tjänstemanunionens borgerliga sektion.

Månsspn har också gått med hatten hos Konstsamfundet med gott result: 10 000 euro.

Toimittaja Björn Månsson (r) kertoo vaalituestaan HBL:ssa 1.6. 2009

32 vastausta artikkeliin "Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?"

Jarkko Rahkonen 01.06.2009 12:53

Päivän Hyvä Kysymys: Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?

Kiireellisin merkittävä tehtävä on laatia kansainväliset sopimukset ja säännökset suuren finassi- ja talouskriisin ennakolta ehkäisemiseksi. Siis EU, Yhdysvallat, Kiina, Japani ja muut valtiot säännöksiä noudattamaan. Euroopan sosialidemokraattien (PES) ohjelmassa on aloitus oikeaan suuntaan.

Kiireellinen tehtävä on myös ilmastomuutoksen torjunta haitallisten seurausten estämiseksi ennakolta. Tästä on paljon riittäviä toimenpiteitä kansainvälsten järjestöjen ja kokousten asiakirjoissa. Nyt on mahdollista saada myös Obaman joukkue mukaan, mutta Kiina ja Intia saattaa olla vaikea este - aluksi.

Unskin luettemat uudistukset on toteutettava niin, ettei Suomen jo nyt "parempia" säänöksiä heikennetä, kuten kuluttajasuoja, työaika, perhe vapaat.

Rakennusten energiasäätöjä Suomen tulee kannattaa. Mutta jo heti tulee tukea maalämmön käyttöönottoa rakennuksissa Ruotsin tapaan.Raskaan liikenteen ympäristöhaitat ovat mitattavissa jo nyt, haitat tulee maksattaa niin, että kaikki Eu-maat maksavat samoin perustein haitat.

Kiitokset Unski, että otit esiin yksittäisiä ongelmia, joihin pitää löytää EU:ssa ratksiu. Tämän esimerkin mukaisesti muunkin median pitäisi keskusteluttaa kaikkien puoleiden mep-ehdokkaita oikeista ongelmista johon mep voi vaikuttaa. Näin äänestäjät saisivat tietoa mitä EU:ssa tehdään ja mitä pitäisi tehdä.

Erityinen tunnustus myös Mölsän yhteenvetoartikkeleille, niissä on löydetty alue jolla HS lisää luotettavuuttaan ja luettavuuttaan päätoimittaja Janne Virkkusen tuoreen jutun mukaisesti.

Jussi Lähde 01.06.2009 13:15

Rakennusten energiatehokkuus on vain yksi osaratkaisu ympäristölle aiheuttamaamme kohtuuttomaan kuormitukseen.

Euroopan Unionin tulisi käynnistää historiallinen rataverkon rakentaminen, joka sitoisi koko Euroopan yhteen huippunopeiden junien kautta. Euroopan sisäiselle lentoliikenteelle tulee asettaa selkeät rajat, sellaisista lennoista jotka haaskaavat junamatkailuun verrattuna sekä aikaa että luotoa on pantava stoppi.

Suomen kaltaisissa maissa kaupunkikeskustojen rakentamista on tiivistettävä ja kakkos- ja kolmoskaupunkien rakentamista on tehostettava. Alueellistamisen tulisi merkitä Suomessakin toimintojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta Turkuun, Tampereelle, Hämeenlinnaan tai Lahteen - kaikki muu ajattelu on Nurmijärvihöttöä!

Hannu Rainesto 01.06.2009 14:05

Lopetaa itsensä, ennen kuin se lopetetaan.

Reijo Tossavainen 01.06.2009 14:17

Kyllä kansa tietää ja ymmärtää

Viime aikoina media valtakunnan ykköslehden Helsingin Sanomien johdolla on toitottanut, että kansalaisilla on väärä mielikuva Euroopan Unionista. Siksi esim. Hesarissa oli sekä sunnuntaina että maanantaina parin sivun juttukokoneisuudet, joissa EU:n ihanuutta ylistettiin. Sunnuntain jutussa kerrottiin mitä kaikkea hyvää EU:sta tulee. Sanallakaan ei mainittu, että maksajina ovat suomalaiset ja että mitä kielteistä EU:sta tulee. Siis hyvin yksipuolinen juttu, joka sopii lehden linjaan.

Muistuu myös mieleeni ennen Euroopan Unioniin liittymistä järjestetty kansanäänestys. Ennen sitä oli vähintään kerran viikossa iso juttu, jossa kerrottiin, että EU:n myötä ruoan hinta tulee laskemaan. Jutut loppuivat heti äänestyksen jälkeen. Toki ruoan hinnat jonkin verran laskivat, mutta se johtui välillisen verotuksen alentamisesta. Ja tuo alennus olisi voitu tehdä ilman jäsenyyttäkin.

Valtaapitävät virkamiehet, poliitikot ja toimittajat ovat surreet alhaista äänestysprosenttia. He eivät ole ymmärtäneet, että miksi. Minä taas en ymmärrä sitä, miksi nomenklatuura elää niin omassa maailmassaan ja tavallinen rahvas omassaan.

Kyllä kansa tietää ja ymmärtää nämä asiat. Se ymmärtää, kuinka vähäinen yksittäisen äänestäjän vaikutus on. Se ymmärtää, kuinka vähäinen yhden mepin vaikutusvalta on. Se ymmärtää, kuinka vähäinen suomalaisten vaikutusvalta on.

Se ei ymmärrä miksi EU suoltaa meidän oloihimme soveltumattomia direktiivejä. Se ei ymmärrä sitä valtavaa byrokratiaa, mikä EU:ssa asioiden hoitoon liittyy. Se ei ymmärrä sitä, että valtavasta valvontakoneistosta huolimatta EU:n budjettivaroista useita prosentteja häipyy teille tietämättömille.

Kansa ymmärtää, että tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä silloin kun se on tarpeen. Se ei ymmärrä tarpeetonta ja maamme oloihin sopimatonta holhoamista. Tässä on ehkä tärkein syy perussuomalaisten nousulle. Veikkaan, että perussuomalaisten kannatus EU-vaaleilla yllättää jälleen "roknoosiherrat". Yhdessä kristillisdemokraatien kannata ääniosuus voi olla noin 15 prosentin kieppeillä. Esimerkiksi vanha valtapuolue kepu yltänee vain hieman parempaan tulokseen. Sen jälkeen kepun sisäinen keskustelu puheenjohtajasta siirtyy kabineteista julkisuuteen.

Reijo Tossavainen

Jouni Pulli 01.06.2009 15:08

Ensi syksy tulee olemaan monille suomalaisille hyvin karu eivätkä huonot ajat ole ohi vielä vuodenkaan kuluttua. Konkurssiaalto pyyhkii maamme yli tsunamin tavoin, työttömien ja lomautettujen määrän kasvu jatkuu kiihkeänä ja leikkauksia on pakko tehdä, vaikkei hallitus niistä juurikaan puhu ennen vaaleja. BKT:n pudotus voi olla jopa 7 %:n luokkaa ja ruoan hinta pysyy sitkeästi korkealla toisin kuin muualla Euroopassa. EU-parlamentin ensijaisiksi tehtäviksi toivoisi edellisen perusteella ainakin seuraavat kolme seikkaa:

1. vähempiosaisten terveyden ja inhimillisten elinolojen turvaaminen sekä koulutusmahdollisuuksien lisääminen;

2. työn lisääminen;

3. osallistuminen kv. kontrollin rakentamiseen globaalitalouteen.

Lisäksi europarlamentin tulisi pyrkiä vaikuttamaan positiivisesti Itämeren suojeluun, pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin ja uusien tuotteiden kehittämiseen ja tuotekehitykseen koskien ilmastonmuutoksen vatsaisessa taistelussa tarvittavia menetelmiä. Esim. aurinkokennojen kehittäminen johon jo Vaisala osallistuu. Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen lisäksi EU:n tulisi pyrkiä kehittämään myös Pohjois-Afrikkaa, esim. aurinkokennovoimaloita Marokkoon.

Turvallisuuspolitiikan alalla EU-parlamentin tulisi vaikuttaa voimallisesti EU:n oman puolustusyhteistyön kehittämiseen mukaan lukien yhteistyön puolustusmateriaalien kehittämisessä, tuottamisessa ja käytössä. Yhteisen puolustuksen kautta EU:sta voi muodostua sellainen uskottava globaalikriisinhallinnoija, jota kipeästi kaivataan osin YK:n tilalle ja joksi Natosta ei sen historian, reliktiytensä ja USA-painottuneisuutensa johdosta ole, kuten saamme joka päivä kokea lukiessamme uutisia Afganistanista ja Pakistanista.

Iiro Jantunen 01.06.2009 15:43

Perinteinen kuluttajasuoja voi olla Suomessa hyvä ja Euroopassa kohtuullinen, mutta entäpä sähköisen kaupan ja tuotteiden kuluttajasuoja?

Esimerkiksi:

1) Miksi lainsäädännöllä kielletään katsomasta Japanista tai USA:sta ostettua DVD-elokuvaa muulla kuin samoista maista ostetulla tietokoneella tai katselulaitteella? Vastoin entisen kulttuuriministerin, Tanja Karpelan, nimenomaista vakuutusta eduskunnassa, on tekijänoikeusdirektiiviin perustuva Lex Karpela osoittanut estävänsä vapaiden DVD-katseluohjelmien kehittämisen (HO tuomitsi, KHO päätti olla ottamatta käsittelyyn).

2) Entäpä mikä on sähköisen musiikkikappaleen ostajan kuluttajasuoja?

* Saako kuluttaja siirtää musiikkikappaleen tietokoneesta/laitteesta toiseen kuten CD-levyn saa siirtää kirjahyllystä toiseen? Kannettavien tietokoneiden/taskumusiikkisoitinten elinikä kun on alle kymmenesosa CD-levyn kestoiästä.

* Saako musiikkimyyjä rajoittaa myymiensä kappaleiden kuuntelun vain musiikkimyyjän omiin laitteisiin? Onko musiikinystävä lopullisesti sidottu yhden valmistajan tuotteisiin? Entäpä, jos valmistaja jonain päivänä lopettaa laitevalmistuksen?

* Entäpä tapaus Emma.fm, jonka lehdistö on ansiokkaasti vaiennut? Saako musiikkia myydä niin, että musiikinkuuntelu loppuu kun myyjä lopettaa nettipalvelunsa?

3) Nykyisellään musiikki/elokuvakaupat ovat tekijänoikeussyistä maakohtaiset. Tämä tarkoittaa, että kaikki musiikki ei koskaan tule Suomeen myyntiin, vaikka Internetinhän piti vapauttaa meidät rajoista. Ja jos Suomeen tuleekin, tuleeko koskaan pienempiin valtiohin, kuten Viroon? Miksi suomalaiset eivät saisi ostaa uusien tv-jenkkisarjojen vastaesitettyjä jaksoja suoraan netistä välittömästi jakson USA:n ensiesityksen jälkeen kuten amerikkalaisetkin?

3) Entäpä sokeiden ja kuulovammaisten oikeudet?

http://www.boingboing.net/2009/05/29/usa-canada-and-the-e.html

Tuomas Koivuniemi 01.06.2009 16:00

Euroopan unionin tärkein tehtävä liittyy talouskriisin voittamiseen ja sen vaikutusten hillitsemiseen. EU:n on löydettävä lääkkeet työllisyyden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi niin, että yskähtelevä talous saadaan taas nousu-uralle.

Samalla on huolehdittava siitä, ettei köyhyys ja syrjäytyminen Euroopassa lisäänny. Tästä on muun muassa Merja Vanhanen kirjoittanut blogissaan http://merjavanhanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/29/7/

EU:n on pidettävä kiinni ilmasto- ja ympäristötavoitteistaan. Talouden kriisiä ei saa käyttää tekosyynä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja vihreän teollistamisen (ympäristö- ja energiainnovaatiot) tähtäävien toimien hidastumiseen. Nyt on EU:lla tuhannen taalan paikka ottaa itselleen johtorooli ihmiskunnan kannalta keskeisessä kysymyksessä.

Kristian Sundqvist 01.06.2009 16:03

Jouni Pulli,

EU:n yhteinen puolustus on utopiaa, jota Suomessa käytetään lähinnä yhtenä maamme Nato-jäsenyyden vastustamisen välineenä ja josta ei monissa jäsenmaissa edes puhuta.

Valtaosa EU-maista on toteuttanut puolustusratkaisunsa Naton kautta. Koska yhteinen puolustus ei (ainakaan ilman suunnattomia investointeja mm. ydinaseteknologiaan ja jäsenmaiden puolustusmenojen pysyviä ja rajuja korotuksia) voisi voisi koskaan korvata Natoa puolustusliittona, tulisi tämä EU:n yhteinen puolustus jotenkin olemassaolevan Nato-todellisuuden ohelle, ei sijaan.

Tällöin olisi jälleen kysyttävä, että mitä hyötyä Nato-maat, eli EU:n valtaenemmistö, tällaisessa näkisi. Pulli ehdottaa kriisinhallintaa, johon YK ei kykene. Tällöin siis EU operoisi maailmalla ilman YK:n mandaattia, ja toimisi tavalla josta Natoa on usein syytetty. Mitä tällainen EU-armeija voisi tehdä esimerkiksi Afganistanissa paremmin, kuin USA:n johtamat joukot tällä hetkellä tekevät? Mitä EU-armeija olisi voinut tehdä esimerkiksi Georgian sodan suhteen? Toteuttaa sen Suomen esittämän (YK:n operaationa siis) rauhanturvaoperaation EU:n nimissä vastoin Venäjän tahtoa?

Ei, pysyköön EU lestissään ja mahdollisimman kaukana pyssyleikeistä myös tulevaisuudessa. Kuten Linnan Pohjantähden Janne Kivivuori vuoden 1917 syksyllä sosiaalidemokraattisia aatetovereitaan neuvoi, niin sellaisissa leikeissä voi käydä huonosti.

Teemu Lehtinen 01.06.2009 17:27

Reijo Tossavainen osuu lähestulkoon oikeaan yhdessä asiassa ja sen seurannaisessa. Yksittäisen kansalaisen ääni on pieni EU:ssa ja yhden mepin ääni pieni EP:ssä. Kaikessa muussa hän sitten onkin väärässä. Tai ainakin melkein.

Mainitsin aikaisemmassa postauksessani, että jos kansalaiset ymmärtäisivät EP:n ja Euroopan unionin merkityksen omaan elämäänsä, he saattaisivat olla enemmänkin kiinnostuneita äänestämisestä. Eurooppa (ja Suomi) ei ole erityksissä muusta maailmasta - tänään vähemmän kuin eilen, ja huomenna vielä vähemmän. Sen, ja siis myös meidän äänestämien meppien, on jotenkin selvittävä globaalien kysymysten parissa.

Tuosta seuraa, että yhdessä eurooppalaisten ääni kuuluu paljon enemmän kuin suomalaisten yksin. Ja Euroopan unionin sisällä suomalaisilla on väkilukuun nähden kohtuuttoman suuri edustajisto.

Päätökset, joita Brysselissä ja Strasbourgissa pyöritellään, eivät ole turhantärkeitä. Ne takaavat, että reijotossavaiset ja teemulehtiset voivat ostaa tai myydä palveluita, tavaraa, omaa työvoimaansa siellä, sieltä tai sinne, missä, mistä tai minne he haluavat. Ne direktiivit todellakin auttavat ihan tavallisessa arkipäivässä. Joko me olemme samassa pöydässä asioista päättämässä tai sitten me vain sopeudumme muiden päätöksiin. Mutta mitä väliä, kun ei meitä kuitenkaan kukaan kuuntele?

Muuten olen sitä mieltä, ettei voi vakavissaan valittaa, että samat asiat olisi voinut tehdä itsenäisestikin, jos samalla valittaa niiden hinnoista. Jos joku hyvä asia maksaa EU:n tekemänä, kyllä se olisi maksanut suomalaisenkin hallituksen oma-aloitteisesti tekemänä. Ihme juttu, etteivät suomalaiset koskaan varmaankaan edes harkinneet veroalennuksia voidakseen laskea pöyristyttävän korkeita ruoanhintoja.

Lopuksi päivän kysymykseen vastausyritys: EP:n on pidettävä huoli siitä, että se kontrolloi entistä tehokkaammin komission ja ministerineuvoston tekemisiä. Tämä on ehdottoman tärkeää. Jos puhumme yksittäisistä politiikkakysymyksistä, niin terveyspolitiikan yhtenäistäminen (vaikea) olisi aika tervetullutta.

Lama-aikaan sopivasti toivon uuden EP:n todella toteuttavan sisämarkkinat. Tämä tarkoittaa KAIKEN turhan säätelyn poistamista PK-sektorin yrityksiltä, jotka operoivat todellisen talouden piirissä. Sisämarkkinat eivät toimi, jos suomalainen tai italialainen pikkufirma joutuu pohtimaan tekemisiään 27 erilaisen kuluttajasuojalainsäädännön parissa silloin, kun se haluaisi alkaa kaupata tuotteitaan muualla kuin kotimaassaan.

Pankki- ja rahoitusalalle olisi saatava globaali järjestelmä, joka ei liikaa rajoittaisi pääoman liikkeitä, mutta mahdollistaisi tarvittavan kontrollin. Kansainvälisissä neuvotteluissa EP ei juuri pääse esille, kun näissä kysymyksissä, joissa kompetenssi on unionilla, unionia edustaa komissio. Mutta oikein kyselemällä ja lobbaamalla pääsee aina pitkälle.

Jorma Piironen 01.06.2009 17:56

Sirpa Pietikäinen: "Ketään ihmistä ei saa toiseuttaa eikä vihaa ja asenteellisuutta lietsoa"

Niinpä. Uutiset kannattaa tarkistaa eikä 'ankkoja' julkaista, vaikka ne sopisivat ennakkoluuloihin. Olen ollut huomaavinani, että nuoremman polven suomalaisen miehet pitävät tasa-arvoa itsestäänselvytenä. He näkyvät jopa edellyttävän, että sen on kohdistuttava myös heihin itseensä.

Matti Linnanahde 01.06.2009 18:25

Mauno Koivisto pohti jo aikoja sitten, että EU ei voi samanaikaisesti sekä syventyä että laajentua. Tämä tuntuu autuaasti unohtuneen, kun seuraa eri EU-maiden kykyjä hoitaa talouskriisejään sekä joidenkin EU-parlamenttiehdokkaiden intoa viedä unionin ulkorajat yhä kauemmaksi itään ja kaakkoon.

Jo ennen käsillä olevaa yleismaailmallista talouskriisiäkin kävi selväksi, että unioni on venyttänyt jäsenyyskriteerejään EU:n idean levittämisen nimissä paljon yli sen, mikä voi käytännössä toimia.

Ei pitäisi unohtaa todellista EU:n perusideaa. Se on rauhantilan vahvistaminen, mutta myös toimiva talousyhteistyö, joka on perusta sosiaaliselle edistykselle. Euroopan historia osoittaa, että nämä ovat sidoksissa toisiinsa.

Onko käynyt niin, että kun on vedetty mahdolliset kriisiytymisten uhat unionin sisälle, ollaankin hyvää vauhtia heikentämässä edellytyksiä pitää yllä sitä EU:n alkuperäistä ideaa. Eihän sellaista voi levittää, joka hiipuu käsistä.

Jouni Pulli 01.06.2009 18:53

Kristian Sundqvist,

En ehdota EU:n toimimista ilman YK:n mandaattia. USA:n joukkojen toiminta Afganistanissa (huokaus): operaatiooon mentiin päätä pahkaa ja lopputulosta ei funtsittu. Voisiko huonommin toimia?

Natosta sanottakoon, että aikansa kutakin. Nato toimi kylmän sodan aikana, mutta nyt se yskii ja puhisee kuin keuhkokuumeinen dinosaurus.

EU:n oma turvallisuuspolitiikka ja puolustus ovat edellytykset EU:n globaalille kriisinhallintastatukselle siitäkin huolimatta, että kriisit jatkossa tulevat paljolti olemaan muita kuin sotilaalllisia sellaisia.

Tämän päivän utopia voi huomenna olla jo historiaa. Maailma muuttuu nopeasti ja sen mukana myös turvalllisuuspolitiikka ja sen rakenteet. Minua ei vakuuta ajatus, että jokin asia ei voi toteutua, koska juuri nyt enemmistö jostain porukasta on toista mieltä. Pidetään silmät auki ja katsotaan, mihin kehitys suuntaa kulkunsa, yleensä tulevaisuus on ollut yllätyksiä täynnä.

Mikko Airto 01.06.2009 20:39

Parlamentin pitää ratkaista talouskriisi, ilmastokriisi ja energiakriisi. Mielellään yhtenä kokonaisuutena. Tähän Vihreiden suunnitelmat tähtäävät.

Pilvi Torsti (sd.) 01.06.2009 23:23

Terveisiä Unski ja muut Rovaniemeltä ja Oulusta. Hieno tuttavuus siellä oli Antti Liikkanen, joka aiemmissa EU-vaaleissa on itse ollut ehdollakin ja vaikuttaa monissa EU-työryhmissä ja ymmärtää syvällisesti EU:n pohjoisen ulottuvuuden mielen. Antin ja minun ajatuksia http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/06/01/pohjoinen-ulottuvuus-antti-liikkasen-kanssa/.

Puhuimme Antin kanssa Rovaniemellä pohjoisen ulottuvuuden lisäksi mm. terveys- ja työaikadirektiiveistä, jotka ovat molemmat hyviä esimerkkejä siitä, miten EU-parlamentti ottaa kantaa asioihin, jotka koskettavat suomalaisia Rovaniemeltä Raisioon ja korostavat myös meppien roolia "kansan edustajina". Tämä on nähdäkseni ydinvastaus Unskin kysymykseen. Europarlamentin perustehtävä on tuoda EU-lainsäädäntöön kansalaisten, ihmisten eli meidän tapauksessa ennen kaikkea suomalaisten näkökulma. Tämä koskee kaikkia käsittelyyn tulevia lakialoitteita sekä mahdollisia mepin omia aloitteita. Komissio edustaa unionia, ministerineuvosto hallituksia (sitä kuuluisaa "Suomea") ja parlamentti kansalaisia. Tämä on erittäin tärkeää. Teemu Lehtinen mainitsi tämän myös.

Jos tämän parlamentin lähtökohtaisen "kansan edustajuus" -perustehtävän lisäksi katsotaan tulevia asiakysymyksiä, niin Unskin-Mölsän lista osoittaa, että monenlaisia asioita tulee olemaan listalla. Kaikilla niistä on oma merkityksensä ja tärkeysjärjestykset ovat helposti keinotekoisia. Itse nostan kärkeen teeman "EU:sta johtava vihreä talousmahti", joka perustuu kolmioon talous&työllisyys-ilmasto&ympäristö-energia eli kaikki kulmat pitää nähdä osana samaa kokonaisuutta.

Mainitut asiat ovat kaikki ylikansallista politiikkaa vaativia ja siksi ne on ratkaistava nimenomaan EU-tasolla. Kolmion kärkien sisälle mahtuvat monet tässäkin blogissa mainitut keskeiset politiikan pelastusteemat: finanssikriisien ehkäisy, taloustaantumasta selviytyminen ja työpaikkojen luominen, ilmastokokous joulukuussa Kööpenhaminassa, Itämeri, energian rittävyys, energian säästäminen, uusiutuvien energiaratkaisujen etsiminen, energiaturvallisuus jne jne. Eurodemarien (PES) ohjelmassa on jonkin verran konkretiaa näihin aiheisiin ja tuo ohjelma on noin kaikkien EU-maiden demarien vaaliohjelma.

Tärkeä tehtävä tulee olemaan myös 27 maan unionin "testaaminen" ja siltojen rakentaminen uusien ja vanhojen jäsenmaiden välille, jotta EU ja parlamentti sen osana oikeasti pystyy olemaan dynaaminen toimija.

Esko Hussi 02.06.2009 8:16

Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?

Potilaiden liikkuvuus:

Ensinnä turvattava kansalaisten liikkuvuus ja mahdollisuus terveydenhoitoon missä EU-maassa tahansa. Unionissa pitäisi suhtautua jäsenmaiden kansalaisiin samalla tavalla kuin omiin kansalaisiin. Kiireellinen hoito on aina EU:ssa taattava.

Pitäisikö EU:n tehdä EU-sairaaloita joihinkin maihin kiireettömiä hoitoja varten?

Terveyspalvelujen rajausta on hankala määritellä. Kustannuksista pitäisi olla sopimus. Hoitotakuu saatiin Suomeeen vasta kun kotimaan poliitikot näkivät ettei EU-maana voi menetellä toisin kuin muut.

Kuluttajansuoja:

Minimisuoja kaikkialle, maat voivat soveltaa omia käytäntöjään, mutta EU-kansalainen liikkuessaan tai asuessaan saa saman suojan kuin maan originaalikansalainen.

Työaikadirektiivi:

Suomi ei voi noudattaa erilaista työaikadirektiiviä kuin muut. Lääkäripäivystys remontoidaan Suomessakin.

Päivystyslääketieteen erikoisalaa tarvitaan ja se tullee Suomeenkin vähitellen. Yleislääkäritasoinen päivystys joillakin maamme syrjäseuduilla on jatkossa tarpeen, väkirikkaammilla alueilla sitä tuskin tarvitaan. Eli pääsääntöisesti lääkäripäivystys yhdistetään yöaikaan sairaalatoimintaan.

Televiestintäpaketti:

Alalla on villiä menoa vieläkin - villi ei tarkoittaa mielestäni eri asiaa kuin innovatiivisuus. Se on kadoksissa, ehkä tullut infoähky ja nyt halutaan rahastaa. Toivottavasti tilanne muuttuu.

Lääkkeiden sisämarkkinat:

Asiallista tuoteinformaatiota tarvitaan - ei niinkään mainontaa tai markkinoinnin edistämistä. Keski-Eurooppalainen vaikuttamattomien hoitojen markkinointi on ongelmallista. Omalla rahalla kansalainen voi tietysti tehdä mitä haluaa. Lääkepurkkiin ja nettiin asiallinen tieto lääkkeistä.

Jan Rossi 02.06.2009 9:02

Mitä europarlamentin pitäisi tehdä 2009 - 2014?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n parlamentti voisi olla keskustelunavaajana EU:n turvallisuusrakenteiden integroimisessa NATO:oon.

EU:n ja NATO:n olisi siis yhdistyttävä koska 27 EU-maasta 21 kuuluu Natoon. Päällekkaisten turvallisuusrakenteiden olemassaolo on järjetöntä ja kustannuksia lisäävää.

Jan Rossi

Nesrin Can 02.06.2009 9:05

Hei Unski ja kaikki muut bloggaajat!

Aiemmassa blogissa kysyttiin, ketkä mahtavat olla vaalien voittajia. Varmaa on, että tämä blogi on ainakin yksi voittajista, sen verran hyvää on keskustelu ollut!

Unskin referoima lista oli hyvä ja asiat tärkeitä, mutta näen että esitetyt kysymykset ovat toissijaisia. Tärkeintä olisi pohtia aluksi mihin suuntaan EU:ta ja koko Eurooppaa halutaan viedä. Muuten päädytään näpertelyyn eikä nähdä metsää puilta.

Mikko Airto listasikin jo hienosti kolme isoa ongelmaa edellä. Lisäisin siihen kaksi lisää, jotka ovat tärkeitä meille sosialidemokraateille. Koko lista olisi siten tärkeysjärjestyksessä:

1. Henkisen hyvinvoinnin kriisi

2. Talouskriisi

3. Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi

4. EU:n naapurimaiden vakaus

5. Energiakriisi

Nämä ongelmat ovat sidoksissa toisiinsa, ja ne ovat luonteeltaan ns. systeemisiä. Niitä pitää lähestyä kokonaisvaltaisesti ja monesta eri kulmasta yhtä aikaa. Tarvitsemme siis kokonaisvaltaiset poliittiset ohjelmat, jotka menevät politiikan perinteisten sektoreiden yli.

Pärjäämme todennäköisesti kolmella kokonaisvaltaisella ohjelmalla, jotka voisivat olla:

1. KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN OHJELMA - kuinka otamme henkisen hyvinvoinnin ja hyvän olon luomisen politiikan johtotähdeksi; politiikan kuinka varautua ilmaston ja talouden muutokseen yksilötasolla; kuinka kulutustottumuksemme ja lainsäädäntömme sopeutetaan uuteen kestävän elämäntavan ajatteluun. Tämä ratkaisee osaltaan henkisen hyvinvoinnin, ilmastomuutoksen ja talouden ongelmia.

2. UUDEN TEOLLISTAMISEN OHJELMA - kuinka siirrymme seuraavaan teollistamisen vaiheeseen eli palveluteollisuuteen; kuinka kehitämme ja otamme käyttöön puhtaan energian teknologiat; miten nostamme tuottavuutta internet- ja mobiiliteknologioiden avulla perinteisillä teollisuuden aloilla; kuinka pystymme auttamaan ihmisiä siirtymään uusille aloille; minkälaisia koulutus- ja tutkimusratkaisuja tehdään; kuinka turvaamme riittävän pääoman kehitysinvestointeja varten. Tämä ratkaisee osaltaan talouden, energian saatavuuden ja ilmastonmuutoksen ongelmia.

3. GLOBAALI VAKAUSOHJELMA - kuinka edistämme integraatiota EU:n ja sen välittömien naapurien suhteen (Venäjä, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä) sekä Afrikan ja Kaukasuksen maiden kanssa (Mahgreb-maat, Georgia, Armenia, Lähi-Idän maat); kuinka teemme yhteistyötä maahanmuutto-ongelmien ratkaisussa; miten turvaamme energiakaupan maiden yli ilman poliittista painostusta; kuinka Naton ja Venäjän vastakkainasettelusta päästään eroon; kuinka rakennetaan uusi globaali talousjärjestelmä (Bretton Woods 2.0), jolla estetään ylisuurten finanssiriskien syntyminen. Tämä ratkaisee osaltaan vakauden, talouden ja energiapuolen ongelmia.

Anteeksi näitä pitkiä listoja, mutta asiat nyt vain ovat sellaisia, ettei niitä pysty yhdellä hopealuodilla ratkaisemaan. Kokonaisvaltaisuus ja näkemys sekä ongelmiin että niiden ratkaisuihin on kaiken A & O. Edessä on paljon vaikeita ratkaisuja, joissa populismille ei ole sijaa.

Milka Sunell 02.06.2009 14:10

Parhaat kysymykset ovat lyhyitä, kuten nyt. Oma vastaukseni oli Kontulan postin kopissa sekin lyhyt: 181.

Minusta Pilvi Torsti nosti yllä esille parlamentin tärkeimmät poliittiset tehtävät seuraaviksi vuosiksi suhteessa komissioon ja neuvostoon. Jäsenmaiden hallitusten rahkeet eivät riitä komission toimien jatkuvaan parlamentaariseen valvontaan. Sitä pitää meppien tehdä oma-aloitteisestikin osana päätyötään. Kaikki politiikka lähtee vallankäytöstä ja palautuu siihen. EU:ssa valtaa on liikaa byrokraateilla ja liian vähän kansan valitsemilla poliitikoilla. Sama asia vähän abstraktimmin: Valtaa on liian vähän edustuksella ja liikaa "asiantuntemuksella". Liian vähän ihmisten odotuksista ja tarpeista syntyvien eriävien intressien välisillä riidoilla ja niiden sovitteluilla. Liikaa Brysselin hallintorakennusten työpöydillä tehdyllä - usein ulkoparlamentaarisesti lobbauksella viritetyllä - virkamiesten "suunnittelulla".

Ennen kaikkea uuden parlamentin pitää vahvistaa asemiaan eurooppalaisen poliittisen agendan määrittelijänä. Huomautettakoon, että ymmärrän agendan "asialistaa" laajemana asiana. Parlamentin tulee jopa aktiivisesti puolustaa komission esitysvaltaa versus neuvoston (yleensä isojen maiden) painostus. Ennemmin tarkoitan agendalla niitä perusteita, joilla jokin asia hyväksytään poliittisesti tärkeäksi ja julkisen vallan päätöstä tarvitsevaksi. Todellista valtakamppailua ei käydä siitä, mikä on oikea vastaus annettuun ongelmaan, vaan siitä, mikä on ongelma. Siinä tapellaan tunteista, ihmisarvosta ja tekemään ryhtymisestä. Agenda itsessään ei siis tule juuri koskaan päätöksenteon kohteeksi, vaan se näkyy jokaisen päätöksen valtaulottuvuutena. Tehtävät päätökset määrittävät sekä tulevien päätösten ehtoja että tehtyjen päätösten uudelleenarvioinnin tarvetta.

Sekä parlamentilla instituutiona että mepeillä yksilöinä on nähdäkseni paljon parannettavaa siinä, miten EU-agendassa kuuluu muidenkin kuin eliittien ääni. Kymmenien kielten alueella ei ole realistista, että kesään 2014 mennessä syntyisi yhteinen poliittinen eurooppalainen mediajulkisuus. EU-parlamentaarikoiden tuleekin huolehtia siitä, että vuorovaikutus heidän ja kansalaisten välillä toteutuu kansallisessa mediassa. Tarpeen vaatiessa kotimaista politiikkaa rajustikin haastamalla. Tämä tehtävä ulottuu myös journalisteihin: Politisoikaa eurooppalainen politiikka!

Agenda-näkökulma limittyy tietenkin suureen kysymykseen siitä, mihin EU on paras toimija ja mihin sitä tarvitaan. Monissa asioissa parempi toimija on kansallinen tai kunnallinen päätöksenteko. Lukemattomissa asioissa julkista valtaa ei kaivata lain. Kuten Torstille, politiikka on keino, ei tavoite.

Jätän monen ehdokkaan korostamat ympäristön ja kapitalismin globaalit kriisit tässä kommentissa mainintojen varaan. Itseäni kannusti kovasti demarien kärkiehdokkaan Torstin ohjelman konkreettisuus ja realistisuus: 1) Meillä on jo monenmoista poliisi- ja muuta viranomaisyhteistoimintaa. Tähän mennessä poliisi- ym. oikeuksien lisäämistä on perusteltu erityisesti terrorismin, laittoman maahanmuuton ja huumekuljetusten rajoittamisella ja ehkäisemisellä. Silmiemme edessä on kuitenkin naisten kauppaamiseen ja orjuuttamiseen keskittyvä järjestäytynyt ja kuvottavan laaja eurooppalainen ihmisoikeusrikos. Rikos lomittuu myös laittomasti EU.n alueelle tulijoiden (tuotujen) oikeusvaltiolliseen asemaan. Kun agendaa määritellään EU:ssa, on parlamentin tehtävänä pitää huoli siitä, että poliisiyhteistyön tärkeimmäksi tehtäväksi koetaan naiskaupan lopettaminen. Myös ostettavan seksin kysyntään tulee puuttua EU-lainsäädännöllä. 2) Meillä on jo yhteisyyteen pyrkivä Venäjä-politiikka ja EU:n Itämeri-strategia toivottavasti hyväksytään vielä tänä vuonna. Kun Itämeren elvyttäminen on sekin Suomen kansallinen etu, allekirjoitan täysin Torstin vaatimuksen, jonka mukaan Itämeri tulee saada yhteisen Venäjä-politiikan kärkiasiaksi (EU:n sisältä Puolasta tai Suomesta tulevaa ravinne- ja myrkkyvalumaa unohtamatta). Keskustelkaa lisää: http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/tavoiteohjelma/

Sirpa Pietikäinen 02.06.2009 14:36

Listauksessa on iso osa europarlamentin työlistaa tulevalla kaudella.

Potilaiden liikkuvuuden osalta periaatteen tulee olla tuomioistuimen useampaan kertaan toteama EU-kansalaisten oikeus hakea terveydenhuoltoa toisesta EU-maasta. Korvauksen tulee olla sama, kuin mihin potilas on oikeutettu kotimaansa terveydenhuoltojärjestelmän kautta. Liiallisia ennakkorajoituksia tälle oikeudelle ei tule asettaa.

Kuluttajansuojaa koskevassa lainsäädännössä lähtökohdan tulee olla minimidirektiivi, joka mahdollistaa direktiivin vaatimuksia tiukemman kansallisen lainsäädännön ja näin direktiivissä asetettuja vaatimuksia korkeampitasoisen kuluttajansuojan. Pelkona muutoksessa on, että komission tällä hetkellä kaavailema sääntely ei mahdollistaisi kansallisesti parempia oikeuksia kuluttajille. Tämä huonontaisi mm. suomalaista kuluttajansuojaa. Jos kuluttajansuoja EU-tasolla harmonisoidaan, tulee harmonisoinnin olla korkeimpaan nyt käytössä olevaan tasoon. Näin kenenkään oikeuksia ei lähdetä heikentämään.

Keväällä parlamentin ja neuvoston työaikadirektiiviä koskeva sovittelu kariutui tuloksettomana kysymykseen siitä, onko jäsenmaiden mahdollista poiketa 48 viikkotyötunnin ylärajasta. Neuvosto olisi pidentänyt viikkotyötuntien enimmäismäärää jopa 60–65 tuntiin viikossa, yli EU:n ja suomalaisen nykyisen lainsäädännön. Euroopan parlamentti piti huolta siitä, ettei prosessissa syntynyt unionin historian ensimmäistä työolojen huononnusdirektiiviä ja piti kiinni 48-tunnin rajasta. Sovittelun kariutuminen oli harmillista, mutta neuvoston kannan voittaessa olisi uudella direktiivillä sementoitu tämä työntekijöiden oikeuksia polkeva käytäntö pitkälle tulevaisuuteen. Uudistusehdotuksen kaaduttua jää mahdollisuus seuraavan parlamentin kaudella muuttaa tilanne. Työntekijöiden asemaa ei saa eikä voi heikentää. Tästä tulee pitää kiinni jatkoneuvotteluissa.

Rakennusten energiatehokkuus lukeutuu tärkeimpiin energia-alan sääntelyihin ensi kaudella. Rakennukset vastaavat noin kolmanneksesta koko EU:n energiankulutuksesta, joten niiden energiansäästöpotentiaali on huikea. Parlamentti äänesti komission esityksestä nyt keväällä. Esitykseen lisättiin mm. maininta siitä, että komission tulee esittää erilaisia keinoja rahoittaa Euroopan rakennuskannan muuntaminen energiatehokkaammaksi. Rahoituskysymyksen ratkaiseminen on tärkeää, sillä niin uudisrakentamiseen kuin remontointiinkin tarvitaan "energiatehokkuuspotkua", jotta todellinen muutos rakennuskannan energiatehokkuudessa syntyy. Talouslaman kuoppaa loiventamaan käytetyt elvytysvarat soveltuisivat erinomaisesti tällaisiin energiatehokkuutta ja uudenlaista, matalahiilistä yhteiskuntaa pohjaaviin hankkeisiin. Myös erinäisiä verohelpotuksia tulee harkita.

Rakennusten energiatehokkuuden lisäksi niin kutsuttu ekodesign on tulevan kauden pääkysymyksiä. Nyt uudistuksen alla olevaan ekologista suunnittelua koskevaan direktiiviin päädyttiin loppujen lopuksi sisällyttämään vain energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tuotteet, kuten ikkunat ja suihkusuuttimet. Tavoitteena tulee kuitenkin olla direktiivin laajentaminen koskemaan kaikkia tuotteita. Direktiivin tulee sisältää energiankäytön lisäksi myös luonnonvarojen käytön tehokkuuden. EU:n omille markkinoilleen asettamien standardien merkitykset ulottuvat yhteismarkkinoita kauemmaksi. Kun tehottomien energiasyöppöjen tuonti unionin alueelle kielletään, on siihen taivuttava myös EU:n ulkopuolisten valmistajien.

Globaali finanssiarkkitehtuurin uudistus ja uuden, kunnianhimoisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen ovat laajalle ulottuvia haasteita, jotka määrittävät unionin toimintaa pitkälti tulevat kuukaudet.

Pekka Kärkkäinen 02.06.2009 15:07

Olipa harvinaisen kokonaisvaltainen ja oivaltava puheenvuoro Nesriniltä!

Harmi, ettei vastaavalle synteesin tasolle ole päästy SDP:n johdossa. Poliitikkojen tärkein tehtävä on todellakin näyttää suuntaa yhteiskunnalle eikä näperrellä hallinnollisten pikkuasioiden kanssa. Vaikka Pilvillä oli monia hienoja hallinnollisia aloitteita tuossa aikaisemmin, niin kokonaisnäkemystä jäin kyllä kaipaamaan. Ehkä Pilvi osaa tiivistää sen myöhemmin vaikka tälle palstalle, mene ja tiedä!

Jan Rossi 02.06.2009 15:23

Tämä ansiokas arvoisan Sirpa Pietikäisen pitkä selostus on loistava esimerkki EU:n järjettömyydestä. Miksi ihmeessä Euroopan kansojen täytyy sorvata yhteisiä työaikadirektiivejä? Tai muita vastaavia asioita?

Mielestäni EU voisi keskittyä suurin linjoihin, kuten ulkopolitiikkaan, mutta jättää tälläiset työaikaan liittyvät asiat kansalliseen politiikkaan. EU on viety liian lähellä kansallisia kysymyksiä. En usko, että tämä oli alunperin Jean Monnetin kaltaisten EU:n isien tarkoitus. Idea oli alunperin taata rauha Euroopassa. Hullua katsella kun eurooppalaiset mepit puuhastelevat tälläisiä asioita. Yhteinen kemikaaliasetuskin kertoo miten kauas EU on ajautunut alkuperäisestä ideastaan.

Jan Rossi

Jan Rossi 02.06.2009 15:38

Kun katselee arvoisan Nesrin Canin selostusta, sieltä alkaa löytymään järkeä. Can kiinnittää huomiota EU:n globalisuuteen. Can listaa asioita näin:

1. Henkisen hyvinvoinnin kriisi

2. Talouskriisi

3. Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi

4. EU:n naapurimaiden vakaus

5. Energiakriisi

Nämä ovat globaaleja ongelmia. Näihin EU:ta todella tarvitaan. Globaalien ongelmien ratkaisuun. EU:ta ei ole tarkoitettu sosiaalilainsäädännön tarpeisiin tai ajamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa puhumattakaan yhteisistä työaikadirektiivesitä tai kuorma-autoilijoiden ongelmista.

EU on globaali toimija. Tälläisenä sen pitäisikin pysyä. Tämän vuoksi koko EU:n parlamentin ideaa tulisi kehittää tähän suuntaan.

Jan Rossi

Teemu Lehtinen 02.06.2009 15:49

Eikös Jean Monnet sanonut: "Nous ne coalisons pas des Etats, nous unissons des hommes!"? Koko projektin tarkoitus on nimenomaan kansojen ja kansalaisten tuominen lähemmäksi toisiaan, ei jäsenvaltioiden.

Jani Rossi demarina voisi miettiä, mitä hyötyä yhteisestä työajasta voisi olla esimerkiksi silloin, kun on työntekijänä monikansallisessa yrityksessä Euroopassa, jossa raportointivastuu on vaikkapa Ranskaan, palkka maksetaan Irlannista ja on itse toimistossa vaikkapa Sloveniassa.

Jan Rossi 02.06.2009 15:57

Voi tästä arvoisa Teemu Lehtinen vetää sellaisen johtopäätöksen, että olet federalisti? Tilannehan on se, että EU:ta tulee kehittää jäsenvaltioiden välisenä liittona kuin liittovaltiona. Jos EU:sta tulee oikeasti USA:n kaltainen liittovaltio, silloin Suomen asema muuttuu erittäin ongelmalliseksi Venäjän naapurissa. Liittovaltiossa kohtalomme ajautuu saksalaisten ja ranskalaisten käsiin. Tätäkö Lehtinen haluaa? Jo se, että EU:sta tuli oikeushenkilö on liikaa Suomen kaltaiselle maalle.

Jan Rossi

Milka Sunell 02.06.2009 16:16

Vastauksena Jan Rossille: Ihmiset liikkuvat Euroopassa töiden perässä paikkakunnalta toiselle myös yli kansallisten rajojen. Se on yhtenäismarkkinoiden tavoitekin. Pohjoismaissa tai esimerikiksi Benelux-maissa tavoite on ollut todellisuutta jo pitkään. Työsuhteiden heikompina osapuolina näiden ihmisten suojeleminen on myös EU:n tehtävä. Työaikasuojelu on yksi konkreettisimpia alueita, joilla EU on suojeluun osallistunut. Se on vaikuttanut suomalaiseenkin työelämän lainsäädäntöön. Jotta ihmisiä ei pakotettaisi EU:n sisällä kilpailemaan keskenään työnteon ehdoilla, on eurooppalaiset direktiivit mm. sallituista työajoista todellakin tarpeen.

EU:n alkuperäisestä ideasta on olemassa monenlaisia myyteiksi muotoutuneita tarinoita aina taloudellisesta menestyksestä sotilaalliseen vakauteen. Myyttien tekemistä paljon tärkeämpää on jatkuvasti kehittää ja uudenaikaistaa näkemystä EU:n ideasta. REACH-järjestelmäkin on kelvollinen osoitus siitä, miten poliittinen EU-tahto on vastannut eri tuotteiden sisältämien kemikaalien myymiseen ja kuljettamiseen markkinoilta toisille. Myös EU:n ulkopuolelta eurooppalaisille kotimarkkinoille.

Blogistin listaamat uuden parlamentin tärkeät tehtävät tähtäävät nekin nimenomaan siihen, että yli kansallisten rajojen liikkuvien ihmisten työehtoja ja muita sosiaalisia oikeuksia säädeltäisiin yhteisellä lainsäädännöllä. Yhteisesti rajattaisiin myös moninaisia taloudellisen toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.

Riitta Kemppainen-Koivisto 02.06.2009 17:15

Hmmph.

Paljon vaikeita asioita.

Jos hengähdettäisiin välillä ja jätetään tekeminen vähemmälle.

Tämä vuosihan meni jo. Ensi vuosi annetaan aikaa kysyä, miksi Euroopan Unioni on olemassa ja miksi me ylipäätään olemme mukana?

2011 vahvistetaan EU:n selkärankaa. 2012 annetaan kansalaisjärjestöjen pitää yllä keskustelua Eurooppapolitiikan kehittämisessä. 2012 otetaan käyttöön joka jäsenmaassa kansanäänestykset, joilla vaikutetaan politiikan sisältöön. 2013 sitten on taas aika valmistautua tuleviin EU-vaaleihin ja avata Unskin uusi blogi, hyvissä ajoin ennen vaalivuotta.

Teemu Lehtinen 03.06.2009 9:13

Jan Rossille vielä ensinnäkin anteeksipyyntö: huolimattomuuksissani kirjoitin nimen väärin. Asiakysymykseen vastataksen Rossi on oikeassa. Olen todellakin federalisti. Mielestäni kansallisvaltioiden aika Euroopassa alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Johan Westfalenin rauhasta on, hmmmm. useampi sata vuotta.

En vieläkään ole ymmärtänyt, miksi sitä ryssää täytyy niin kauheasti pelätä, ja miksi sitä pitäisi pelätä enemmän yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa ollessa kuin yksin.

Jan Rossi 03.06.2009 9:47

Arvoisalle Teemu Lehtiselle sanoisin vastauksena tähän, että mitä federalismi merkitsee Suomen kaltaiselle maalle? Olemme todella kaukana Keski-Euroopasta. Kysymys siis kuuluu, että jos EU:sta tulisi liittovaltio, miten äänemme kuuluisi federalistisessa Euroopassa kun nyt jo näyttää siltä, että äänemme ei kuulu. Mepit eivät edusta jäsenmaitaan parlamentissa Stubbin mukaan. Komissiossa komissaarit eivät edusta jäsenmaitaan, joten missä suomalaisten ääni kuuluu?

Tilanne on siis se, että EU:ta täytyy kehittää federalismin sijasta kansallisvaltioiden liittona. Suomen etu on oltava ykkösasia kaikissa asioissa.

Jan Rossi

Teemu Lehtinen 03.06.2009 11:31

Jan, ymmärrän hyvin huolesi siitä, ettei Suomen ääni kuulu riittävästi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että "Suomen etu" ei ole sama kuin "suomalaisten etu". Jotta "Suomen etu" tulisi hoidetuksi, olisi meppien oltava hallituksen äänitorvi EP:ssä. Siihen ei yksikään oppositiopuolue helposti suostu. Miksi sinun mielestäsi meppien pitäisi edustaa jäsenvaltioitaan eikä äänestäjiään ja muita euroopan kansoja? Eihän se ole demokraattista.

Tästä voisimme kehittää pitkänkin keskustelun, mutta luulen, että oleellinen on tullut sanottua. Olemme todennäköisesti sovittamattomasti erimielisiä aiheesta.

Jan Rossi 03.06.2009 12:42

"Tästä voisimme kehittää pitkänkin keskustelun, mutta luulen, että oleellinen on tullut sanottua. Olemme todennäköisesti sovittamattomasti erimielisiä aiheesta."

Arvoisa Teemu Lehtinen - En nyt ihan usko, että olemme sovittamattomasti erimielisiä aiheesta. Tule vetäisemään hihasta joskus jos törmätään samoihin tilaisuuksiin. Olisi kiva käydä kanssasi asiasta laajaa, analyyttista ja syvällistäkin keskustelua.

Jan Rossi

Jan Rossi 03.06.2009 13:07

Ohessa Teemu Lehtiselle oma EU-ideani. Kuten sanottua, en missään olosuhteissa vastusta Suomen jäsenyyttä EU:ssa, vaan EU:ssa tulisi toimia niin, että Suomen kaikki edut turvataan kaikilla hallinnonaloilla.

Suomen on kuuluttava EU:n ytimeen

03.06.2009 Jan Rossi

Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallituksilla oli erinomainen EU-politiikka. Paavo Lipponen alleviivasi koko pääministerikautensa ajan EU:n ytimeen kuulumisen tärkeyttä turvallisuuspoliittisista syistä. Suomen liittyminen Euroopan talous- ja rahaliittoonkin oli turvallisuuspoliittinen päätös.

Mikä on Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen politiikan suurin ero EU-politiikassa?

Paavo Lipponen määritti Suomen aseman EU:ssa Eurooppa-keskeisesti kun Vanhanen määrittää asioita Suomi-keskeisesti. Tällä Vanhasen väärällä Suomiajattelulla on ollut negatiivinen vaikutus Suomen asemaan EU:ssa. Vanhasen ajattelu ajaa Suomen pois EU:n ytimestä, koska Vanhanen ilmoitti jo vuonna 2005 politiikkansa olevan EU:n eheyden turvaamista. Mistä Vanhanen turvaa eheyttä? Eikö eheys taata EU:n ytimestä käsin?

Monesti suuret linjaukset ja asiat päätetään henkilösuhteiden kautta. Kysyisin nyt, että millainen suhde pääministeri Matti Vanhasella on ollut kautensa aikana muihin EU-johtajiin? Pääministeri Lipposella oli vahvat suhteet keskeisiin poliittisiin päättäjiin Euroopassa ja USA:ssa. Lipponen vieraili ahkerasti EU-maissa ja ylläpiti Suomen hyviä suhteita näihin maihin, mutta missä ovat Vanhasen vierailut ja kontaktit?

Lipponen analysoi ja luennoi ahkerasti Suomen EU-politiikan linjauksista mutta Vanhaselta linjaukset ovat jääneet tulematta. Jotenkin näyttäisi, että Suomen EU-politiikassa olisi ollut jo pitkään henkisen taantuman regression aikakausi. Pitääkö tämä paikkansa?

Pääministeri Matti Vanhasen olisi ymmärrettävä, että Suomi on EU:n täysivaltainen jäsen ja sillä on samat oikeudet kuin muillakin jäsenmailla. Tämän vuoksi Suomen olisi käytettävä sitä valtaa, jonka se on saanut eikä antaa sitä EU:n perustajamaille ja seurata niiden linjaa.

Mikä on siis hallituksen EU-politiikan operatiivisuus? Hallituksen olisi saatava operatiivinen johtajuus huippuunsa esikuntatasolla, hallinnossa ja politiikassa. EU-politiikan olisi oltava dynaamista.

Eurooppa elää nyt EU-aikakautta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan koskevat päätökset tehdään EU:ssa. Mikä on Suomen rooli tällä hetkellä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä? Oliko esimerkiksi EU:n taistelujoukkojen luominen Suomen ainoa vastaus yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen? Mitä muuta Suomi on valmis antamaan yhteisen turvallisuuspolitiikan edistämiseksi?

Toistaiseksi Suomessa on tyydytty vain puhumaan siitä, onko Suomi liittoutumaton, liittoutunut vai sotilaallisesti liittoutumaton. Milloin Suomi siirtyy reaalipolitiikan aikakauteen ja tunnustaa tosiasiat ja alkaa elämään niiden mukaan?

EU:lle luodaan yhteinen perustuslaki. Perustuslailla korvataan muut EU:ta ylläpitävät peruskirjat ja lailla selkiytetään EU:n perusta. Perustuslaki on hyvä ratkaisu. Vihdoinkin Euroopalla on yksi kirja, joka määrittää sen aseman maailmassa. On hyvä, että Euroopalle vihdoinkin luodaan vahva ulkoministerin virka, joka vastaa selkeästi ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelystä. Eurooppa elää parhaillaan historiallista vaihdetta kehityksessään kohti yhdistynyttä Eurooppaa ja Suomi on nyt sivussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen edut uhrattaisiin yhteisen Euroopan hyväksi. Yhdistyneessä Euroopassa Suomen kaltaisen maan edut tulee turvata entistäkin dynaamisella EU-politiikalla.

Mikä EU:ssa on kaikkein tärkeintä? Suomen harjoittaman EU-politiikan keskeinen tekijä on siis kansallisten etujen turvaaminen. Miksi Suomen tulee pysyä EU:n ytimessä? Yksinkertaisesti sen vuoksi, että Suomella on pienenä maana suuret edut pelissä kun EU muodostaa politiikkaansa eri aloilla. Suomen tulisi olla mukana vahvasti vaikuttamassa omaan kohtaloonsa.

Jan Rossi

Minna Ollikainen 03.06.2009 23:28

Unto Hämäläinen kyseli muutama päivä sitten löytyykö muista EU-maista vastaavia vaaliblogeja. Kysäisin asiaa kollegoiltani eli Euroopan parlamentin lehdistöosaston tiedottajilta muissa pääkaupungeissa. Vaalikiireistä huolimatta kahdeksan kollegaa ehti vastata kyselyyni. Ihan Perässähiihtäjän kaltaista blogia ei tässä otannassa löytynyt, mutta useampi muuten mielenkiintoinen, joita listaan alla. Näistä ei tietääkseni mikään - yhtä poikkeusta lukuunottamatta - ole poliittisesti värittynyt.

http://www.abgeordnetenwatch.de/ Saksalainen Abgeordenetenwatch ei tarkasti ottaen ole blogi, vaan riippumaton kysymys-vastaus-foorumi, jossa voi kysyä Bundestagin jäseniltä ja mepeiltä ja nyt meppiehdokkailta kysymyksiä. Sivustolla on kuukaudessa keskimäärin 280.000 kävijää, jotka kysyvät yli 2.000 kysymystä – omilla nimillä. Rahoitus tulee lahjoittajilta ja mainoksista.

http://www.altinget.dk/epvalg2009/rssitem.aspx?type=10 Tanskan Altinget on ymmärtääkseni riippumaton poliittinen nettilehti. Vaaliblogiosuudessa näyttää olevan lähinnä meppiehdokkaiden blogeja, eikä kovin paljon kommentteja. Blogiosuus näyttää olevan lähinnä sisäänheittotapa ehdokkaiden omille sivuille. Altinget on tehnyt yhteistyössä EP:n Tanskan tiedotustoimiston kanssa vaalikoneen.

http://europabloggen.se/ Ruotsin Europaportalen on aktiivinen EU-uutissivusto, joka on yhdistyspohjainen. Kaikki poliittiset näkemykset saavat tilaa. Jäseninä ja rahoittajina ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Meppiehdokkaat bloggaavat aktiivisesti vuosi sitten aloitetulla europabloggen-sivulla. Kommentointia toivotaan omalla nimellä, mutta nimimerkkikin käy, kunhan bloginpitäjä tietää kommentaattorin henkilöllisyyden.

http://www.delfi.lv/news/eiro2009//viedokli/ En osaa latviaa, mutta Delfi-sivusto on kollegan kuvauksen mukaan uutisportaali. Bloggaajina on jälleen ehdokkaita eri puolueista, mutta kommentit ovat nimimerkeillä.

http://bruxelles.blogs.liberation.fr/ Ranskalaisen Libération-lehden Jean Quatremerin Coulisses de Bruxelles -blogi pääsi mukaan lisäyksenä, vaikkei ole riippumaton (vasemmisto-keskustalainen arvioisin, ainakin Ranskan sosialistipuolueen perinteistä valtavirtaa keskemmällä – hersyvää Sarko-kritiikkiä!), vaikkei liity vaaleihin (jatkuva EU-blogi) ja vaikka nimimerkit jylläävät.

http://www.thinkaboutit.eu/ Toinen varsinaisen kysymyksen vierestä oleva linkki on European Journalism Centren bloggauskisa TH!NK ABOUT IT, jossa 81 nuorta 27 maasta bloggaa EU:sta.

http://www.ep-webeditors.eu/ Kerta kiellon päälle sivuraiteella: Parlamentin verkkotiedottajat ovat nuoria ja virkamiehiksi erittäin dynaamisia ja idearikkaita – käykää vaikka tsekkaamassa vaalisivujen aikakone www.vaalit2009.eu. Parlamentin verkkotiedotustiimi päivittää parlamentin nettietusivua http://www.europarl.europa.eu/news/public/default_fi.htm ja mm. parlamentin Facebook-, MySpace-, Flickr- ja Twitter- sivustoja. Lisäksi heillä on yhteinen blogi Writing for y(EU), jossa käsitellään vapaammin nettitiedottamista ja netti-ilmiöitä sekä muuta enemmän tai vähemmän nettiä tai parlamenttia liippaavaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Luetuimmat
  1. 1

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  2. 2

    Juhana Vartiaisen mukaan vain 40 000 työtöntä pystyy työllistymään – HS kysyi asiantuntijoilta, pitääkö luku paikkansa ja mitä ongelmalle pitäisi tehdä

  3. 3

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  4. 4

    Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

    Tilaajille
  5. 5

    Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

  6. 6

    Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

    Tilaajille
  7. 7

    HIM päätti viimeisen Amerikan-kiertueensa New Yorkissa fanien kirkuessa

  8. 8

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  9. 9

    Zimbabwen Mugabelle potkut puolueen ja maan johdosta

  10. 10

    Suuri metrolauantai sujui pehmeästi siihen nähden kuinka paljon liikkeellä oli ”kokemattomia metronkäyttäjiä” – HSL:n arvion mukaan matkustajia oli yli 200 000

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  2. 2

    Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

  3. 3

    Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

  4. 4

    Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

  5. 5

    Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

  6. 6

    Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

    Tilaajille
  7. 7

    Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

  8. 8

    Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

    Tilaajille
  9. 9

    Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

    Tilaajille
  10. 10

    Lauri Markkasen joukkuekaverit yrittävät lausua suomea, ja lopputuloksen voi arvata – tätä videota on katsottu jo satojatuhansia kertoja

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

  2. 2

    ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

    Tilaajille
  3. 3

    Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

  4. 4

    Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

  5. 5

    Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

  6. 6

    Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

    Tilaajille
  7. 7

    Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

  8. 8

    Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

    Tilaajille
  9. 9

    Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

  10. 10

    Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

    Tilaajille
  11. Näytä lisää